Lentävien lauseiden sanakirjan (Suomen kielen sanakirjat 5, toim. Maunu Sinnemäki) mukaan yleinen tulkinta on oikea, eli että köyhässä talossa porsaita on vain yksi ja siksi kuljetaan "jonossa".
FENNICA-tietokannan mukaan kirjoja tähän mennessä julkaistu suomeksi neljä, suluissa kirjan ensimmäisen suomenkielisen painoksen julkaisuvuosi:
Rhanna - unelmien saari (1997)
Rhanna sodassa (1998)
Rhanna - Rhannan lapset (1999)
Rhanna - Takaisin Rhannaan (2000)
Iiris on suomalaistettu kirjoitusasu alkuaan kreikkalaisesta antiikin jumalattaren nimestä Iris, joka pohjautuu kreikan 'sateenkaarta' tarkoittavaan sanaan. Iris oli kreikan mytologiassa sateenkaaren jumalatar sekä ylijumala Zeuksen ja tämän puolison Heran sanansaattaja. Siivellisenä nopeasti pitkin sateenkaarta kulkevan Iriksen erityistehtävänä oli erottaa kuolevien naisten sielut heidän ruumiistaan. Lisäksi sanan kantamuodon merkitys on 'värillinen kehä', ja tätä kautta iiris-sanalla viitataan myös silmän värikalvoon. Carl von Linné nimesi erään kurjenmiekkakasvien suvun Irikseksi kuvatakseen sitä, miten kyseiset kasvit kukkivat kaikissa sateenkaaren väreissä.
Etunimenä Iris esiintyy 1700-luvun ruotsalaisessa runoudessa, Englannissa sitä...
Televisiolähetykset laajenivat koko maan kattaviksi verrattain nopeasti. Viidessä vuodessa (1958-63) televisio saatiin neljän miljoonan suomalaisen ulottuville.
Varsinkin 1960-luvulle tultaessa aloittaneet uudet suurasemat laajensivat television näkyvyyttä nopeasti. Esimerkiksi Ylöjärven suuritehoinen lähetin levitti katselualueen liepeet Vaasan ja Keski-Suomen lääneihin saakka. Syksyllä 1961 Lapuan asema toi television näkyviin Etelä-Pohjanmaalla, ja ennen joulua aloittivat vielä Jyväskylän ja Kuopion asemat. Vuoden lopussa television näkyvyysalueella asui yli kolme miljoonaa suomalaista, kun määrä ennen Ylöjärven suurasemaa oli ollut noin 1,7 miljoonaa.
Vuonna 1962 Joutsenon lähetin toi Etelä-Karjalan television piiriin ja Kolin lähetin...
Suomalainen noitatutkimus on paljolti keskittynyt noitavainojen aikaan ja aineistoa löytyy myös 1900-luvun uusnoituudesta kuten wiccalaisuudesta. Yksinomaan 1800-luvun suomalaisesta noidasta ei löytynyt lähteitä, mutta seuraavista kirjoista varmaankin on apua :
Suomen kansankulttuurin kartasto 2 : Suomen perinneatlas=Folklore/Matti Sarmela. 1994. (luku Samaanit, tietäjät ja noidat)
Virolainen, Merja : Samanismin ja noituuden käsikirja. 1994.
Nenonen, Marko : Synnin palkka on kuolema : suomalaiset noidat ja noitavainot 1500-1700-luvulla.
Siikala, Anna-Leena : Suomalainen samanismi. 1992.
Simonsuuri, Lauri : Kansa tarinoi: tutkielmia kansantarinoiden salaperäisestä maailmasta. 2006.
Noidat ja noituus (Mystiikan maailma-sarja). 1992.
Hill,...
Rääppä tai räämä ovat murteellisia, mm. Etelä-Pohjanmaan murteessa, käytettyjä sanoja, joiden merkitys on samantapainen kuin yleiskielisemmän sanan "rämä". Ne tarkoittavat huonoa, kulunutta esinettä, hylkyä, renttua ja voimatonta. Eri murteissa sanat tarkoittavat myös mm. kalan sisälmyksiä tai silmän rähmää. (Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 4, 1969).
Rääpän raato on sitten varmasti jotakin todella surkeaa, surkeampaa kuin reporankana makaaminen, jolloin on lähinnä hyvin väsynyt tai uupunut. Mutta samantapaisesta ilmiöstä on kuitenkin kysymys.
Rattijuopumus kriminalisoitiin erillisenä rikoksena Suomessa vuonna 1926. Samana vuonna annettuun tieliikennelakiin otettiin kielto kuljettaa moottoriajoneuvoa alkoholin vaikutuksen alaisena. Laki jätti eri näytön varaan, milloin henkilön katsottiin olevan alkoholin vaikutuksen alainen. Oikeuskäytännössä rangaistavan humalatilan raja oli noin promillen paikkeilla eli suuri osa rattijuopumuksesta jäi lain ulottumattomiin
Liikenteen ja alkoholinkulutuksen kasvaessa myös rangaistuksia kovennettiin vuosina 1937, 1950 ja 1957. Kun alkoholi- ja kriminaalipolitiikka liberalisoituivat 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa rangaistukset lievenivät ja lainsäädäntö muuttui. Rattijuopumusta koskevat säännökset siirrettiin tieliikennelaista rikoslakiin ja...
