"YouTube-video" ei ole mikään yksiselitteinen saati tekijänoikeudellisesti täsmällinen termi, koska kyseissä palvelussa on tarjolla jokseenkin kaikkea mahdollista. Osa palvelun tarjonnasta ei varmaankaan täytä suojatun elokuvan tunnusmerkkejä (ja sehän on se asia, jonka takia tätä täytyy pohtia; musiikkia kunnan tilaisuuksissa saa esittää vapaasti), osa taas varmastikin täyttää.
Olennaista siis on, mitä siinä klipissä on. Jos kyseessä on suojattu elokuvateos tai sen osa, sen esittämiseen kirjaston tilaisuudessa tarvitaan lupa. Ainoa sallittu poikkeus tästä on tilanne, jossa pätkä esitetään sitaattioikeuden perusteella kyseistä elokuvateosta esittelevän luennon osana.
Jos klippi ei sisällä suojattua elokuvateosta, sen saa vapaasti esittää...
Jahvetti Turpeinen seikkailee Tatu Pekkarisen säveltämässä ja sanoittamassa laulussa "Savon ukko Helsingissä". Laulu alkaa: "Oekee oun minä immeinen Savon muasta Jahvetti Turpeinen". Laulussa on myös puhuttuja osuuksia. Teksti ja laulun melodianuotinnos ja sointumerkit sisältyvät seuraaviin nuotteihin:
Savolainen laulukirja (Kuopion yliopiston savolainen osakunta, 1984, s. 98-99)
Pekkarinen, Tatu: Iloinen testamentti : 115 valittua laulua (Fazerin musiikkikauppa, 1951, s. 84-86)
Kyseinen Jean Sibeliuksen sävellys on Kung Kristian II (op. 27, Kuningas Kristian II) Adolf Paulin samannimiseen näytelmään. Sarjan kolmannen osan , Musette, rytmiin kaupunkilaiset sommittelivat sanat "minä menen Kämppiin takaisin".
http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/nayttamo_kungkristian.htm
Cygnaeuksenkatu on saanut nimensä suomalaisen kansakoulun isäksi kutsutun kansakoulujen ylitarkastaja, Jyväskylän seminaarin johtaja, pappi Uno Cygnaeuksen (1810-1888) mukaan. Kadunnimi on vuodelta 1906. Nykyinen suomenkielinen muoto on vahvistettu vuonna 1928. Tätä ennen nimi tunnettiin muodossa Cygnaeuskatu (1909).
Tiedot löytyvät teoksesta Helsingin kadunnimet, https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…
Valitettavasti mekään emme löytäneet kysymääsi runoa. Tarkistin muutamista netissä olevista tietokannoista ja laitoin kysymyksesi listalle, jota lukevat kirjastonhoitajat ympäri Suomen, mutta kukaan ei tunnistanut runoa! Säkeen tyylin perusteella tarkistimme Risto Rasan ja Jukka Parkkisen runokirjoja, mutta ei osunut.
Runotietokantoja ja -sivustoja on netissä paljon, valitettavasti mikään niistä ei ole kovin kattava. Käännösrunoja voi etsiä Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä runotietokannasta Linkki maailman runouteen. Sivut ovat osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/. Runohaun lisäksi sivusto sisältää osan Linkit, jossa esitellään melkoinen määrä muita runosivustoja ja hakemistoja.
Toinen paljon käytetty...
Mene aineistotiedonhakuun osoitteessa http://www.helmet.fi .
Valitse opastetussa haussa hakutavaksi aihehaku. Kirjoita hakutermiksi portugalin kieli. Saat 63 viitettä, joista nimen perusteella löydät muutaman kirjan, kasetin, CD-romin brasilianportugalista. Kun klikkaat alleviivattua viitettä, pääset katsomaan, mistä kirjastoista ko. aineisto löytyy ja voit tehdä varauksen (mikäli sinulle on tehty nelinumeroinen tunnusluku kirjastossa).
Sinulle sopivalta materiaalilta vaikuttaisivat:
-Opi brasilianportugalia : oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille, London-Helsinki 2000 (cd-rom).
-Tyson-Ward, Sue,
Teos Brazilian Portuguese, London 2003 (kirja+kasettipaketti).
Osoitteesta http://www.stop.org.br (STOP maailman tuhoamiselle)löytyy...
Jotta asiasanoitus olisi mahdollisimman taloudellista, monessa mielessä hyödyllistä ja järkevää, tulisi ennen muuta sisäistää tiedon tallennuksen ja haun evaluoinnin keskeisiä mittareita. Suurimpia sudenkuoppia lienee se, että ei ole mietitty asiasanoituksen (tai laajemmin indeksoinnin) tyhjentävyyden (exhaustivity) / spesifisyyden (specificity) ongelmaa. Periaatehan on: miten sisältöä tietokantaan kuvaillaan niin sitä myös löydetään. Jos kuvaillaan tyhjentävästi, tarkkaan jokainen osa-alue, on saanti myös hyvä mutta tarkkuus on huono. Paljon tavaraa siis, mutta mikään ei ole oikein se haettu. Jos taas pidättäydytään muutamassa tarkasti harkitussa keskeisessä asiasanassa on saanti vähäisempää mutta tarkkuus kasvaa eli hakutulos on...
