"Ievan polkan" sanat löytyvät tämän verkkosivun alaosasta: http://fromsirius.tripod.com/id5.html . Tämän lisäksi kappale löytyy kokonaisuudessaan (kuusi säkeistöä) seuraavista kokoelmista nimellä "Ievan polokka":
Suuri toivelaulukirja. 16 (Warner/Chappell Music Finland, Suuri Suomalainen Kirjakerho, 2001)
Kuplettimestarit ja mestarikupletit (Musiikki Fazer, 1985).
Voisiko kyseessä olla Pirincci, Akif; Felidae : kuka murhasi kissan? Tässä hienossa dekkarissa päähenkilö oli todellakin kissa, ja muistaakseni kutsui omistajaansa nimellä purkinavaaja.
Joululahjaksi voisi kysellä kirjakaupasta uudempia Midi -musiikkikirjoja, joita löytyy mm. Kirkkonummen kirjastosta (voi tutustua kirjastossa ja arvioida ostoksen kannattavuutta), esim.
Comprehensive introduction to digital sound and music-making, 2004
Tähän uuteen Midi -musiikkikirjaan voi tutustua ennen ostopäätöstä pääkaupunkiseudun kirjastoissa: Harris, Ben Home studio setup : everything you need to know from equipment to acoustics, 2009.
ISBN 978-0-240-81134-5
Midi -musiikkikirjallisuusviitteitä voi katsella esim. täällä http://www.helmet.fi/ kirjoittamalla hakukenttään midi musiikki ja painamalla Hae. Kokeile myös hakua home studio tai kotistudio. Uudempia teoksia voisi sitten kysellä kirjakaupasta.
Kysymyksessä mainittu J. Hirven...
Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet (2.p. 1999) kerrotaan nimestä Sonja seuraavaa:
"Nimen lähtökohtana on kreikan Sofia, mutta lähemmin sen venäläinen hellittelymuoto. Sonja on varsin laajalle levinnyt, sitä käytetään myös esim. Saksassa ja Englannissa, jossa asu on Sonia. Englannissa Sonja on saattanut tulla tunnetuksi vasta 1900-luvun alussa. Suomen ruotsinkieliseen almanakkaan Sonja on otettu aikaisemmin kuin suomenkieliseen. - - Rinnalla ovat muodot Sonia ja Sona. Sonja on 1980-luvulla suomalaisten suosiossa noussut nimi." (s. 172)
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja (1999)todetaan vielä, että Suomen almanakassa Sonja on Sofian rinnalla 15.5. v:sta 1964, samana päivänä se on ruotsinkielisessä almanakassa. Myös Suomen...
Marsun karvanlähtöön voi olla useampiakin syitä, joten olisi viisainta viedä marsu eläinlääkärin tutkittavaksi.
Tietoa marsuista ja niiden hoidosta löydät Suomen Marsuyhdistyksen sivulta, osoitteesta
http://www.marsuyhdistys.net/
Sieltä löytyy myös virikkeitä marsulle. Voit laittaa sille esimerkiksi mökin tai piilopaikkoja, tai yrittää tarjota sille sopivia leluja.
"YouTube-video" ei ole mikään yksiselitteinen saati tekijänoikeudellisesti täsmällinen termi, koska kyseissä palvelussa on tarjolla jokseenkin kaikkea mahdollista. Osa palvelun tarjonnasta ei varmaankaan täytä suojatun elokuvan tunnusmerkkejä (ja sehän on se asia, jonka takia tätä täytyy pohtia; musiikkia kunnan tilaisuuksissa saa esittää vapaasti), osa taas varmastikin täyttää.
Olennaista siis on, mitä siinä klipissä on. Jos kyseessä on suojattu elokuvateos tai sen osa, sen esittämiseen kirjaston tilaisuudessa tarvitaan lupa. Ainoa sallittu poikkeus tästä on tilanne, jossa pätkä esitetään sitaattioikeuden perusteella kyseistä elokuvateosta esittelevän luennon osana.
Jos klippi ei sisällä suojattua elokuvateosta, sen saa vapaasti esittää...
Voisiko tämä olla etsimäsi:
- Claire Ochsner, Syntymäpäivävene (1985)
Kuvakirjan päähenkilö on sveitsiläinen Stefan. Hän saa syntymäpäivälahjaksi matkan kaupunkiin. Toiseksi lahjakseen hän valitsee pienen veneen. Kaupunkimatkalla Stefan eksyy äidistään, saa polveensa haavan juostessaan sirkukseen, ja laivakin menee rikki. Häntä auttaa sirkuksen klovni. Kotona tehdään uusi laiva särkyneen tilalle.
