Suomeksi Lincolnista ei ole kovin tuoretta elämäkertaa. Laajempia elämäkertoja ovat Emil Ludwigin ”Lincoln” (WSOY, 1930) ja W. M. Thayerin ”Uutisasukkaan poika ja kuinka hänestä tuli presidentti: Abraham Lincolnin elämäkerta” (Gummerus, 1902). Lincolnin pienoiselämäkerta löytyy Johannes Karman teoksesta ”Politiikan voimamiehiä” (WSOY, 1934) ja Yrjö Karilaan teoksesta ”Suurmiesten seurassa” (2. uudistettu painos; Werner Söderström, 1927). Täytynee kai mainita vielä A. W. Gruben ikivanha elämäkerta ”Apraham Lincoln” (Kansanvalistus-seura, 1883), jonka sijaan kannattaa ehkä kuitenkin valita mieluummin joku uudempi teos.
Englanniksi tarjontaa on paljon enemmän suhteellisen tuoreita Lincoln-elämäkertoja ovat David Herbert Donan yli 700-sivuinen...
Noel-nimen alkuperästä näyttäisi olevan kahtalaista tietoa. Se on joko hebreaa tai ranskaa. Merkitys on kuitenkin yksiselitteinen. Nimi tarkoittaa jouluna syntynyttä, joulua. Noel on tavallinen nimi Ranskassa.
http://www.zelo.com/firstnames/index.asp
http://www.behindthename.com/
Hei,
Löysin haastattelun, jonka mukaan uusi kirja on työn alla. Kirja kulkee kahdessa aikatasossa (1800- ja 1960-luvuilla), ja kertoo naista, joka muuttaa Englannista Yhdysvaltoihin). Suon villiä laulua hän kirjoitti kymmenisen vuotta, mutta tämä valmistunee lyhyemmässä ajassa. Hän on myös kirjoittanut miehensä kanssa muutamia muistelmakirjoja (Cry of the Kalahari, The Eye of the Elephant, Secrets of the Savanna). Odotellaan, milloin kirja valmistuu (jos valmistuu). Todennäköisesti kirja tullaan suomentamaan Suon villin laulun suosion siivittämänä.
Tiedot Meimi-nimestä löytyvät Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjasta, jonka mukaan nimi on mahdollisesti suomalaistunut versio amerikkalaisesta Mamie-nimestä, joka taas on nimen Maria muunnos. Suomeen nimi on tullut mahdollisesti siirtolaisten mukana ja useimmat Meimit ovat syntyneet 1900-20 luvuilla ja nimi esiintyi erityisesti Vaasan, Oulun ja Lapin lääneissä. Lopuksi Lempiäisen kirjassa todetaan, että "mikäli Meimi käsitetään Mamiesta johdetuksi, sen nimipäiväksi sopii Marian päivä 2. heinäkuuta".
Oula on saamenkielinen muunnos Olavista, pidentymä on muoto Oulas. Olav, Olavi sekä latinalainen Olavus ovat muunnoksia muinaisskandinaavisesta nimestä Anleifr, Olafr, Oleifr (anu, ano, esi-isä + laib, jälkeenjäänyt, siis = esi-isiensä vesa, jälkeläinen). Olavi eri muodoissaan on ollut Pohjoismaissa keskiajalta lähtien tavallinen nimi Norjan marttyyrikuninkaan ja suojeluspyhimyksen Olavi Pyhän (k. 1030) ansiosta. Pyhän Olavin muistopäivä on ollut keskiajalta lähtien hänen kuolinpäivänsä 29.7.
Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1705 lähtien eri asuissa: Olaus, Olavus, Olavos, Olof, Olawi ja 1908 lähtien Olavi. Ruotsinkielisessä almanakassamme ovat nykyisin muodot Ola, Olav, Ole, Olle, Olof. Saamenkielisen almanakan mainitsemat...
Kappale tunnetaan myös nimellä Sydänvika Rock. Etsin sanoja molemmilla nimillä mm. Suomen kansallisdiskografia Violasta, Helmet-tietokannasta ja internetistä, mutta tuloksetta.
Kappale löytyy kuitenkin levyltä The Mopott show, saatavuus Helmet-kirjastoista ks.
cd-muotoisena: http://www.helmet.fi/search*fin/tmopott/tmopott/1%2C1%2C2%2CB/frameset&…
lp-levynä:
http://www.helmet.fi/search*fin/tmopott+show/tmopott+show/1%2C1%2C2%2CB…
Valitettavasti cd-levyn esiteliitteessäkään ei ollut laulun sanoja. Lp-levyn mahdollista esitettä tms. en pystynyt tarkistamaan, koska se on tällä hetkellä lainassa.
Charles Bukowski syntyi 16.8 1920 Saksassa ja kuoli Yhdysvalloissa 9.3 1994 vietettyään erittäin värikkään elämän. Ennen kirjailijanuraansa hän toimi mm. postimiehenä ja toimittajana. Bukowskin sanotaan olevan 60-luvun beatsukupolven keskeisiä avantgardisteja, jonka tuotanto on voimakkaasti omaelämäkerrallista.
