Laulu mustasta korpista löytyy Pirkko Saision Slava! Kunnia -näytelmätekstistä, joka julkaistiin kirjana 2015 (ntamo ja Suomen Kansallisteatteri). Nuotteja siinä ei valitettavasti ole.
Näytelmän koko nimi on Slava! Kunnia : oligarkkien ooppera ja se kertoo Venäjästä. Saision näytelmä Homo! esitettiin Kansallisteatterissa 2011 ja se puolestaan käsitteli seksuaalisia vähemmistöjä.
Laulu mustasta korpista oli tosiaan unohtumaton esitys Juha Mujeen ja Puntti Valtosen esittämänä.
Kyseessä on luultavasti mesisienen tai aarnisammaleen synnyttämä valoilmiö, joka tunnetaan nimellä peikonkulta. Sienet käyttävät itsevalaisevaa ainetta puun lahottamiseksi, jolloin puuhun levinnyt sienirihmasto hohtaa pimeässä. Ilmiötä, jossa elävä organismi tuottaa valoa, kutsutaan bioluminesenssiksi.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Peikonkultahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Bioluminesenssi
Osoitteenmuutos ei päivity kirjastoihin automaattisesti muualla tehdyn osoitteenmuutoksen myötä. Kirjastojärjestelmät eivät ole yhteydessä mihinkään muihin rekistereihin. Ilmoitathan osoitteenmuutoksesta jokaiseen kirjastokimppaan, joiden kirjastokortti sinulla on. Esimerkiksi Oulun kaupunginkirjasto on osa OUTI-kirjastoja, ja voit tehdä osoitteenmuutospyynnön kirjautumalla sisään OUTI-verkkokirjastoon. Voit myös asioida paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa.Lisätietoja muuttuneista yhteystiedoista OUTI-verkkokirjastossa
Turun itäisellä puolella nykyisen Urheilupuiston takana on jyrkkään kallioseinään päättyvien katujen ryhmä. Ilmeisesti kuvitellen tulevia louhintatöitä kolmelle niistä annettiin nimet kivi- ja vuorityömiehen sekä sepän ammatin nimityksistä. Katujen nimitykset liittyivät siis niiden sijaintiin ja läheiseen maastoon.
Nimien historia: Stenhuggare Gatan v. 1830 -> Kivenhakkajankatu - Stenhuggaresgatan v. 1897 -> Kivenhakkaajankatu - Stenhuggaregatan v. 1953
Lähde: Turun katuja ja toreja: nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään (2011)
Kun Suomi oli osa Venäjän keisakuntaa, Turku kasvoi ja kaupungissa rakennettiin paljon. Kivenhakkaajille ja kivityömiehille löytyi töitä. Louhittua kiveä tarvittiin esimerkiksi katujen reunakivetyksissä...
Hei,
Tällainen vastaus Kaari-nimen alkuperään löytyy Anna-Liisa Haavikon kirjasta Kaari - Kirjailija Kaari Utrion elämä (Helsinki : Kustannusosakeyhtiö Siltala: 2021), sivulta 26:
"Kaari-nimi oli isän toive, ja toinen nimi tuli äidiltä. Untamo oli ihastunut norjalaiseen Kaarina-nimen versioon, suomeksi se piti kirjoittaa Kaari."
Kaari Utrio itse kertoo Facebook-sivullaan 25.11.2022, että nimi, johon hänen isänsä ihastui, olikin Katariina. Norjankielinen muoto nimestä on Kari yhdellä a:lla, joten suomenkieliseen versioon piti lisätä toinen a.
Jos kysyjä tarkoittaa Kaius Tihtosen laulua "Taivaanrannan kulkija", näyttää valitettavasti siltä, ettei laulusta ole julkaistu nuottia sanoineen.
On olemassa myös samanniminen Reino Bäckmanin sanoittama käännösiskelmä, jonka ovat säveltäneet Luigi Albertelli ja Enrico Riccardi. Myöskään tätä laulua ei ole julkaistu nuottina, josta sanat saisi kätevästi.
En kyennyt löytämään laulun sanoja myöskään internetistä, joten ainoaksi mahdollisuudeksi jäänee kuunnella laulua äänitteeltä ja yrittää kirjoittaa sanat muistiin. Kaius Tihtosta voi olla vaikea tavoittaa, hän katosi musiikkimaailmasta yhden levyn vuonna 1972 tehtyään. Erik Lindström julkaisi 1970-luvulla muutamia Tihtosen humppia nuottina, mutta valitettavasti ei juuri tätä kysyttyä...