Kirjaa on vielä monissa kirjastoissa. Jos sitä ei ole omalla kotipaikkakunnallasi, voit saada sen oman kirjastosi kautta kaukolainaan.
Valitettavasti tällaista tilastotietoa on mahdotonta antaa.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot löytyvät kyllä verkosta (https://tilastot.kirjastot.fi/), mutta yksittäisistä kirjoista ei ole olemassa lainaustilastoa, eikä sellaista voida tehdäkään. Esimerkiksi Viisikko-sarjan kirjoista on otettu vuosikymmenten saatossa useita eri painoksia. Niitä on hankittu kirjastoon, luettu puhki, poistettu valikoimasta ja hankittu taas uusia kappaleita aina 1950-luvulta asti. Ennen kuin kirjastojen lainausjärjestelmät siirtyivät tietokoneelle, yksittäisten kirjojen kiertomääristä ei myöskään kertynyt tietoa samaan tapaan kuin nykyään. Nytkin, kun niteiden lainauskerrat jäävät rekisteriin näkyviin, ne ovat kirjastokohtaisia. Suomen yleiset kirjastot...
Sibeliuksen säilyneistä passeista löytyy tieto säveltäjän pituudesta. Passeissa mitta vaihteli yleensä välillä 176-177 cm. "Suurimmillaan" Sibelius oli johtaessaan seitsemättä sinfoniaansa Tukholmassa 1924. Säveltäjä matkasi maaliskuussa vain kuukauden voimassa olleella passilla Ruotsiin. Pituudekseen hän oli ilmoittanut komeat 182 cm.
Tieto löytyy Helsingin Suomalaisen Klubin tuottamasta Jean Sibelius -verkkosivustolta:
http://www.sibelius.fi/suomi/erikoisaiheet/dokumentit/dokum_almanakat_p…
Totuus tuntuu olevan vielä häilyvä.
"Terveen aikuisen D-vitamiinin nykyinen päiväsaannin pitkään käytetty suositus on 10 mikrog. Annos on todennäköisesti liian vähän pohjoisen auringottomana talvikautena. Tähän viittaa se, että auringonvalon puuttuessa täydellisesti D-vitamiinin annos 10 mikrog/vrk ei pysty pitämään veren D-vitamiinin (kalsidiolin) pitoisuutta vakaana, vaan pitoisuus laskee. Ruokaviraston suositus onkin 20 mikrog/vrk seuraaville ryhmille: ikääntyneet (yli 75 v.), vähän ulkona oleskelevat, peitetysti pukeutuvat ja tummaihoiset."
eli 10 mikrogrammaa ei ihan riitä, mutta toisaalta 100 mikrogrammaa on liikaa.
"Euroopan elintarvikeviraston kannanoton mukaan 100 mikrog/vrk D3-vitamiinia on aikuisten turvallisen...
1500-luvulle sijoittuvia historiallisia nuortenromaaneja ovat esimerkiksi seuraavat:
AMNELL, Anna, Pako Tallinnaan
AMNELL, Anna, Kyynärän mittainen tyttö
MERETOJA, Ilona, Sateensaaren tyttö
MOILANEN, Paula, Herttuan hovissa : elämää 1500-luvun Turussa
MOILANEN, Usko, Linnanherran käsky : seikkailukertomus Olavinlinnan vaiheilta vv. 1499-1500
REKIMIES, Erkki, Susi-Rolf, Martti ja minä
SAULI, Jalmari, Nuori Kijl : historiallinen romaani Nuijasodan ajoilta
SÖDERHJELM, Kai, Mikko kuninkaan palveluksessa
VAKKURI, Kai, Rajan hurtat : seikkailukertomus 1500-luvulta
WILKUNA, Kyösti, Viimeiset luostarinasukkaat
1500-lukua käsitellään myös näissä:
ELLILÄ, Kirsti, Reetta ja linnan vangit
VAIJÄRVI, Kari, Aavelinna
Tietokirjallisuuden puolelta...
WSOY:n kustantamassa Lasten toivekirjasto -sarjassa julkaistujen teosten luettelon saat Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta.
Valitse hakutyypiksi haku teoksen nimellä ja kirjoita hakulauseeksi "lasten toivekirjasto". Sinun kannattaa valita vasemmassa laidassa olevasta pudotusvalikosta hakutulossivulle viitteiden määräksi 100 viitettä/sivu, jolloin näet heti koko komean tuloksen.
