Lapun runonpätkä on peräisin kirjasta Täältä jostakin : Suomen kenttäarmeijan runoja, joka ilmestyi syksyllä 1943. Säkeet ovat runosta Unta ja totta, jonka kirjoittaja on alikersantti Reino Helismaa.Yksi monista kirjan tuoreeltaan lukeneista oli Toivo Kärki. Hän kiinnitti erityisesti huomiota Helismaan runoon ja ajatteli, että jos sodasta hengissä selvitään, hän ottaa tähän Helismaahan yhteyttä. Näin tapahtuikin muutamaa vuotta myöhemmin: ainakin vuonna 1946 he jo tunsivat toisensa, ja vuonna 1948 syntyi ensimmäinen Kärki–Helismaa-tuote. Varsinainen yhteistyö käynnistyi vuoden 1950 lopulla ja tuotti 17 vuoden aikana noin 560 yhteistä levytettyä kappaletta.Unta ja totta sai kuitenkin odottaa säveltämistään vuoteen 1980 saakka ja...
Voit lukea Ruotsin vuoden 1772 valtiosäännön Ruotsin kuninkaallisen kirjaston digitoimana alla olevasta linkistä:
https://weburn.kb.se/metadata/459/EOD_2990459.htm
Punalippu -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan Azlag Jarga eli Emil Pyttynen siirtyi I MS:n alettua Kiirunaan, jossa työskenteli kaivoksilla kirvesmiehenä. Pyttysen elämänvaiheista löytyy lyhyesti seuraavista painetuista lähteistä:
Korhonen, Jaakko: Jätkät Taka-Kainuun taistelussa. Muistelmia. Julkaistu lehdessä Punalippu 1980:8, s.3-34
Etto, Jorma: Kesken viikon. Lapin kansa 5.4.1978,
Väyrynen, Vilho: Suutarinpoika porrastiellä. Pohjoinen 1979, s. 91-92, 343-344, 351-352.
Voisikohan kysymyksessä olla Richard D. Lewisin "Kulttuurikolareita" (1996)? Kirjassa on selvitelty eri kansallisuuksien käyttäytymistä liike-elämässä mm. neuvotteluissa ja japanilaiset ovat yksi näistä kansallisuuksista.
Manda-tietokannasta löytyy myös aiheesta lisää kirjallisuutta (hakusanoina asiasanat: käytösoppaat - liike-elämä - Japani):
- Jussila et al.: Kaukoitä - liikematkailijan opas (1997)
- Engel: Passport Japan your pocket guide to Japanese business, customs & etiquette (1996)
- De Mente: Japanese etiquette & ethics in business (1995)
- Kenna: Business Japan a practical guide to understanding Japanese business culture (1994)
- Rowland: Liikematkalle Japaniin - vihjeitä väärinkäsitysten välttämiseksi (1990)
Voitte...
Tutkimani suomenkieliset idiomisanakirjat eivät selvittäneet sanonnan taustaa. Se saattaisi olla laina englannin kielestä, jossa on vastaava kyttyrä-sanaan perustuva sanonta "get/have the hump" (kirjaimellisesti "saada kyttyrä"), 'närkästyä, ärsyyntyä, tykätä kyttyrää'.
Lähde:
Englanti-suomi idiomisanakirja
Jättiläisen huijaaminen lusikoimalla ruokaa vyötäröllä olevaan pussiin on kansansatuaihe, joka esiintyy jo vanhassa englantilaisessa sadussa Jaakko Jättiläisentappaja (Jack the giant killer). Tämä tarina löytyy useasta suomenkielisestä satukokoelmasta tavallisimmin Joseph Jacobsin kirjoittamasta versiosta käännettynä. Brittiversioissa ei kuitenkaan ole mukana ajatusta kilpaa syömisestä.
Kilpailuaiheen perusteella kaivattu lastenkirja saattaisi olla jokin Asbjørnsenin ja Moen kokoamia norjalaisia kansansatuja sisältävä tai niihin pohjautuva teos. Esimerkiksi Kuninkaan jänispaimen : norjalaisia kansansatuja P. Chr. Asbjørnsenin ja Jørgen Moen mukaan (WSOY, 1955) sisältää tarinan Tuhkimo, joka söi kilpaa peikon kanssa. Neil Philipin Kaunotar...
Topi Sorsakosken nuottialbumi Vaikene sydän (Fazer Songs FM07382-5) sisältää Kuin yö (Unhained Melody) -kappaleen perinteisen säestysnuotin pianolle. Unchained Melody –kappaleesta on tehty myös useita soolopianosovituksia. Esimerkiksi seuraavat voisivat olla kiinnostavia. Film Themes Piano Solos albumin sovitus on keskivaikea (intermediate) soolopianosovitus. Vertailun vuoksi kannatta tutustua myös esimerkiksi kokoelmassa Great piano solos -nuottialbumin (ISBN 0711973202) versioon. Sorsakosken versiossa on hyvin erilainen sovitus kuin noissa soolopianoversioissa. Etenkin bassolinja, intro ja coda ovat erilaiset.