Valitettavasti tällaista tilastotietoa on mahdotonta antaa.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot löytyvät kyllä verkosta (https://tilastot.kirjastot.fi/), mutta yksittäisistä kirjoista ei ole olemassa lainaustilastoa, eikä sellaista voida tehdäkään. Esimerkiksi Viisikko-sarjan kirjoista on otettu vuosikymmenten saatossa useita eri painoksia. Niitä on hankittu kirjastoon, luettu puhki, poistettu valikoimasta ja hankittu taas uusia kappaleita aina 1950-luvulta asti. Ennen kuin kirjastojen lainausjärjestelmät siirtyivät tietokoneelle, yksittäisten kirjojen kiertomääristä ei myöskään kertynyt tietoa samaan tapaan kuin nykyään. Nytkin, kun niteiden lainauskerrat jäävät rekisteriin näkyviin, ne ovat kirjastokohtaisia. Suomen yleiset kirjastot...
Vilppulan historiasta löytyi Maija- Stiinan Roineen Kolhon kylän tarina vuodelta 1998. Kirja on saatavilla Helsingin pääkirjastossa Pasilassa, josta sen voi myös varata mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Suomen kansan sananlasku- ja sananparsikirjoja löytyy useitakin, mutta niistä ei valitettavasti löydy sanontoja asuinpaikan mukaan. Selaamalla kirjat läpi voi löytyä jokin sanonta Vilppulastakin.Näitä kirjoja ovat esim. Suomen kansan sananparsikirja, toimittaneet R.E.Nirvi ja Lauri Hakulinen (WSOY 2000) ja Sananlaskut, aineiston valinneet Kari Laukkanen ja Pekka Hakamies ( Suomalaisen kirjallisuuden seura 1978) sekä Suomen kansan vertauskirja , toimittanut Matti Kuusi (Suomalaisen kirjallisuuden seura 1960)
Pirkanmaan murteella...
Molemmat kysymäsi laulut ovat 1800-luvulla sävellettyjä englanninkielisiä virsiä ja näyttää valitettavasti siltä, ettei niitä ole suomennettu lainkaan.
"Praise my Soul the King of Heaven" (säv. John Goss, san. Henry Francis Lyte) pohjautuu psalmiin 103 "Herran armo on suuri" (alkaa sanoilla "Ylistä Herraa, minun sieluni"). Suomalaisesta virsikirjasta löytyy ainoastaan yksi Lyten sanoittama virsi (virsi 555 "Oi Herra, luoksein jää"), mutta se ei ole kysymäsi virsi. Äänitetietokanta Fono.fi tuntee ainoastaan englanninkielisen version virrestä, ja kansallisbibliografia Fennicasta ei löydy Gossin sävellyksiä lainkaan.
"The King of Love my Shepherd is" (säv. John Bacchus Dykes, san. Henry Williams Baker) puolestaan pohjautuu psalmiin 23 "Herra...
Entisenä kielenhuoltajana uskaltaisin sanoa, että "syvästi koskettuneena" ei ole hyvää suomen kieltä. Minäkin epäilisin kyseisen sanan ymmärrettävyyttä. Kaunis lopetus muuttuu oudoksi, ja se ei ole tarkoituksesi.
Mitä jos laittaisit loppuun kokonaisen lauseen? "Olen syvästi kiitollinen saamastani avusta" tai "Sinulta saamani tuki (tai apu) on koskettanut minua syvästi". Tai: "Kiitos, että autoit minua. Se on koskettanut minua syvästi." Nämä lauseet ilmaisevat yksinkertaisin sanoin kiitolliset tunteesi. Jos haluat, voit vielä lisätä lopetukseen esim. "Lämpimästi kiittäen".
Jos et halua laittaa kokonaista lausetta, niin voit laittaa loppuun "Syvästi kiitollisena".
Tässä joitakin ehdotuksia. Tärkeintä on saada viesti perille ymmärrettävässä...
Kielitoimiston ohjeen mukaan tekstinkäsittelyssä pisteen jälkeen tulee yksi välilyönti kuten muidenkin välimerkkien perään.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/piste/ohje/135
Ohessa lista kirjailijoista. Toivottavasti näistä löytyy mieluisaa luettavaa.
