HelMet-kirjastojen myöhästymismaksujen maksamisessa ei ole varsinaista aikarajaa, eivätkä ne siirry perintätoimistoon tai kasva korkoa. Maksuista kuitenkin muistutetaan kirjeellä aika ajoin, jotta maksut pysyvät voimassa. Tietysti suositeltavaa olisi hoitaa ne mahdollisimman pian.
Muhoksen kirjasto on yksi yhdestätoista Outi-kirjastosta. Outi-kirjastot ( www.outikirjastot.fi ) ovat sopineet keskenään, että kaikkea Outi-kirjastoista lainattua aineistoa voi palauttaa mihin tahansa Outi-pisteeseen. Kuljetusmaksua perimme 1 euron/palautettava kpl, jos aineisto palautetaan muuhun Outi-kirjastoon kuin mistä se on lainattu. Oulun kanssa Outi-kirjastoilla ei ole vastaavaa käytäntöä, joten Oulu ei ota vastaan Outi-kirjastojen aineistoa. Outi-kirjastotkaan eivät vastaavasti ota kuljetettavakseen Oulun aineistoa, ellei kyseessä ole Oulusta pyydetty kaukolaina. Sen saa palauttaa siihen Outi-kirjastoon, mistä asiakas on sen noutanut.
Mukavia sarjoja 10-vuotiaille ovat esimerkiksi:
Gahrton, Måns: Hotelli Kultainen Mysteeri.
Kolu, Siri: Me Rosvolat.
Nopola, Tiina & Sinikka: Risto Räppääjä.
Noronen, Paula: Emilian päiväkirja (Supermarsu).
Hei!
Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi) löytyy varsin paljon lainattavaa aineistoa tästä runoilijasta. Tietoa löytyy myös suurten kirjastojen käsikirjastoissa olevista ranskankielisen kirjallisuuden historioista. Niiden tiedoista voidaan ottaa kopioita sinulle mukaan. Tässä tapauksessa kuitenkin kehottaisin sinua hakemaan netistä. Esim.ranskalainen Google (www.google.fr) antaa haulla "Alfred de Vigny" mukavasti tuloksia. Niitä voi printatata ja/tai lukea paikan päällä.
Menehtyneelle mursulle tehtiin ruumiinavaus 21.7.2022. Eläimen nahka ja luusto siirrettiin Luonnontieteelliseen keskusmuseoon.
https://yle.fi/a/3-12545487
Luonnontieteellinen keskusmuseo tulee tänä vuonna toimineeksi Etu-Töölössä 100 vuotta. Juhlavuonna museossa järjestetään monenlaista ohjelmaa. "Syksyllä juhliin saapuu tähtivieras eli viime kesänä Suomenlahdelle eksynyt mursu, jonka museon taitavat konservaattorit ovat laittaneet juhlakuntoon. Tarkka päivämäärä selviää hieman myöhemmin."
https://www.luomus.fi/fi/uutinen/luonnontieteellinen-museo-100-vuotta-t…
Kysymyksestä ei käy tarkemmin ilmi, tarkoitatko lasten kuvakirjaa, satukirjaa vai romaania.
Joitakin valikoimaluetteloita tuolta ajalta löytyy, mutta niissä on luonnollisesti vain pieni osa tuona aikana ilmestyneestä kirjallisuudesta:
Lasten ja nuortenkirjoja. Suomen kirjastoseura 1977 ja 1980.
Laakso, Leena: Lasten ja nuorten jatkokirjat. Kirjastopalvelu 1983
Lehtonen, Ulla: Aihepiirit aakkosissa : valikoimaluettelo lasten kuva- ja tietokirjoista aihepiireit-täin. Kirjastopalvelu 1988.
Manninen, Kerttu: Satuaiheita, tieteisfantasiaa ja mystiikkaa. Kirjastopalvelu 1981
Loivamaa, Ismo: Lukemisia nuorille. Kirjastopalvelu 1993 (mukana myös 80-luvun alun kirjoja)
Toivekirjoja nuorille. Kirjastopalvelu 1987. (kirjoja vuosilta 1970-1986)...
Sukunimet-opuksessa (Mikkonen, Pirjo ; Paikkala, Sirkka; Otava 2000) kerrotaan seuraavaa:
"Viljo Nissilä on yhdistänyt (1975) tämän itäsuomalaisen sukunimen sanaan utra 'poloinen, raukka, vanha ukko', vrt. Kalevalan "ukko utra". Viron murteissa udres, udris, utris merkitsee 'nopeaa, reipasta' ja 'ahkeraa'. Etelä-Virossa on puolestaan säilynyt udras, gen. utra merkityksessä 'saukko, saarva'."