Fraasi on John Steinbeckin teoksesta "Cannery row", joka on ilmestynyt Jouko Linturin suomentamana nimellä "Hyvien ihmisten juhla". Englanniksi fraasi menee: "There's nothing like that first taste of beer".
Ensimmäinen kirjastokortti on aina ilmainen. Jos hukkunut kortti on Aaltokirjastokortti (sininen kääntöpuoli) tai uusi Keskikirjastokortti (musta tai valkoinen), niin kortin hinta on kaksi euroa. Vanhempien korttien vaihtaminen uuteen Keskikorttiin ei maksa mitään.
Jos haluat vaihtaa Aaltokorttisi uudempaan Keskikirjastokorttiin, niin sekin maksaa kaksi euroa. Vanhat Aaltokortit toimivat kuitenkin aivan kuin ennenkin uudesta korttimallista huolimatta.
Tapio Saario kirjoittaa Kuka kukin oikeasti on -teoksessaan (BTJ Kirjastopalvelu, 1996) Kenttäläisestä seuraavasti:
"Paavo Kenttäläinen perustuu suurelta osin Salaman nuoruudentoveriin, kirjailija Jorma Kannilaan (1934-[2010]). Salama ja Kannila olivat tutustuneet Tampereen Klassillisessa lyseossa, ja heitä yhdisti kirjoittamisharrastus. Salama lopetti koulun jäätyään viidennelle luokalle vuonna 1954. Muutamaa vuotta vanhempi Kannila auttoi Salamaa ensin kirjoittamisen alkuvaiheissa, mutta ystävysten välit viilenivät Kannilan saatua ensimmäisenä menestystä kirjoittajana. Esikoisteoksen Salama sitten kuitenkin sai julki pari vuotta ennen Kannilaa."
"Salaman osalta Kenttäläisen hahmo on luultavasti syntynyt aluksi jonkinlaisena kostona siitä...
Tutkimani fraasi- ja etymologiset sanakirjat eivät ottaneet kevytkenkäiseen kantaa, mutta arvelisin kysyjän olevan oikeassa epäillessään sanaa ruotsin kielestä lainatuksi. Ruotsissa vastaava sana on lättfotad ("kevytjalkainen"). Se, että suomen ilmauksessa on päädytty jalan asemesta kenkään, voisi selittyä allitteraatiolla: kevytkenkäinen. "Alkusointu on selkäytimessämme", niin kuin Pasi Heikura siteeraa tietokirjailija ja äidinkielenopettaja Kirsti Mäkistä kirjassaan Aristoteleen kantapää : fraasirikos ei kannata.
Kevytjalkaisessa ja -kenkäisessä voisi ehkä nähdä yhteyden ilonpitoa ja "vapaalle vaihtamista" merkitsevään sanontaan slå klackarna i taket ("kannat kattoon"), jonka alkuperä Bo Bergmanin Ordens ursprung -kirjan...
Nämä tapahtumat löytyvät seuraavista kohdista:
Albus Dumbledoren kuolema: Harry Potter ja puoliverinen prinssi, luku 27
Sirius Mustan kuolema: Harry Potter ja Feeniksin kilta, luku 35
Remus Lupinin kuolema: Harry Potter ja kuoleman varjelukset, luku 31
Dobbyn kuolema: Harry Potter ja kuoleman varjelukset, luku 23
Noel-nimen alkuperästä näyttäisi olevan kahtalaista tietoa. Se on joko hebreaa tai ranskaa. Merkitys on kuitenkin yksiselitteinen. Nimi tarkoittaa jouluna syntynyttä, joulua. Noel on tavallinen nimi Ranskassa.
http://www.zelo.com/firstnames/index.asp
http://www.behindthename.com/
Paavo Cajanderin käännös Henrik viidennen kolmannen näytöksen ensimmäiseen kohtaukseen alkaa seuraavasti:
Kuningas Henrik:
Viel´, ystävät, viel´yksi ryntäys,
(Tai ruumiillamme muurit peittäkäämme!...)
Lähde:
Shakespeare, William (1958). Kootut draamat VII (2. painos).(Suom. P.Cajander). WSOY: Porvoo
Suomen sanojen alkuperä (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että sanan tyyssija (merkitys ’vakituinen olopaikkaa, lähtökohta’) alkuosa perustuu tyvi-sanaan. Samaa kantaa ovat esimerkiksi tykö ja tyynni. Vastine esiintyy useissa sukukielissä, ja sitä lienee pidettävä omaperäisenä. Merkityksenä on yleensä jonkinlainen alaosaa tai pohjaa ilmaiseva merkitys.