Kirjailija on nimeltään Sujata Massey ja hänen Japaniin sijoittuvissa kirjoissaan seikkailee antiikkikauppias ja amatöörietsivä Rei Shimura. Kirjoja on suomennettu tähän mennessä kahdeksan, ja niistä uusin on tämän vuoden huhtikuussa ilmestyvä Rei Shimura yakuzan jäljillä. Lisää tietoa kirjailijasta ja kirjoista löytyy kustantajan sivuilta osoitteessa http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=281&component=/PublishDB/Kirjail…
Palmu- ym. öljyä käytetään raaka-aineena varsin monissa erilaisissa tuotteissa. Palmuöljylle on olemassa RSPO-sertifikaatti (Roundtable of Sustainable Palm Oil), joka pyrkii takaamaan kyseisen palmuöljyn olevan vastuullisesti tuotettua. RSPO-sertifioidun palmuöljyn tuotannossa huomioidaan sekä ympäristöasiat kuten metsäkadon ehkäisy että sosiaaliset tarpeet.
Ongelmana kuluttajan näkökulmasta on tuotteiden valmistajien kirjavat käytännöt tuotemerkinnöissään. Eri tuotemerkkien raaka-ainelähteet voivat myös muuttua joskus nopeastikin. Apua voi löytää ympäristö- ja kuluttajajärjestöjen julkaisuista, joissa tutkitaan ja vertaillaan tuotteita ja tuottajia selkeiden kriteerien perusteella. Kannattaa siis lukea tarkkaan...
Yksi tällainen lastenkirja löytyi. Sen nimi on Pepi, Popi ja Pupi. Kirja on Paletin julkaisema, ja se on ilmestynyt vuonna 1959. Kirjan luettelointitiedoista ei näy, sisältääkö se loruja. Kirja on ilmeisesti vain Kansalliskirjaston kokoelmissa, ja sen saa lukusaliin luettavaksi.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Estonia-laivan haaksirikosta löytyy montakin kirjaa, esimerkiksi Keskikirjastojen verkkokirjastosta (https://keski.finna.fi) yksinkertaisella haulla "onnettomuudet estonia". Jos omassa kirjastossasi ei ole haluamaasi teosta, voit tehdä seutuvarauksen omaan kirjastoosi.
Tässä muutama esimerkki:
Aula, Jorma: Estonia: se uppoaa joka yö
Aula, Jorma: Estonia: taistelu elämästä
Saari, Matti: Estonia
Ellermaa, Einar: Estonian ihmiset
Pihlajamaa, Terttu: Emme voi unohtaa Estoniaa
Kupariyöt on varmasti tutustumisen arvoinen kirja.
Tekijä: Armas K. Baltzac; Andrew K. Baltzac
Kustantaja: Gloria Kustannus
Vuosi: 2018
Kirjan takakansi kertoo näin: "Ainutlaatuinen kirja Suomen historiasta. Miten liittyvät toisiinsa sisällissodan aikaisten ihmisten selviytyminen, Suomen mustalaisten osuus tähän historian kipeään ajanjaksoon, Mannerheim ja nuori savolaspoika nimeltä Viktor? Kupariyöt on ihmeellinen tarina nuoresta Viktorista, jota yritetään houkutella välillä valkoisten ja välillä punaisten puolelle. Viktorilla on vastassaan Mannerheim, jota punaiset kutsuvat paholaiseksi. Viktor on seissyt punaisten ja valkoisten keskellä: näkyväisen maailman rajalla - kuilun ja valon portailla - kuolemanpelossa ja...
Kyllä saa. Osoite voi olla muualla kuin Helsingissä.
Nykyään saa myös varausilmoituksen sähköpostiin, jos haluaa, joten sähköpostiosoitekin kannattaa ilmoittaa.
Jotta asiasanoitus olisi mahdollisimman taloudellista, monessa mielessä hyödyllistä ja järkevää, tulisi ennen muuta sisäistää tiedon tallennuksen ja haun evaluoinnin keskeisiä mittareita. Suurimpia sudenkuoppia lienee se, että ei ole mietitty asiasanoituksen (tai laajemmin indeksoinnin) tyhjentävyyden (exhaustivity) / spesifisyyden (specificity) ongelmaa. Periaatehan on: miten sisältöä tietokantaan kuvaillaan niin sitä myös löydetään. Jos kuvaillaan tyhjentävästi, tarkkaan jokainen osa-alue, on saanti myös hyvä mutta tarkkuus on huono. Paljon tavaraa siis, mutta mikään ei ole oikein se haettu. Jos taas pidättäydytään muutamassa tarkasti harkitussa keskeisessä asiasanassa on saanti vähäisempää mutta tarkkuus kasvaa eli hakutulos on...