"Jiminy Christmas" ei sinänsä tarkoita oikeastaan mitään. Tavallisimmin sanontaa käytetään huudahduksenomaisesti lievänä voimasanana, ja joulua merkitsevän "Christmas"-sanan funktio siinä on tuoda mukaan sana "Christ" ikään kuin viattomasti, vailla ilmeistä tarkoitusta herjata pyhänä pidettyä asiaa. Vaihtoehtoinen muoto sanonnasta on "Jiminy Christopher".
"Jiminy" on tavallisesti selitetty yhteensulautumaksi latinankielisestä ilmauksesta "Jesu Domine" ("Herra Jeesus"). Toisaalta sana assosioituu latinan kaksosia merkitsevään gemini-sanaan ja tätä kautta siinä on rinnakkaisen tulkinnan mukaan nähtävissä yhteys muinaisten spartalaisten suosimaan ilmaukseen, joka sisältää viittauksen Castoriin ja Polluxiin: "'Minä vastaan...
Kissan tarpeiden tekoa varten sisäkissaa varten tarvitaan laatikko, johon laitetaan kissanhiekkaa. Kissanhiekkaa on monenlaista, mm. savipohjaista paakkuuntuvaa tai paakkuuntumatonta, silikaattista tai puupohjaista ekologisempaa. Kissanhiekoista tietoa mm. tältä kissanhoito.org-sivustolta:
http://www.kissanhoito.org/kissanhiekka/
Kissanhiekka hävitetään sekajätteen mukana:
http://kierratys.info/laji_sekajate.php
Videoita voi digitoida ilmaiseksi Helsingissä Pasilan ja Vuosaaren kirjastoissa. Linkki varaamo.hel.fi
Myös Kauniaisissa digitointi onnistuu: "Varaa aika etukäteen (puh. 050 411 6504), ja kerro tarvitsetko opastusta laitteen käyttöön. Digitointi vie yhtä paljon aikaa kuin nauhan katselu. Käytettävissä on myös adapteri VHS-C -kaseteille." Linkki kirjastohakemistoon
digi
Thunbergia laurifolia kuuluu Thunbergiaceae-heimoon (susannat). Suomessa heimon tunnetuin edustaja lienee yleisesti koristekasvina kasvatettava mustasilmäsusanna, Thunbergia alata.
On hyvinkin mahdollista, ettei Thunbergia laurifolialla ole vielä suomenkielistä nimeä; ainakaan käytettävissäni olevista lähteistä en sellaista onnistunut löytämään. Uusin käsillä oleva Viljelykasvien nimistö (2012) ei mainitse Thunbergia laurifoliaa, kuten eivät teoksen aikaisemmatkaan laitokset.
Sellaisenaan Thunbergia grandifora taas tunnetaan nimillä kellosusanna ja bengalinkello, mutta Thunbergia grandiflora var. laurifoliaa ei mainita lähteissä.
Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja (1981) kertoo seuraavasti: "Puutuvavartisia köynnöksiä ovat...
On kyllä, "Jamiel on raamatullinen nimi ja tarkoittaa hepreaksi 'Jumalan suosimaa', 'Jumalan suosiossa olevaa'. Arabiaksi Jamiel merkitsee 'komeaa', 'kaunista'."
Plinius nuoremman kirjekokoelman käsikirjoitusta on säilynyt kaksi kappaletta: Codex Mediceus Firenzessä Medicien kirjastossa Bilbiotheca Mediceo-Laurentianassa ja Codex Vaticana Vatikaanissa. (Lähde: Plinius nuoremman kirjeitä Trajanuksen ajan Roomasta, 2005. – s. 12). Tacituksen Ab excessu divi Augusti eli Annales teoksen käsikirjoitusta säilytetään Firenzessä Bibliotheca Mediceo-Laurentianassa. Se on kirjoitettu 1000-luvun jälkipuolella. (Lähde: Tacitus: Taistelu keisarivallasta : Rooman historia : 69-70 jkr., 2010. – s. 21). Myös Josephus Flaviuksen Juutalaissodan historiasta on käsikirjoitus Codex Laurentinuo (Lähde: Josephus, Flavius: Juutalaissodan historia, 2004.- s. XIV) eli sekin on Firenzessä.