Sorsakoski, Topi: Vaikene sydän
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=FM07382-5&type=AllFields
...
Raimo Jussilan Kalevalan sanakirja kertoo, että "katse" kysymyksessä mainitussa yhteydessä tarkoittaa "loitsimalla valmistettua lääkettä". Vastaavasti yksi katsoa-verbin monista merkityksistä on "hoitaa loitsulääkkeillä" (voiti niillä voitehilla, katsoi niillä katsehilla | 9:471).
Hyviä uutisia: varaamanne levy löytyi ja on matkalla valitsemaanne noutokirjastoon. Saatte noudettavissa olevasta varauksesta ilmoituksen sähköpostiin varmaankin lähipäivien kuluessa.
Irlanti-Suomi-seuran sivuilla kerrotaan Suomen uudesta kansalaisuuslaista ja
siinä yhteydessä, että Irlanti on yksi niistä maista, joka hyväksyy
kaksoiskansalaisuuden: http://www.suomi-seura.fi/index.
php?request=42&language=FI&article=68 .
Jack Van Impen teoksia on suomennettu kaksi. Teosten nimet ovat: Minne joudun kuoltuani ja Katso Kristusta ristillä. Molemmat teokset löytyvät Oulun yliopiston kirjastosta lukusalikappaleina, eli niitä voi käydä paikan päällä lukemassa muttei saa kotilainaan.
Minne joudun kuoltuani -kirjan voi myös kaukolainata Oulun kaupunginkirjaston kautta muualta suomesta. Kaukolaina maksaa 1e/teos. Voit tehdä kaukolainapyynnön Oulun kaupunginkirjaston kotisivujen kautta: http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto
Laulussa Varpunen joouluaamuna on vain neljä säkeistöä (Lähde: Suuri toivelaulukirja: Joululauluja)
4. säkeistö kuuluu:
En mä ole, lapseni, lintu tästä maasta.
Olen pieni veljesi, tulin taivahasta.
Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen,
pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta.
Ystävällisin terveisin Marjut Rosenberg, Greta Mäkinen
Kirjastokortin numeroa ei voi lähettää sähköpostitse.
Ilman kirjastokorttia sähköoisenä on luettavissa jonkin verran vanhempaa kirjallisuutta:
https://ekirjasto.kirjastot.fi/digikokoelma
https://www.helmet.fi/fi-FI
Emelie Scheppin teokset lukenut kollega suositteli lukemaan teokset sarjana, sillä tarinoissa on jatkumoita.
Jaakko kulta on Jana Berzelius -sarjan viides teos. Sarjan aiemmat osat ovat Ikuisesti merkitty (2017), Valkoiset jäljet (2017), Hidas kuolema (2019) ja Kadonnut poika (2019).
Kysymykseesi ei ole helppo vastata. Listaukset kuuluisista vammaisista ihmisistä luettelevat fyysisesti vammaisia ja kuuroja tai sokeita ihmisiä. Joukosssa mainitaan usein todennäköisesti autismin kirjolla olleet Lewis Carroll ja Albert Einstein.
Kirjassa Vammaisuus : Johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan (Simo Vehmas, 2005) kerrotaan Raamatun ja kuuluisien kreikkalaisten filosofien suhtautumisesta vammaisiin, mutta nimiä ei juuri mainita – paitsi Julius Caesar, jolla oli epilepsia.
Tässä joitakin linkkejä:
https://promocionales-integra.com/fi/maailman-kuuluisat-vammaiset-ja-he…
https://thl.fi/documents/470564/1669818/2_Jenni_Amu_Vammaispalvelujen-n…
https://historicengland.org.uk/research/inclusive-heritage/disability-h…
https...
Kyseessä on varmaankin Veronica Leon Lumityttö. Alkuperäinen ruotsinkielinen teos Snöflickan ilmestyi Ruotsissa 1986, ja suomennettiin ilmeisesti seuraavana vuonna.Isbn 951-35-3883-4Kirjassa lapseton pariskunta rakentaa lumiukon, joka halkeaa, ja sisältä ilmestyy pieni tyttö, jonka he ottavat omakseen. Tyttö ei ole kuin muut lapset, kevään tullen hän sairastuu ja lopulta itse Lumikuningatar tulee hakemaan tyttöä lasisella reellä.
Maistraatin verkkosivuilla osoitteessa http://www.maistraatti.fi/ on otsikko Nimiasiat. Siitä avautuvalta sivulta pääsee kohtaan, jossa voi kysyä etu- ja sukunimien lukumäärää Suomessa.
Etunimitilaston mukaan Suomessa on syntymävuosina 1899-2006 ollut yhteensä 9873 Erika-nimistä naista ja 4 miestä. Vuonna 2006 on 149 tytölle annettu nimeksi Erika.