Kansallisbibliografian mukaan Lasten toivekirjasto -sarjassa on julkaistu 62 teosta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…
Entisenä kielenhuoltajana uskaltaisin sanoa, että "syvästi koskettuneena" ei ole hyvää suomen kieltä. Minäkin epäilisin kyseisen sanan ymmärrettävyyttä. Kaunis lopetus muuttuu oudoksi, ja se ei ole tarkoituksesi.
Mitä jos laittaisit loppuun kokonaisen lauseen? "Olen syvästi kiitollinen saamastani avusta" tai "Sinulta saamani tuki (tai apu) on koskettanut minua syvästi". Tai: "Kiitos, että autoit minua. Se on koskettanut minua syvästi." Nämä lauseet ilmaisevat yksinkertaisin sanoin kiitolliset tunteesi. Jos haluat, voit vielä lisätä lopetukseen esim. "Lämpimästi kiittäen".
Jos et halua laittaa kokonaista lausetta, niin voit laittaa loppuun "Syvästi kiitollisena".
Tässä joitakin ehdotuksia. Tärkeintä on saada viesti perille ymmärrettävässä...
Valtioneuvoston kansliasta ja presidentin kansliasta saatujen tietojen mukaan
- ministereiden vapaa-aikana tapahtuvaa autoilua ei ole rajoitettu.
- presidentti: missään ei ole kielletty presidentin autolla ajoa. Hän voi myös mennä muunkin auton kyytiin kuin virka-auton. Junalla matkustus ei vaadi erikoisvaunua. Presidentti voi ajaa autoa julkisella tiellä.
Tarpeen mukaan voitte kysyä asiaa suoraan tasavallan presidentin kansliasta, jonne sähköpostiosoite on kirjaamo@tpk.fi
Laulu on Arja Saijonmaan vuonna 1969 levyttämä "Kuumana kesänä kuudestoista tammikuuta" (tai "Kuumana kesänä 16. tammikuuta"). Sen on säveltänyt Esko Linnavalli ja sanoittanut Jukka Virtanen. Laulu alkaa: "Toissa vuonna kuudestoista tammikuuta lumi suli kesken hiihtoretken". Laulun sanoitus sisältyy Jukka Virtasen kirjaan "Omat ja käännetyt" (Paasilinna, 2011, s. 39). Kirjan mukaan laulu on elokuvasta "Pohjan tähteet" (tai "Pohjantähteet"), mutta sitä ei mainita Elonetin kuvailutiedoissa (https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117783?imgid=1).Laulu on julkaistu singlenä, jonka A-puolella on Saijonmaan esittämä laulu "Mies" (Scandia KS817, 1969). Fennon (https://fenno.musiikkiarkisto.fi) mukaan laulu on julkaistu myös c-...
Fennica-linkki löytyy edelleen Kirjastot.fi -sivuilta. Klikkaamalla etusivun kohtaa Kirjastot, pääset sivulle, jonka oikeassa laidassa on alaotsikko Tietokantoja, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/. Sen alta löytyy linkki Fennica - Suomen kansallisbiografia, https://finna.fi .
"Rekisteröidyn yhdistyksen hallituksen jäsenet eivät pääsääntöisesti vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen veloista." (Lähde: KSL-opintokeskuksen Internet -sivusto, https://www.ksl.fi/materiaaleja/yhdistystoiminnan-avaimet/5-yhdistyksen-hallinto/ )
Erilaisissa tilanteissa saattaa kuitenkin olla erilaisia tulkintoja ja erilaisia toimintatapoja, joten suosittelen kääntymään yhdistystoiminnan asiantuntijoiden puoleen. Kirjastoalan asiantuntijoina emme osaa varmuudella tämänlaisiin kysymyksiin antaa vastausta.
Petri Hiltunen kertoo, että strippejä on yhteensä 2844 kappaletta. Tämän sarjakuvasivuston luvuista laskemalla Jalavan albumeissa julkaistiin niistä ilmeisesti 1992 kappaletta. Arktisen banaanin kokoelmissa Tietäjä tien päällä ja Hollywoodin lumoissa on julkaistu lisää, mutta niiden määrä ei ole tiedossa. Hiltunen kertoo, että aivan kaikki stripit on julkaistu ainakin Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä, mutta kokoelma-albumeista osa on jätetty pois. Listaa kaikista lehdistä, joissa sarjakuvaa on julkaistu, ei valitettavasti Hiltusellakaan ollut.
Hiltusen Väinämöis-albumit löytyvät myös Ratamo-kirjastojen kokoelmista.
