Varsinaista Rönman-nimeä ei Lahden seudun puusepänteollisuutta käsittelevistä teoksista löytynyt (Repo, 2021; Susitaival, 1950; Sarantola-Weiss, 1995). Susitaival (1950) toteaa Lahdessa olleen 55 eri puusepänliikettä v. 1948 eli vaihtoehtoja on todennäköisesti useampia. Lahden vanhoista puhelinluetteloista kuitenkin löytyi tieto, että osoitteessa Launeenkatu 82 eli loppupäässä on ollut Puusepänliike Yrjö Broman. Sinisen kirjan (1966) mukaan se olisi perustettu v. 1939. Puhelinluetteloista verstas löytyy ainakin vuosina 60-70 -luvuilla, mutta ei enää 80-luvulla. Finna.fi -hakupalvelusta löytyy esimerkki kalusteista, joita Puusepänliike Yrjö Broman on valmistanut.Lisätietoa puusepänverstaista voi kysyä myös Lahden museoilta heidän...
Charles Baudelairen proosaruno "N'importe où hors du monde" sisältyy teokseen "Le spleen de Paris". Eila ja Väinö Kirstinä ovat suomentaneet teoksen ja se sai suomeksi nimen "Pariisin ikävä" (1963). Runon nimi on suomeksi "Anywhere out of the world (Missä tahansa maailmasta pois)".
"Pariisin ikävä" sisältyy myös esimerkiksi teokseen "Kolme ranskalaista klassikkoa" (Karisto, 2010). Runo löytyy tämän teoksen sivuilta 116 -117.
Mene aineistotiedonhakuun osoitteessa http://www.helmet.fi .
Valitse opastetussa haussa hakutavaksi aihehaku. Kirjoita hakutermiksi portugalin kieli. Saat 63 viitettä, joista nimen perusteella löydät muutaman kirjan, kasetin, CD-romin brasilianportugalista. Kun klikkaat alleviivattua viitettä, pääset katsomaan, mistä kirjastoista ko. aineisto löytyy ja voit tehdä varauksen (mikäli sinulle on tehty nelinumeroinen tunnusluku kirjastossa).
Sinulle sopivalta materiaalilta vaikuttaisivat:
-Opi brasilianportugalia : oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille, London-Helsinki 2000 (cd-rom).
-Tyson-Ward, Sue,
Teos Brazilian Portuguese, London 2003 (kirja+kasettipaketti).
Osoitteesta http://www.stop.org.br (STOP maailman tuhoamiselle)löytyy...
Vanhoista elokuvista, on videokasetteja tehnyt YLEn tallennemyynti. Näitä tuotteita säätelevät tekijänoikeussopimukset. Suomessa niitä voidaan myydä kirjastoille, sosiaalialan laitoksille ja oppilaitoksille. Tallenteita voidaan myös myydä ulkomailla asuville suomalaisille yksityishenkilöille http://www.yle.fi/tallennemyynti/ . Sekä Suomessa että ulkomailla asuvat voivat tilata videokasetteja vanhoista elokuvista YLE Shopista. Tosin YLE Shopin elokuvakokoelma on aika pieni. http://www.yle.fi/yleshop/ . Nykyään ollaan siirtymässä yhä enemmän DVD - tallenteisiin, joten VHS - tallenteita alkaa olla vähemmän.
Elokuvia ei kirjastojen poistomyynnissä ole, koska tekijänoikeudet kieltävät sen.
Suomalaisista kirjastoista tämä nuotti on vain Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolla, eikä tätä ainokaistakaan saa kotilainaan, vaan se on kirjastossa käytettävä käsikirjastokappale:
http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_li…
Jos haluat kaukolainata nuotin ulkomailta, ota yhteyttä lähikirjastoosi.
Kirkon ensimmäiset naispuoliset papit vihittiin 6.3.1988. Päätös pappisviran avaamisesta oli tehty kirkolliskokouksessa kaksi vuotta aiemmin. Viran avaamisesta naisille oli äänestetty kirkolliskokouksessa jo aiemmin kolmeen kertaan, mutta vaadittava ¾ ääntenenemmistö saavutettiin vasta vuonna 1986.
Naisten osuus papistosta on kasvanut tasaisesti. 2000-luvulla papiksi vihityistä enemmistö on ollut naisia. Virassa toimivista papeista naisia on tällä hetkellä hieman alle puolet. Kirkon johtotehtävissä naisia on toistaiseksi vähän; reilu neljäsosa kirkkoherroista on naisia.