Maeve Binchy
Marian Keyes
Maggie O’Farrell
Cathy Kelly
Sharon Osbourne
Lucy Dillon
Colm Tóibín
Netistä löytyneen tiedon mukaan presidentti Niinistö antoi Putinille kuusi "euro-Kossua" (IL 20.9.2023). Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty aiemmin "Mistä tulee Koskenkorvan viinan 0,7 litran pullon nimitys "eurokossu". Siihen vastattiin näin 18.9.2024:Eurokossu on kansanomainen ilmaus 0,7 litran Koskenkorva-pullolle. Koskenkorvaa saa useassa koossa 4cl, 20cl, alkuperäinen 50 cl, 70cl (eurokossu) ja yhden litran (perhekossu).Varsinaista tietoa siitä, miksi juuri tuo 0.7l pullo saa lempinimekseen eurokossu ei tunnu löytyvän. Yksi ajatus voisi olla se, että EU-direktiivi vuodelta 2009 määritteli Koskenkorvan vodkaksi. Aiemmin sitä ei luokiteltu vodkaksi juomaan lisätyn sokerin takia. Vodkaksi se määriteltiin, koska kaikki...
Kuntien kirjastojen kelluvat kokoelmat eivät ole yleisiä ainakaan vielä. Ainakin näissä kirjastoissa Suomessa aineistot kelluvat joko kokonaan tai osittain:
- Keski-kirjastoista Saarijärven ja Wiitaunionin kirjastot (Pihtipudas, Viitasaari, Wiitaunionin kirjastoauto). Osittainen kellutus on käytössä Jyväskylässä ja Jämsässä. Laukaa ja Hankasalmi harkitsevat osittaista kellutusta.
- Heinäveden kunnankirjasto
- Oulun kaupunginkirjastossa on aloitettu kellutus vuoden 2015 alusta.
- Helmet-kirjastoista Vantaalla ja Espoossa alkaa kellutukseen liittyvä projekti tänä vuonna (2015):
http://hankkeet.kirjastot.fi/hanke/kelluva-kokoelma-ei-sammaloidu
Mahtaisiko olla kyse Camelot-nimisestä piirroselokuvasta vuodelta 1998? Suomen Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämästä elokuvatietokannasta Elonetistä löytyvät tiedot vuonna Suomessa vuonna 1999 esitetystä animaatioelokuvasta. Lisää tietoa elokuvasta voit lukea kansainvälisestä iMDB-elokuvatietokannasta.
Elokuvasta tehtyä VHS-tallennetta on lainattavana joissakin Suomen kirjastoissa. Frank-monihaulla voi tarkistaa, minkä kirjastojen kokoelmiin tallenne kuuluu. Voit tilata tallenteen kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
http://www.imdb.com/title/tt1125860/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.elonet.fi/fi
Oulun kaupunginkirjastossa Kaleva -lehtiä voi kopioida mikrofilmiltä. Lukulaitteelta voi tallentaa muistitikulle, ottakaa muistitikku mukaanne. Lukulaitteen voi varata Varaamosta varaamo.ouka.fi. Jos ette asu Oulussa, mikrofilmejä kaukolainataan kirjastoon, jossa on lukulaite.
Mette (samoin kuin Metta) ovat saksalaisia lyhentymiä Metchild- eli Mathilde-nimestä. Sen merkitys taas on "voimakas taistelija". Mathilde-nimen muita yleisiä lyhentymiä eri kielissä ovat mm. Hilda ja Hilde, Tilda ja Tilde, Maude, Maud, Tilly ja Milda.
Ilman kuvaa on hankala vastata varmasti, mutta kyseessä voisi olla (jos kyseessä tuhatjalkainen) esim. metsäjuoksiainen. Ne ilmeisimmin syövät kastematoja. Kirjassa Elämää maan kätköissä (toim. Veikko Huhta ja Eeva-Liisa Hallanaro 2019) on kuvattu näitä lajeja ja sivulla 148 on kuvattu tätä lajia. Juoksujalkaiset ovat hyviä juoksemaan, sillä ne ovat petoja. Niiden ensimmäinen jalkapari on muuntunut myrkkyleuoiksi, joita eläin käyttää saalistaessaan.
Kirjaa voi tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Laulu on Arja Saijonmaan vuonna 1969 levyttämä "Kuumana kesänä kuudestoista tammikuuta" (tai "Kuumana kesänä 16. tammikuuta"). Sen on säveltänyt Esko Linnavalli ja sanoittanut Jukka Virtanen. Laulu alkaa: "Toissa vuonna kuudestoista tammikuuta lumi suli kesken hiihtoretken". Laulun sanoitus sisältyy Jukka Virtasen kirjaan "Omat ja käännetyt" (Paasilinna, 2011, s. 39). Kirjan mukaan laulu on elokuvasta "Pohjan tähteet" (tai "Pohjantähteet"), mutta sitä ei mainita Elonetin kuvailutiedoissa (https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117783?imgid=1).Laulu on julkaistu singlenä, jonka A-puolella on Saijonmaan esittämä laulu "Mies" (Scandia KS817, 1969). Fennon (https://fenno.musiikkiarkisto.fi) mukaan laulu on julkaistu myös c-...
