Katselin tässä pääkaupunkiseudun kirjastojen selkokielisten kirjojen kokoelmia.
Aikuisten selkokielistä kaunokirjallisuutta näyttää olevan aika vähän. En löytänyt yhtään Päätalon kirjaa selkokielisenä versiona.
Mainitsen tässä muutamia löytämiäni selkokielisiä kirjoja:
Arto Paasilinna :"Isoisää etsimässä"
Tomas von Martens: "Merimies on eri mies" (muistelmat)
Marja Simola: "Kaskipellolta kaupunkiin" (muistelmat)
Bo Carpelan: "Rannekello"
Saraleena Aarnitaival: "Liian paksu perhoseksi" (selkokielinen mukautus Sisko Istanmäen kirjasta)
Suurin osa selkokirjoista on lasten kirjoja.
Käytetyin kirjojen listaamiseen käytetty sivu lienee Goodreads, toiseksi yleisin taas lienee LibraryThing. Käyttäjät kuvaavat Goodreadsin toimivan enemmän sosiaalisen median kaltaisena kanavana, kun taas LibraryThing sopii paremmin kirjojen katalogisointiin ja kuvailutietojen järjestelyyn - eli Goodreads taitaa olla kuin kirjojen Last.fm, LibraryThing taas kuin kirjojen Discogs. Molemmista palveluista löytyy hyvin myös suomenkielisten kirjojen kuvailutietoja. Miellyttävin sivusto selviää vain kokeilemalla, mutta vastaaja itse on ainakin ollut tyytyväinen Goodreadsin puhelinsovellukseen ja sen listaus- ja arvostelumahdollisuuksiin.
https://www.goodreads.com/
https://www.librarything.com/
Suomen pankki halusi välttää varojensa sitomista markkoihin. Ne eivät enää olleet virallista valuuttaa, mutta niihin oli sitoutunut paljon rahaa.
Suomen pankin vuosikertomuksessa 2012 todetään:"Rahoitusmarkkinoiden haavoittuvuuden vuoksi on tärkeää välttää epävarmuutta lisääviä tekijöitä. Vuonna 2012 tällaiseksi tekijäksi nousi markkinoiden läpinäkyvyyden osittainen puutteellisuus, joka vaikeutti pankkiriskien hinnoittelua. Vakuudellisen varainhankinnan lisääntymisen myötä kasvanut pankkien varojen sitoutuneisuus oli niin ikään yksi tekijä. Markkinoilla esiintyi myös epätietoisuutta siitä, miten vertailukelpoisia eri pankkien lainanhoitojoustot ja vakavaraisuuslaskennan riskipainot olivat" Suomen pankki
Markkoja palautui paljon, mutta...
Niin sanotuilla kuvankaappauslaitteilla voidaan digitoida videokuvaa, jota sitten voidaan katsoa tietokoneelta. Kuvankaappauslaitteita on sisäisiä tietokoneen PCI-väylään laitettavia (kuvankaappauskortit) ja ulkoisia USB-porttiin liitettäviä.
Kuvankaappauslaitteita löytyy esim. sivulta http://www.tietoasema.fi/eshop/?sid=1&cid=5&gid=133&sgid=13306&whid=
Kyseinen noitahattu saattaisi olla ns. sarvilakki, johon liittyvää perinnetietoa taiteilija Outi Pieski ja arkeologi Eeva-Kristiina Harlin ovat viime vuosina tuoneet esille
Yleltä löytyy useampikin saamelaisnaisten sarvilakkia käsittelevä juttu, joista perusteellisin on 'Saamelaisnaisten muinainen, mahdollisesti syntisenä kielletty sarvilakki halutaan jälleen käyttöön' parin vuoden takaa (https://yle.fi/uutiset/3-9743691)
Helsingin Sanomissa samaista Pieskin ja Harlinin tutkimusta sarvilakkiperinteestä käsittelee esimerkiksi 25.9.2018 julkaistu 'Palkittu taiteilija Outi Pieski ottaa teoksillaan kantaa saamelaisten itsemääräämisoikeuteen ja nostaa esiin vanhaa käsityöperinnettä'.
Kirja voisi olla Diana Wynne Jonesin Rönsyilevä talo. Se sijoittuu samaan maailmaan kuin kirjailijan aiemmat romaanit Liikkuva linna ja Leijuva linna.
Rönsyilevässä talossa Sempronia-täti lähettää päähenkilö Charmainin huolehtimaan isosedän talosta.
"Hitlerin nimi on Schicklgruber!" julisti otsikko Wiener Sonn- und Montagsblatt -lehden erikoisnumeron etusivulla 8. huhtikuuta 1932 ja pani alulle kysymyksessä mainitun väitteen siitä, ettei Adolf Hitlerin sukunimi todellisuudessa olisi ollutkaan Hitler. Adolf kuitenkin oli syntyjään Hitler: tämä nimi on hänen syntymä- ja kastetodistuksessaan. Hänen isänsä Alois muutti virallisesti nimensä Schicklgruberista Hitleriksi vuonna 1876: "6.10.1876 [Mistelbachin] piirikomissio sai maaherranviraston vahvistuksen, että keisarillis-kuninkaallisen tullilaitoksen virkailija Alois Schicklgruber sai vastedes kantaa nimeä Alois Hitler." Schicklgruber oli alun perin aviottomana lapsena syntyneen Aloisin äidin Maria Annan sukunimi. Nuori Adolf ylisti...
WSOY:n kustantamassa Lasten toivekirjasto -sarjassa julkaistujen teosten luettelon saat Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta.
Valitse hakutyypiksi haku teoksen nimellä ja kirjoita hakulauseeksi "lasten toivekirjasto". Sinun kannattaa valita vasemmassa laidassa olevasta pudotusvalikosta hakutulossivulle viitteiden määräksi 100 viitettä/sivu, jolloin näet heti koko komean tuloksen.
