Suomen kirjailijat 1945-1980 -teoksen mukaan vuonna 1930 Tampereella syntyneellä Allan Tamlanderilla on tosiaan vain kaksi teosta: Pullot (1965) ja Vesitehtailijan ylösnousemus (1972).
Allan Tamlander löytyy Internetistäkin luetteloista: Pirkanmaalaista kaunokirjallisuutta http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/ , Kirjasampo, http://www.kirjasampo.fi , Risingshadow http://www.risingshadow.fi/library?action=author&author_id=181 , joissa kaikissa on vain hänen syntymävuotensa, ei kuolinaikaa.
Tekisipä mieleni ehdottaa Josef Martin Bauerin kirjaa Pako Siperiasta (WSOY, 1956), olkoonkin, että tässä todellisuuspohjaisessa romaanissa kuvailtu pakomatka tapahtuu vasta sodan jo päätyttyä ja pakenijoitakin on vain yksi.
markasta löytyy kuva mm. allaolevalta sivulta:
http://koti.mbnet.fi/jm78/1markka/1mk1865/1mk1865k.html
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -teoksen mukaan rahan arvo on 20-500 euroa mm. sen kunnon mukaan.
Teksti "94 48 kappaletta naulasta selwää hopeata" kertoo rahan sisältämästä puhtaan hopean määrästä. Tietoa tästä löytyy mm. Oulun Numismaattisen Kerhon sivulta:
http://www.oulunnumismaatikot.fi/onk50v/nayttely/04.pdf
Molemmat lausemuodot ovat oiken. Lausemerkitys on sama riippumatta siitä kumpaa ilmaisumuotoa käytetään. Ilmaisumuotojen välillä voi kuitenkin esiintyä painotuseroja.
Kissan pissassa on enemmän ammoniakkia kuin koiran pissassa. https://aqualuxcarpetcleaning.com/tips/is-there-a-difference-between-dog-urine-and-cat-urine/
Se johtuu siitä, että kissa on sopeutunut autiomaa ympäristöö eli virtsamaan harvoin ja vähän. Sille on kehittynyt pitkä Henlen silmukka munuaisiin.
"Cats have such concentrated urine because they originated from the desert and have a very long loop of Henle, the part of the kidney that results in filtration and concentration. While you too have a loop of Henle (tres romantique!), yours isn’t as long as your cat’s, so you don’t usually concentrate your urine quite as much (unless you’re hiking in the woods and not hydrating adequately!). A cat’s loop of Henle is so good at...
Helmet-kirjastoissa alaikäisten lasten tietoja ei ole mahdollista nähdä itse omien (huoltajan) tietojen kautta Helmet-verkkokirjastossa tai Taskukirjastossa. Ainoastaan henkilökunnalla on pääsy näkemään oman järjestelemänsä kautta mahdolliset linkitykset ja tiedot.
Jos olet alle 15-vuotiaan lapsen huoltaja, voit nähdä hänen tietonsa, esimerkiksi tiedon myöhästyneistä lainoista. Saat myös tiedot maksamattomista maksuista. Näitä tietoja voi kysyä kirjaston asiakaspalvelusta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston…
Kyllä voit. HelMet-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/ ) etusivun kohdasta Ohjeita -> Käyttösäännöt. Siellä todetaan mm. seuraavaa:
"Henkilökohtaisen kirjastokortin, lainausoikeuden ja tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kortin saat, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite." Sinun ei siis tarvitse asua pääkaupunkiseudulla.
Voit tietysti myös tilata aineistoa Helsingin kaupunginkirjastosta kaukolainoiksi oman asuinkuntasi kirjaston kautta, mutta kaukolainat ovat maksullisia. Niihin et kuitenkaan tarvitse HelMet-...
Vaarin kinnas on ukrainalainen satu, jonka SN-kirjat on julkaissut suomeksi vuonna 1986. Mikäli kirjaa ei löydy omasta lähikirjastostanne, voitte pyytää teoksen kaukolainaksi jostain toisesta kirjastosta. Kirjaa näyttäisi olevan useiden Suomen yleisten kirjastojen kokoelmissa.
Lähteet:
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Löysin erään hautakiviyrityksen sivuilta järkevän ohjeen.
Sen mukaan leikkokukkia voi aina viedä, mutta istutetulle kukille on monilla hautausmailla tarkempia sääntöjä.
Kannattaa myös aina huomioida hautausmaan muut kävijät ja haudatun mahdolliset läheiset. Hautausmaan työntekijöiden työtä ei myöskään saa suotta lisätä tai vaikeuttaa. Linkki sivustolle Steipel.