Oheisesta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tilastosta selviää sukupuolijakaumat vuosina 1994, 2004, 2014 ja 2020.
https://evl.fi/uutishuone/pinnalla-nyt/naiset...
Kun varauksesi on perillä ja noudettavissa valitsemastasi kirjastosta, saat siitä postitse tai sähköpostitse (oman valintasi mukaan) ilmoituksen. Varauksesi odottaa noutoasi kahdeksan päivää.
Helmet-verkkokirjaston omien tietojen kautta sinun on myös mahdollista seurata varaustesi kulkua. Kun varauksen kohdalla lukee "Odottaa noutoa", on se noudettavissa.
Tietoa varaamisesta Helmetin sivuilta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Ensi töiksi on syytä ilmoittaa kirjastoon kortin katoamisesta. Jos kysessä on alle 15-vuotias lapsi, sinä voit tehdä sen hänen puolestaan puhelimitse tai käymällä kirjastossa. Helmet-kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot. Lapsen kadonneesta kortista veloitetaan kaksi euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Uuden kortin hankkimiseksi voit tulostaa korttihakemuksen (ks. alla oleva linkki). Jos käyt lapsen kanssa yhdessä kirjastossa, lomaketta ei tarvita. Kortin saamikseksi tarkistetaan myös takaajan tiedot.
http://www.helmet.fi/download/noname/%7B61A0BBC0-7CC5-400D-B0EF-A23FA487E70D%7D/45080
Jos kortinhaltija on yli 15-vuotias, hänen pitää itse käydä hakemassa uusi kortti. Mukaan on syytä varata kela-...
Kotimaisen kirjallisuuden käännöksiä voit etsiä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta. Tietokantaa ylläpitää Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Suomalaisen kirjallisuuden käännökset löytyvät myös Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Jos haluat tietää, mille kielille jokin ulkomainen teos on käännetty, löydät tiedon helposti kansainvälisestä Worldcat-kirjastotietokannasta. Tulossivun vasemmassa laidassa on rajoittimet, joista näet esimerkiksi sen, millä kielillä kyseinen teon ilmestynyt.
https://www.worldcat.org/
Kaupallisesti jaeltavat DVD-levyt eivät tietääkseni ole koskaan teknisesti DVD-RW-levyjä. Jos DVD on lainattu kirjastosta, se ei oikein voi olla DVD-RW, ellei joku oli vaihtanut alkuperäisen tilalle itse polttamaansa DVD-RW-levyä. Kannattaa käydä oman kirjaston tiskillä puhumassa asiassa ja mahdollisuuksien mukaan läppäri mukaan, jolloin kirjastossa voidaan testata, onko läppärin DVD-asema kunnossa eli toistaako muita levyjä. Jos kirjaston DVD on jotenkin viallinen, täytyy yrittää saada levy jostain muusta kirjastosta. Esimerkiksi HelMet-kirjastoissa elokuvaa on hyllyssä 9 kappaletta.
Heikki Poroila
Kirjaston aineistosta elämän tarkoitusta voi etsiä esim. filosofisten, uskonnollisten tai vaikkapa elämäkerrallisten teosten joukosta.
Tähän samaiseen kysymykseen on vastattu aiemmin näin:
Kuten kysyjä varmaan itsekin arvaa, kysymykseen ei voi olla sellaista vastausta, jonka Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta voisi saada.
Vuonna 2011 kun tämä sama kysymys esitettiin, siihen vastattiin näin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus-2?language_conte…
Muutamia vuosia aikaisemmin vastaus oli "Elämän tarkoitus on esittää kysymyksiä ja saada niihin vastaus."
Kysymys on myös tiedekeskus Heurekan järjestämässä kyselyssä valittu "maailman vaikeimmaksi kysymykseksi".
Uskoakseni ainoa oikea vastaus on, että sitä ei kukaan...
Alan klassikko on Sigmund Freudin Vitsi ja sen yhteys piilotajuntaan , kiinnostava on myös professori Aarne
Kinnusen teos Huumorin ja koomisen keskeneräinen kysymys (1994). (Tarkista saatavuus
plussa-tietokannasta http://www.lib.hel.fi/plussa/ )Huumorista ja koomisesta löytyy muutakin, mutta
erityisesti vitseistä tehtyjä uudempia tutkimuksia löytyy lähinnä LINDA (korkeakoulukirjastojen yhteisluettelo)
tietokannasta.LINDAa voi tulla tutkailemaan lähimpään kirjaston toimipisteeseen ja sieltä löytyy
"vitsit" ja "gradu" tai "tutkimus" hakusanoilla mm. Louko, Seija: Sanat elävät: kielen rakenteen
hyödyntäminen koululaishuumorissa (1993); Siitonen, Aino: Sanomalehtivitsien nainen (1991),
& muita graduja, joita saa vaihtelevin ehdoin...