Juuri tämän vuoksi Helmetissä haun voi kohdistaa tiettyyn aineistotyyppiin. Työkalut, soittimet yms. ovat esineitä ja jos kohdistat haun niihin, kirjat ja äänitteet jäävät pois. Jos haet Helmetistä hakusanalla saha ja rajaat haun aineiston mukaan niin, että otat vain esineet mukaan, saat hakutulokseksi vain yhden sahan.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssaha__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Aivan oikein, Kansalliskirjasto (osa Helsingin yliopiston kirjastolaitosta, entinen Helsingin yliopiston kirjasto) kerää edelleen pienpainatteita, joiksi exlibriksetkin luetaan.
Exlibristä tulee toimittaa kaksi kappaletta. Lähetyksen mukaan tulee liittää kaksi lähettäjän täyttämää vapaakappaleiden lähetysluetteloa, joista toisen kirjasto sitten lähettää luovuttajalle kuitattuna takaisin. Lomakkeessa tulee olla lähettäjän yhteystiedot, tuotteen valmistusajankohta, lyhyt kuvaus itse tuotteesta ja alla lähettäjän allekirjoitus. Lähetysosoite on
Kansalliskirjasto /Vapaakappaletoimisto
PL 26 (Teollisuuskatu 23)
00014 Helsingin yliopisto
Kansalliskirjaston vapaakappaletoiminnasta kerrotaan tarkemmin osoitteessa http://www.kansalliskirjasto.fi/...
Hei,
Kysymykseen on vaikea löytää selkeää vastausta, koska sormien vahvuutta ei voi mitata perinteisillä lihasvoiman mittareilla. Sormien luiden ympärillä ei ole lihaksia, vaan sormia liikuttavat kyynärvarressa sijaitsevat sormien ojentajalihakset ja sormien koukistajalihakset.[Peukaloa liikuttavat omat lihaksensa, joista peukalon lyhyt loitontajalihas sijaitsee kämmenessä peukalon tyvessä.
Riippuu siis mittaustavasta, miten vahvuutta kulloinkin arvioidaan. Yleisesti ajatellaan keskisormen tai etusormen olevan vahvimmat sormet. Etusormi käyttää suoraa voimaa, niin että se voi kannatella jopa koko kehoa, mutta keskisormi käyttää voimaa laajemmin ja tehokkaammin sen sijainnin ja pituuden ansiosta. ...
Tässä artikkelissa on laskettu 70 kiloisen ammattikiipeilijä Reza Alipourin 5,48 sekunnin suorituksen vaatineen 1,482 wattin tehon: Allain, Rhett (2019): "Got What It Takes to Compete in Speed Climbing?" Wired. https://www.wired.com/story/power-demands-of-speed-climbing/ Halutessasi voit manipuloida laskutoimituksen kiipeämiseen kuluvaa aikaa ja kiipeilijän painoa saadaksesi tarkemmin kysymäsi mukaisen tuloksen.Voit olla kiinnostunut myös seuraavasta nopeuskiipeilyn dynamiikka tutkivasta tieteellisestä artikkelista, joka voi olla joiltain osin ylempää artikkelia perusteellisempi: Fuss, F.K., Niegl, G. (2006). "Dynamics of Speed Climbing". In: Moritz, E.F., Haake, S. (eds) The Engineering of Sport 6. Springer, New York. https://link....
Kysymyksessä on varmaan Peter S. Beaglen fantasiakirja ”Viimeinen yksisarvinen” (WSOY, 1994). Sitä löytyy kirjastoista, https://www.finna.fi/Record/anders.38051. Kohdasta muut kirjastot voit valita lähimmän.
Hei
Jeera on juustokumina (tai roomankumina) (meira.fi, gernot-katzers-spice-pages.com, herbal-organic.com)
Ajwain on intiankumina (gernot-katzers-spice-pages.com, herbal-organic.com)
Tässä blogikirjoitus näiden eroista: mangojauhetta.blogspot.com