Hyvinkään hautaustoimen päällikkö Markku Husso on samoilla linjoilla."
Husso muistuttaa, että joistain voi tuntua pahalta, jos joku on istuttanut haudalle kukkia ilman lupaa.
Maljakon voi jättää hautakiven luokse, jonne voi tuoda leikkokukkia tai yksittäisen kukan. Tosin kiven eteen ei kovin paljon kukkia mahdukaan." Linkki Vantaan sanomat 2.7.2017
Suosikki on suomalainen nuorisolehti, joka on ilmestynyt vuodesta 1961. Lehden vaiheista löytyy tietoa seuraavilta sivustoilta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suosikki ;
http://www.helsinki.fi/~jerola/onil1908_ihSuosikki.html
Kotimaisesta artikkeliviitetietokannasta Artosta löytyi pari artikkelia, joista voi olla apua aiheen käsittelyssä.
Haapanen, Seppo : Mikä menee nuorten kaaliin? Julkaisussa: Aikakausilehdistö, 1992 : 4, s. 23-27.
Karvala, Kaappo : Jyrki Hämäläinen : Suosikki ei ole historiaa. Julkaisussa: Markkinointi & mainonta : Talentum, 1996 : 8, s. 25. Lehdet on luettavissa Kansalliskirjastossa. Yhteystiedot: Unioninkatu 36 00014 HELSINGIN YLIOPISTO.
puh. (09) 191 23196.
Suosikki -lehden vuosikertoja löytyy vuodesta 1983...
On syytä erottaa toisistaan oksidaatio eli hapettuminen ja fermentaatio eli käyminen. Hapettuminen on kemiallinen reaktio. Lähes kaikki teet valmistetaan säätelemällä hapettumistasoja. Japanilainen vihreä tee valmistetaan höyryttämällä teelehtiä heti poimimisen jälkeen, mikä pysäyttää entsyymitoiminnan ja estää hapettumisen. Vihreä tee on siis vähän hapettunutta teetä. Sen sijaan wulong-tee on osittain hapettunutta ja musta tee on yleensä täysin hapettunutta. Hapettumistaso vaikuttaa teen makuprofiiliin ja se on ehkä keskeisin vaihe teen valmistumisvaiheista.
Käyminen on taas mikrobien aiheuttama biologinen reaktio. Fermentoituja kiinalaisia teelaatuja kutsutaan nimellä hei cha (musta tee). Kiinalainen musta tee on siis...
Kattavimman tuloksen saanee hakemalla Suomen kansallisbibliografian
Fennican cdrom-versiosta. Luettelo virosta suomeksi käännetyistä kirjoista saadaan seuraavasti: 'Kirjoita hakulause'-kenttään kirjoitetaan: ki=6est (eli haettavien kirjojen alkukieli on viro). Jos halutaan siistiä hakutulosta eli
pudottaa pois Suomessa painetut muunkieliset virosta käännetyt kirjat,
tehdään uusi haku: ki=fin. Lopuksi yhdistetään nämä kaksi hakua
kirjoittamalla hakulauseeksi: yh=1 ja yh=2.
Ehkä voitte käydä esim. Helsingin pääkirjastossa Pasilassa, missä voitte ilman ajanvarausta tutustua cdrom-mikrolla virosta suomennettujen kirjojen listaan.
Toisin kuin elokuville ja peleille, kirjoille ei ole ikärajoituksia tai -suosituksia. Henkilökunta ei voi kieltää lasta lainaamasta mitään tiettyä kirjaa.
Kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Vastauksessa pyritään selittämään sitä, miksi kirjojen ikärajoitukset eivät ole perusteltuja:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=32bf4e2a-5cab-405…
Kiinnostavaa keskustelua siitä, tulisiko kirjoissa olla ikäsuosituksia, on käyty muuallakin internetissä. Esimerkiksi Koko lailla kirjallisesti -blogi (http://kokolaillakirjallisesti.blogspot.com/2011/08/kielletyt-kirjat.ht…) ja Helsingin Sanomien Kirjallisuuskriitikko-blogi (http://blogit.hs.fi/kirjat/2009/04/22/ai-etta-kirjoille-ikarajat/)...
Etsitty runo on Arthur Rimbaud'n Le bateau ivre, josta löytyy ainakin neljä eri suomennosta: Humaltunut venhe (Kaarlo Sarkia), Humaltunut laiva (Sarkian käännöksen pohjalta Aale Tynni), Juopunut pursi (Tuomas Anhava) ja Juopunut pursi (Einari Aaltonen).