Suomennettuja teoksia:
-Rendezvous
-Siinä sivussa
-Vitsit vähissä
-Amerikan matadori runoja 1969-1974 -
-Hollywood
-Kaupungin kaunein tyttö ja muita kertomuksia
-Lehtileikkeitä
-Lounaalla
-Naisia
-Päivät karkaavat kuin villit hevoset yli vuorten
-Postitoimisto
-Pulp
-Pystyssä kaiken aikaa
-Rakkaus on koira helvetistä runoja
Bukowski on myös kirjoittanut elokuvakäsikirjoituksen Barfly (ja näyttäytyi elokuvassa itsekin).
Paljon lisää...
Kyseessä on V. A. Koskenniemen runo Mustarastas kokoelmasta Kurkiaura (1930):
Mustarastas
Keväimessä mustarastas
lauloi laulun tulisen.
Kaiku vain ja tyhjyys vastas
lauluun sen.
Osaa laulajan se kiittää
aina syksyn tulohon:
kaiun ääntä riittää, riittää,
tyhjän syli syvä on!
Runo löytyy myös Koskenniemen Kootuista runoista.
Yleisradiossa selviteltiin asiaa ja sieltä kerrottiin, että Äänilevystön superetsivä sai biisin paikannetuksi. Kyseessä on Matterhorn Projectin kappale nimeltään "Muh!". Ja tästä Muh!:sta on sitten Maatalousradion vekkuleiden toimesta askarreltu tunnusmusiikki.
Netissä näkyy olevan biisikin saatavilla, ja julkaisuvuodeksi mainitaan 1985.
http://www.youtube.com/watch?v=57MOf8IkH7Y
http://www.discogs.com/Matterhorn-Project-Muh-Moophonia/master/153666
Kielitoimiston sanakirjasta löytyvät selitykset sanoille
tautologia = saman asian tarpeeton toistaminen,
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tautologia?searchMode=all ja
tautofonia = samanlaisten äännejaksojen (häiritsevä) toisto,
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tautofonia?searchMode=all.
Myös nykysuomen sanakirjassa selitetään käsitteet tautofonia ja tautologia, https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
tautofonia = saman sana-aineksen lähekkäinen toistuminen puheessa tai kirjoituksessa
tautologia = saman seikan tai sanan tarpeeton toistaminen puheessa tai kirjoituksessa
Käsite tautonomia ei sen sijaan esiinny näissä sanakirjoissa. Sana nomen, joka on latinaa, on...
Pentti Linkolan essee Talaskankaan ikimetsä on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa v. 1989 ja myös hänen esseekokoelmassaan Voisiko elämä voittaa - ja millä ehdoilla (Tammi, 2004).
Hyvä paikka lähteä tekemään tutkimusta ja tiedustelemaan lisäneuvoja on Siirtolaisuusinstituutti, http://www.migrationinstitute.fi/fi. Sen sivuilta löytyy yhteys Siirtolaisrekisteriin sekä oppaita sukulaisten etsimiseen. Siirtolaisuusinstituutin palveluista on osa maksullisia.
Siirtolaisrekisteristä löytyy tietoja siirtolaisrekisteri, jossa on matkustajaluetteloita, passiluetteloita ulkoasiainhallinnona arkiston aineistoa. Sen käyttö on maksullista, http://www.migrationinstitute.fi/fi/sukututkimus/siirtolaisrekisteri
Oppaita sukututkijalle http://www.migrationinstitute.fi/fi/sukututkimus/oppaat
Erityisesti hyvältä aloituspaikalta vaikuttaa Sukututkija siirtolaisten jäljillä, http://www.migrationinstitute.fi/files/...
Annettuja tuntomerkkejä vastaava kirja on todella olemassa: Rauno Pankolan Afrikan safari : autolla Afrikan ympäri (Gummerus, 1961) on kuvaus kirjoittajan ja hänen vaimonsa Mimosan Afrikan-matkasta Elmeriksi nimetyllä Land-Roverilla. Matka alkoi juhannuksena 1959 ja päättyi tammikuun toisena päivänä 1961. Reitti kulki 32 afrikkalaisen maan läpi; matkamittariin kertyi kilometrejä 56 000, joista 46 500 Afrikassa.
Säkeet ovat Viljo Kajavan runosta Satakielelle, sen viimeiset säkeet. Satakielelle-runo on ilmestynyt ensi kertaa kokoelmassa Luomiskuut (1939)Runo löytyy myös Viljo Kajavan koottujen runojen kokoelmasta Tuuli, valo, meri (1984)
Eevert-nimisillä on nimipäiväivä 9.9. Nimi palautuu saksalaiseen etunimeen Everhard (myös Eberhard), jonka merkitys on ”voimakas kuin karju”. Eevert oli almanakassa ensimmäisen kerran jo 1900-luvun alussa, ja uudelleen se on ollut mukana vuodesta 1995. Suomen ruotsalaisessa almanakassa nimi on muodossa Evert ja nimipäivä on samoin kuin suomalaisessa 9.9.