"Yön halki kiitää ratsuparvi kasakoiden" -säkeellä alkavan sanoituksen on tehnyt Kauko Käyhkö salanimellä K. Kirsi. Sen on levyttänyt Kipparikvartetti nimellä "Kasakkapatrulli" ja Frederik nimellä "Kasakkapartio". Vaikka monissa julkaisuissa laulua sanotaan venäläiseksi kansanlauluksi, Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulun on säveltänyt Lev Knipper. Laulun alkuperäinen nimi on Kansalliskirjaston tietokannan mukaan "Poljuško, pole" ja Fono-tietokannan mukaan "Poljushko-pole", mutta laulun alkuperäinen nimi saatetaan translitteroida monella muullakin tavalla, esim. "Poljushko polje" tai "Poljushka polje".
Kauko Käyhkön sanoitus sisältyy seuraaviin julkaisuihin (sanoituksissa on pieniä eroja):...
Hakusanalla "kansantalous" löytyy kirjastorekisteristä useitakin kirjoja, mutta hyvä lähde voisi olla Pekkarinen-Sutelan kirja Kansantaloustiede (2002).
Luvussa 6 käsitellään kansantalouden tilinpito ja muut taloudelliset tilastot. Kansantalouden mittareita ovat mm.
- bruttokansantuote
- kansantulo
- huoltotase
- kuluttajahintaindeksit
- työllisyyden ja työttömyyden mittarit
Tilastokeskuksen internet-sivuilta http://www.tilastokeskus.fi löytyy tilastoja sekä Suomen kansantaloudesta sekä Maailma numeroina -osiosta kansainvälisiä tilastoja.
Englannin kielellä EU:n kansantaloustilastoja löytyy osoitteesta http://europa.eu.int/comm/eurostat/. Esimerkiksi osiosta General and regional statistics löytyvät BKT-tilastot.
OECD:n tilastot löytyvät...
Niin kuin moni muukin dekkarisarja, ovat Murhia Pohjanmaalla -kirjat niissä käsiteltävien rikostapausten osalta paljolti itsenäisiä kokonaisuuksia, mutta ne sisältävät myös keskeisiin henkilöihin – ja varsinkin heidän perhe- ja muihin ihmissuhteisiinsa liittyvää – jatkuvajuonista ainesta. Riippuu paljolti lukijasta ja kunkin yksilöllisistä painotuksista, kuinka tärkeää sarjaan kuuluvien teosten julkaisujärjestyksen noudattaminen luettaessa on. Jos pitää tärkeimpänä ratkaistavia rikoksia ja niiden selvittelyä on järjestyksellä vähemmän merkitystä kuin siinä tapauksessa, että haluaa uppoutua kokonaisvaltaisesti sarjan ja sen henkilöhahmojen maailmaan poliisityön tarjoaman jännityksen ohella.
Kyseessä voisi olla Tuula Lind -nimisen romaninaisen elämään pohjautuva kirja Käheä-ääninen tyttö (2009). Kirjan on kirjoittanut Riikka Tanner Tuula Lindin kertomusten, muistiinpanojen ja haastattelujen sekä julkisten asiakirjojen pohjalta. Kirja käsittelee romaneihin kohdistuvaa syrjintää. Kirjassa Karjalasta Suomeen muuttanut äiti saa irtolaissyytteen, minkä vuoksi hänen lapsensa Tuula otetaan huostaan ja sijoitetaan Mustalaislähetyksen lastenkotiin 1950-luvulla.
Naarasvuohia eli kuttuja on sekä sarvettomia (nupoja) että sarvellisia. Kutun sarvet ovat paljon pienikokoisemmat kuin urosvuohen. Ennen ensimmäistä poikimista naaraspuolista vuohta kutsutaan ensin kiliksi, sitten nuorvuoheksi. Ensimmäisten kilien myötä naarasvuohta aletaan kutsua kutuksi ja laumassa elävää aikuista urospuolista vuohta pukiksi.
Tänä vuonna ilmestyy myös uusi painos Uma Aaltosen teoksesta Kuttu ja kutunpito : pieni käsikirja vuohesta, sen hoidosta, maidosta ja juustosta. Otava 2005. Sieltä löytyy vuohitietoa.
Viimeisin suomennettu Sue Graftonin aakkosdekkari näyttäisi olevan "T niin kuin tappaja" vuodelta 2008. Englanniksi on sen jälkeen ilmestynyt "U is for Undertow", "V is for Vengeance" ja "W is for Wasted", mutta niitä ei tosiaan ole suomennettu. Kysyimme asiaa Gummerukselta ja sieltä vastattiin, että he eivät näillä näkymin jatka sarjan suomentamista, sillä sarjalle ei löytynyt Suomesta riittävästi lukijakuntaa.