Kysymyksessä on siteerattu näistä Anhavan tulkintaa:
"Lapsille olisin mielinyt näyttää sinisten aaltojen
doradit, nuo kultaiset kalat, laulavat kalat."
Anhavan Juopunut pursi on luettavissa kokonaisuudessaan esimerkiksi kirjoista Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (WSOY, 1967), Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (Otava, 1991) ja Anhavan runosuomennosten kokoelmasta Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta : runosuomennoksia (Otava, 2003) sekä Parnasso-lehden...
Suomen kansallisvärit ovat herättäneet tulkintaa ja keskustelua, jota löytyy Coloriaston blogikirjoituksesta, https://coloriasto.blogspot.com/2020/04/miksi-sinisesta-ja-valkoisesta-… sekä esim. artikkelista Floranpäivä 1848 - päivä, jolloin Suomi syntyi, http://vintti.yle.fi/yle.fi/maammelaulu/historia.htm. Suomalaisuuden symboleja on koottu Suomalaisuuden liiton Suomi-tietoa -sivulle, http://suomalaisuudenliitto.fi/suomi-tietoa-2/.
Suomalaisuuden liitolta voi kysyä näkemystä asiasta, http://suomalaisuudenliitto.fi/yhteystiedot/.
Maailman lippuja voi tutkia esim. World Factbookista, https://www.cia.gov/the-world-factbook/references/flags-of-the-world/ ja vaakunoita on Heraldry-Wikissä, https://www.heraldry-wiki.com/...
Helsinki perustettiin 1550. Kaupungit olivat tuohon aikaan Suomessa pieniä ja niitä oli vähän. 1500-luvulta säilyneistä kameraalisista (julkiseen talouteen liittyvistä) lähteistä käy ilmi porvarien lukumäärä kaupungeissa. Porvarien lukumäärän perusteella lasketun arvion mukaan Kustaa Vaasan hallituskauden lopulla, eli 1500-luvun puolivälissä, Turun väkiluku olisi ollut 2000-3000, Viipurin noin 2000, Rauman noin 600, Porin noin 500, Helsingin noin 500 ja Porvoon ja Tammisaaren kummankin noin 200.
Lähde: Suomen taloushistoria 1, Agraarinen Suomi, Tammi 1980.
Helsingin historiasta löytyy tietoa Helsingin kaupunginmuseon sivuilta ja museolta voi myös kysyä kaupungin historiaan liittyviä kysymyksiä. Helsingin kaupunginmuseon sivut www.hel.fi/...
Kirjastokorvauksia myöntää Taiteen keskustoimikunta. Tietoa apurahasta sekä hakulomake löytyy osoitteesta http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/ kohdasta "kirjallisuus" ja "kirjalilijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat".
"Hakijalta edellytetään vähintään yhtä julkaistua teosta. Apurahaa koskevia hakemuksia käsiteltäessä kiinnitetään huomiota aikaisempaan tuotantoon ja nykyiseen luovaan työvaiheeseen sekä työsuunnitelmaan."
Vuoden 2011 hakuaika on päättynyt 31.1.11.
Kannattaa lukea myös Apurahan hakijan opas: http://edmund.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp?WCI=wciEDM_Downloa…
Säätiöpalvelun sivuilta löytyy apurahoja ja avustuksia myöntäviä säätiöitä ja muita tahoja:
http://www.saatiopalvelu.fi/fi/
Muita lähteitä:
http://www....
Valtiopäiväasiakirjat löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta 1800-luvulta asti. Painetut versiot tulevat kirjastoon kuitenkin hitaammin kuin digitaaliset versiot verkkoon, joten kaikkein tuoreimpia valtiopäiväasiakirjoja kannattaa lukea suoraan verkosta.
Valtiopäiväasiakirjoihin voi tutustua myös eduskunnan kirjastossa, joka toimii julkisena oikeudellista tietoa, yhteiskuntatietoa ja eduskuntatietoa välittävänä keskuskirjastona. ( http://www.eduskunta.fi/kirjasto/ )
Eduskunnan kotisivuilta ( http://www.eduskunta.fi/ ) pääsee vasemmalla ylhäällä olevaa "asiat ja asiakirjat" tekstiä painamalla alavalikkoon, josta "asiakirjat" tekstiä painamalla pääsee jälleen uuteen valikkoon.
Avautuvan sivun vasemmassa runassa on lista...