Tiedot Meimi-nimestä löytyvät Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjasta, jonka mukaan nimi on mahdollisesti suomalaistunut versio amerikkalaisesta Mamie-nimestä, joka taas on nimen Maria muunnos. Suomeen nimi on tullut mahdollisesti siirtolaisten mukana ja useimmat Meimit ovat syntyneet 1900-20 luvuilla ja nimi esiintyi erityisesti Vaasan, Oulun ja Lapin lääneissä. Lopuksi Lempiäisen kirjassa todetaan, että "mikäli Meimi käsitetään Mamiesta johdetuksi, sen nimipäiväksi sopii Marian päivä 2. heinäkuuta".
Suomeksi Lincolnista ei ole kovin tuoretta elämäkertaa. Laajempia elämäkertoja ovat Emil Ludwigin ”Lincoln” (WSOY, 1930) ja W. M. Thayerin ”Uutisasukkaan poika ja kuinka hänestä tuli presidentti: Abraham Lincolnin elämäkerta” (Gummerus, 1902). Lincolnin pienoiselämäkerta löytyy Johannes Karman teoksesta ”Politiikan voimamiehiä” (WSOY, 1934) ja Yrjö Karilaan teoksesta ”Suurmiesten seurassa” (2. uudistettu painos; Werner Söderström, 1927). Täytynee kai mainita vielä A. W. Gruben ikivanha elämäkerta ”Apraham Lincoln” (Kansanvalistus-seura, 1883), jonka sijaan kannattaa ehkä kuitenkin valita mieluummin joku uudempi teos.
Englanniksi tarjontaa on paljon enemmän suhteellisen tuoreita Lincoln-elämäkertoja ovat David Herbert Donan yli 700-sivuinen...
Yleisin selitys neekeri-nimitykselle tulee painomusteesta: ennen vanhaan oikovedoksia lukevien toimittajien kädet ja kasvotkin olivat usein painomusteessa. Myös ruotsin kielessä on ollut käytössä sanonta "tidningsneger". Sanat löytyvät esimerkiksi Nykysuomen sanakirjan vuoden 1954 painoksesta ja Knut Cannelinin Suomalais-ruotsalainen taskusanakirjasta (WSOY 1946).
On muitakin teorioita: matalapalkkaiset toimittajat ovat olleet mielestään neekeriorjan asemassa.
Sanomalehtineekeri esiintyi jo Ilmari Kiannon romaanissa papin poika vuonna 1928. Tuo Ester Ståhlbergin päiväkirjamerkintä on siis vieläkin vanhempi. Termi oli 1930-luvulla yleisesti käytössä. Vuonna 1946 Helsingin sanomalehtimiesyhdistys julkaisi teoksen Me neekerit: alastonta...
Eläimen koon ja eliniän välillä on selvä yhteys: mitä kookkaampi eläin, sitä pidempi elämä. Kun paino 30-kertaistuu, elinikä kaksinkertaistuu. Esim. myyrä elää kaksi kertaa niin kauan kuin päästäinen ja rusakko kaksi kertaa niin kauan kuin myyrä. Kaikkiin lajeihin se ei päde: ihminen eläisi tämän laskutavan mukaan vain 27-vuotiaaksi.
Vanhimmaksi eläneet eläimet löytyvät kilpikonnista (vanhin tiedetty norsukilpikonna on yli 150-vuotias), valaista (Grönlanninvalas elää jopa 200-vuotiaaksi) ja simpukoista (Suomen vanhimmat eläimet Jokihelmisimpukat voivat elää yli 100-vuotiaiksi). Norsujen elinikä jää "vain" 60-70 vuoteen.
Lyhyen elämän elävät esim. jotkin päiväperhoslajit (alle 2 kuukautta) tai nisäkkäistä ruskopussikärpät (alle vuoden)....
Yksi laulun toisinto löytyi Kansanrunousarkiston J.K. Harju -kortistosta:
Älä itke Yrjö, älä pikkunen Yrjö
Isäs on kaukana savotalla
propsia kuorimassa
Älä itke Yrjö, älä pikkunen Yrjö
äitis on peräkammarissa
herroja hieromassa
Älä itke Yrjö, älä pikkunen Yrjö
siskos on rantalepikössä
kerpuja keräämässä
Älä itke Yrjö, älä pikkunen Yrjö
veljes on kansakoulussa
ärrää oppimassa
Toisinnon tiedot: - Tämän lauloi mulle eräs humalainen, ei antanu nimee, eikä edes mistä on kotoisin. Murteesta päättelen, että hän on Jyväskylän seuduilta.
Helsinki. Johan K. Harju 7321.1970. Liekkimajassa 9.2.-70.
Lauluun liittyy r-äänteen sorauttaminen, ja sitä on laulettu "Aaa tuuti lullan" säveleen.
Elokuvassa "Mullin Mallin" vuodelta 1961 laulun esittää Matti...