Nimestä tunnetaan myös pidentymä Eevertti. Eevertti on aina ollut jonkin verran Eevert-nimeä harvinaisempi, eikä se ole päätynyt almanakkaankaan.
Lähde: Anne Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Härmän Kustaa eli oikeammin Härmän Kuustaa on oikealta nimeltään Vilho E. Koskimäki. Pohjalainen-lehden syntymäpäiväartikkelin mukaan hän täytti 23.8.1989 75 vuotta eli hän olisi syntynyt 23.8.1914. Koskimäki on syntynyt Kauhavalla. Hänen esikoisteoksensa on romaani Veijareitten matkassa, joka ilmestyi vuonna 1953. Toinen kirjakielinen proosateos oli Pako pimeään, jonka ilmestymisvuosi oli 1965. Koskimäki on kirjoittanut myös kaksi näytelmää. Siviiliammatiltaan V. E. Koskimäki oli nimismies, viimeksi hän toimi Ylistaron ”fallesmannina”. Härmään Kustaan kirjallista työtä on rinnastettu Vaasan Jaakoon pohjalaisen huumorin kyllästämiin murrepakinoihin.
Jatkosodan aikana Koskimäki oli rintamakirjeenvaihtajana Pohjois-Lapin rintamalla sekä...
Kotkan myöhäistä uusgotiikkaa edustava kirkko on Suomen tuotteliaimman kirkkoarkkitehdin Josef Stenbäckin (1854–1929) suunnittelema. Vuonna 1898 valmistuneen rakennuksen puurunkoinen, kuparipellillä päällystetty risti on varustettu takorautaisin koristein, joiden päässä on kuparipallot. Risti näyttää todella miekalta, mutta tätä yhdennäköisyyttä ei käsitellä Kotkan kirkon historiasta kertovissa teoksissa. Tietokirjailija Ulla-Maija Sievinen kirjoittaa kuitenkin seurakuntalehti Osviitassa 2/2021, että risti olisi saanut muotonsa saksalaisen ritarikunnan miekasta. Hänkään ei tosin tiedä, miksi Stenbäck valitsi juuri miekkaristin. Miekanmuotoinen risti on myös Stenbäckin suunnitteleman Joensuun kirkon tornissa.
Lähteet:
Harjunpää, Kaisu...
Viikunahillo on maistuva makupari esimerkiksi pehmeille ja koville juustoille. Se sopii erinomaisesti juustotarjottimelle voimakasaromisten juustojen, esimerkiksi manchegon ja homejuustojen, varsinkin sinihomejuustojen kanssa. Mausteinen viikunahillo sopii lisäksi paahtoleivälle.Viikunahillo käy myös joulun juustopöytään esimerkiksi machegon, valko- tai sinihomejuuston, piparkakkujen tai kaurakeksien ja glögin kanssa. Raikkautta tarjoiluun tuovat rypäleet ja kypsät päärynät.
Itse tehty ja kauniisti pakattu viikunahillo on myös hieno lahjaidea.
Reseptejä:
https://aamuset.fi/artikkeli/4712467/Itse+tehty+viikunahillo+on+juustoj…
https://www.ess.fi/teemat/161164
https...
Interlineaarisessa tekstissä on jokaisen alkukielisen sanan alla sama sana käännettynä jollekin tutulle kielelle. Tämä helpottaa lukemista alkukielellä, siis kreikaksi, kun kyse on Uudesta testamentista. DigiNovum /Novumin ( Uusi testamentti selityksin) tietokoneversio sisältää mm. Uuden testamentin kreikka-suomi interlineaarisen käännöksen. Se on ostettavissa verkosta esim. osoitteessa http://www.ilonpolku.fi/kauppa/product_details.php?p=4206 tai http://www.nettikirjakauppa.com/fin/tuotekategoriat/?id=33&selProduct=7… tai suoraan täältä http://www.du.fi/kotisatamankauppa/?sid=42
Perinteisessä kirjamuodossa on 1980-luvulla ilmestynyt Novum 1-5. Uusi testamentti selityksin. (Raamatun tietokirja, 1980-1984). Se rakentuu kreikkalaisen ja...
Ia on kahden pyhimyksen nimi, toinen oli kreikkalaissyntyinen orja, joka kärsi martyyrikuoleman Persiassa noin v.360. (Muistopäivä 4.8. ortodoksisessa kalenterissa 11.9.) ja toinen irlantilainen luostarisisar, josta tuli martyyri v. 450 hänen ollessaan lähetystyössä Englannissa. (Muistopäivä 3.2.)
Ortodoksisessa kalenterissa nimestä on rinnakkaisasu Ija.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