Anton Tšehovin novellista Lošadinaja familija (1885) on useita suomennoksia.
Novellissa yritetään muistaa sukunimi, joka liittyy jotenkin hevoseen. Veikkauksia ja ehdotuksia on lukuisia, listasta tulisi pitkä. Kaikki suomentajat ovat kääntäneet nimet eri tavoin.
Osa novelleista on luettavissa digitoituina, joten voit tutkia näistä kääntäjän oivalluksista avaamalla kyseiset linkit.
Vuonna 1907 sanomalehdissä on julkaistu tuntemattomien suomentajien käännökset novellista otsikoituina Hevosmainen sukunimi Kenraalin hammassärky.
Hevosmainen sukunimi
Kenraalin hammassärky
Näissä etsitty sukunimi on Kauranen.
Reino Silvannon suomennos vuodelta 1909 on luettavissa esimerkiksi Tsehovin novellien kokoelmasta Kaksikymmentä (1929). Tässä...
Luettelo mattolaitureista löytyy Helsingin sataman nettisivuilta ( http://www.helsinginsatama.fi ) ja sieltä kohdasta ajankohtaista. Muita matonpesupaikkoja kuin nämä mattolaiturit ei Helsingissä ole. Vantaalla on pesupaikkoja, joissa voi pestä matot hanavedellä. Matonpesupaikat ovat Simonkylässä Kallioimarteentiellä, Rajakylässä Rajakentänpolulla, Havukoskella Koskenniskalla, Korsossa Lintupolulla, Hakunilassa Vuorilehdontiellä, Rekolassa Joukonkujalla, Jokiniemessä Karhurannassa, Vapaalassa Vanhalla Hämeenkyläntiellä, Myyrmäessä Uomatiellä ja Martinlaaksossa Jokiuoman puistossa.
Runo on Lauri Pohjanpään kirjoittama ja se on julkaistu hänen teoksessaan Metsän satuja (ainakin vuoden 1953 painoksessa). Runo on myös esimerkiksi teoksessa Tämän runon haluaisin kuulla 3.
Runossa pääskysemo ja poikanen keskustelevat Suomeen lentämisestä, emo ylistää Suomen kevättä poikaselle, joka ihmettelee miksi sinne pitäisi lähteä.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS on julkaissut vuoden 1849 Kalevalan koko tekstin netissä. Tekstistä voi tehdä sanahakuja. Kalevalan sisältö myös kuvaillaan tiivistetysti ja siitä selviää, että runoissa 8-9 kerrotaan kuinka Väinämöinen kohtaa Pohjolan neidon. Kosintaan suostumisen ehdoksi neito määrää Väinämöiselle yliluonnollisia tehtäviä.
http://nebu.finlit.fi/kalevala/
Kyseistä kappaletta ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannan mukaan saatavilla nuottina. En löytänyt myöskään hakuteoksista viitteitä nuotin (tai edes äänitteen) olemassaolosta. Tunnetaanko kappale mahdollisesti jollain toisella nimellä? (Mm. Yleisradion äänitetietokanta on tarkistettu). Voisit kysellä asiaa esim. Kansanmusiikki-instituutin kirjastosta (folkmusic@institute.ine.fi tai puh. 06-860 4309). En ole varma, onko heillä kokoelmissaan mustalaismusiikkia, mutta kannattaa kysyä!
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjaston varastossa on Valokuva-lehden vuosikertoja, vaikka lehti ei vielä Helmet-haun kautta löydykään. Sieltä löytyy myös kysymäsi vuosi ja artikkeli. Lehteä ei lainata, mutta saat sen Pasilan kirjastossa luettavaksesi tai kopioitavaksi.
Kirjaston osoite on Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti osoitteesta Kellosilta 9, puhelinnumero tietopalveluun
310 85001. Aukioloajat (kesällä 6.6.-21.8.2005)
ma-to 10-20 ja pe 10-18.
Kuntoluokassa 0 eli jos raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen hinta on 1 euro. Muille kuntoluokille ei ole määritelty hintaa. Se tarkoittaa, että keräilyarvo on vähäinen, alle 0,50 euroa.
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005.