Kansallisbibliografian mukaan Lasten toivekirjasto -sarjassa on julkaistu 62 teosta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…
Veikko Ahvenaisen CD-levyllä 20 suosikkia : kesäillan valssi on myös A. Heikkilän kappale Yölintu. Levyä on yhdeksässä HelMet-kirjastossa (ks. http://www.helmet.fi/record=b1130479~S9*fin ). Tämän vuoden alussa olleesta Veikon hanurikvartetin 25-vuotisjuhlakonsertista ei ole julkaistu levytaltiointia. Sen sijaan on olemassa CD-levy Veikon hanurikvartetti 20 v juhlakonsertti (Accordia 2003, tuotenro Accordia ACD 232). Tämän levyn tiedot löytyvät Yleisradion Fono-tietokannasta (http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?esittaja=ahvenainen+veikko&ID=4b6ff4… ). HelMet-kirjastoissa ei valitettavasti ole 20-vuotisjuhlakonserttilevyä, kuten ei näyttäisi olevan myöskään maakuntakirjastoissa.
Suomen ministerit löytyvät Valtioneuvoston sivulta https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/v5s/henkilo.nimi . Siitä poimimalla löysin seitsemän ministeriä, jotka ovat kuolleet kesken ministerikauttaan.
Salkuton ministeri Mikko Luopajärvi kuoli 5.1.1920 sydänhalvaukseen kotonaan Jalasjärvellä. (Maaseutu 8.1.1920)
Sisäasiainministeri Heikki Ritavuori murhattiin kotiovellaan 14.2.1922. https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Ritavuori
Ministeri Henrik Kullberg Maatalousministeriössä menehtyi kuolemaan päättyneeseen sairauteen 4.12.1953 (HS 5.12.1953).
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Eero Mäkinen kuoli sydänsairauden murtamana Mehiläisen sairaalassa 27.10.1953. (Kaleva 29.10.1953)...
Kyllä voi, vaikka tällaiset joet ovatkin harvassa. Esimerkiksi Etelämantereen pisin joki Onyx virtaa merestä poispäin. Joki on 30 kilometrin pituinen.
Lähde: Rubin, Jeff: Antarctica (2008), s. 290
Kun tulostaa vain mustaa tekstiä, väritulostimen muut värit eivät kulu, kunhan huomaa asetuksissa/määrityksissä valita "mustavalkoinen/vain musta muste"-vaihtoehdon. Mustaa saadaan myös värillisten musteiden sekoituksena ja tavallisesti väritulostimet käyttävätkin kaikkia värikasetteja, ellei käyttäjä mustavalkoisia dokumentteja tulostaessaan nimenomaisesti säädä laitettaan käyttämään vain mustaa väriä.
Kansalliskirjastossa (Unioninkatu 36) on käytettävissä Uusi Suomi -lehden koko digitoitu arkisto vuoteen 1991 asti. Verkossa vapaasti käytettävissä aineistoa on vain vuoteen 1939 asti.
(Viitattu 1.12.2022.)
Piippolassa on Pentti Haanpään museossa kopio Wäinö Kunnaksen maalaamasta muotokuvasta. Siinä on päiväys 6.XII. 27. Alkuperäinen taulu on Otavan hallussa.
Tässä Hesarin aikakoneesta muutama satunnaisotos Music tv:n ohjelmatarjonnasta vuosilta 1995-96.
Sunnuntai 18.8.1996
22.00 Sandblast
22.30 Stylissimo
23.00 Chere MTV
24.00 Beavis & Butt-head
Sunnuntai 29.10.1995 ja sunnuntai 28.1.1996
22.30 The State
23.00 MTV Oddities featuring the Maxx
23.30 Alternative Nation
Kolmen päivän otannalla MTV Oddities featuring the Maxx tuntuisi sopivan selvästi parhaiten antamiisi vihjeisiin...
HS Aikakone
Muistelen lukeneeni Sinuhen nimenomaan 13-vuotiaana ensimmäisen kerran. En usko, että siinä olisi mitään sellaista, mikä voisi järkyttää nuorta mieltä. Vielä 12-vuotiaana äitini kielsi teokseen tarttumisen, mutta en tiedä miksi. Ehkä siksi, että siinä "iloitaan naisten kanssa". Kirjan alku on katkeran vanhan miehen tilitystä, mutta sitten seikkailukertomus pääsee vauhtiin. Lukemaan vaan!
Trilogian toinen osa Esikoinen (Eldest)on kirjana, mutta vielä ainakaan siitä ei ole tulossa elokuvaa. Wikipediassa kerrotaan kirjasta, ja samassa yhteydessä mainitaan, että kirjasta saatetaan tehdä elokuvasovitus, joskin tämä on hyvin epätodennäköistä. Ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Esikoinen_(kirja) .
Ajoneuvokohtaiset rajoitukset, joissa moottoripyörien suurimmaksi sallituksi ajonopeudeksi määrättiin 120 kilometriä tunnissa, tulivat voimaan heinäkuun alussa 1973. Samaan aikaan oli tarkoitus ottaa käyttöön tiekohtaiset nopeusrajoitukset, mutta niiden osalta aikataulu viivästyi kuukaudella.
Moottoripyörien ajoneuvokohtaisen nopeusrajoituksen voimaantulon tarkka päivämäärä oli siis 1.7.1973.
Lähteet:
Mitä missä milloin 1974: kansalaisen vuosikirja (Helsinki: Otava, 1973), s. 331-332.
"Nopeusrajoitus hillitsee moottoripyörien vauhtia", Helsingin Sanomat, 29.6.1973, s. 9.
