Näistä kirjoista saattaa löytyä tietoa kyseisestä aiheesta:
TEKIJÄ Heikinmäki, Maija-Liisa
TEOS Suomalaiset häätavat : talonpoikaiset avioliiton solmintaperinteet
Kirjassa on tietoa mm. hääparin pukeutumisesta ja koristautumisesta. Sivulta 267 löytyy esim. tällainen tieto: "Kädessä kannettava morsiusvihko on ensi kertoja nähty tämän vuosisadan alussa, mutta yleiseksi se pääsi vasta 1930-luvulla. Vielä tuolloin monet morsiamet taittoivat kimppunsa kotipihan kukkasista."
TEKIJÄ Fogg, Marnie
TEOS Vintage weddings : one hundred years of bridal fashion and style
TEKIJÄ Kaunisto, Tiina-Emilia
TEOS Siksi tahdot : hääkirja / Tiina-Emilia Kaunisto & Erika Voutilainen
TEOS Häät = Bröllop / [toimittaja = redaktör: Irma Savolainen] ; [valokuvat...
Todennäköisesti muistelet Seppo Kahilan teosta "Suhteeni kieleen" (Hämeenlinna: Karisto, 1990). Siinä haastatellaan tunnettuja sanankäyttäjiä, muun muassa Hannu Taanilaa. Aiheena on kieli moninaisine mahdollisuuksineen ja merkityksineen.
Näitä aistimuksia kutsutaan fosfeeneiksi. Lisää ilmiöstä voit lukea täältä:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hieroitko-silmiasi-kovaa-ja-nait-outoja-kuvioita-tasta-ilmiossa-on-kyse/6767352#gs.7pgzt7
Ab Crichton-Vulcan Oy:n arkistoa (1860–1984) säilytetään Kansallisarkiston Turun toimipaikassa. Kansallisarkiston tietojen mukaan ”aineistossa on sisäisiä aukkoja, mutta ei kuitenkaan kaikissa asiakirjasarjoissa. Parhaiten on säilynyt liike- ja tilauskirjeenvaihto sekä kirjanpitoon liittyvät asiakirjat. Yksi keskeisimmistä asiakirjasarjoista, pöytäkirjat, päättyy jo vuoteen 1939. Lisäksi konseptiluonteista aineistoa on säilynyt kirjetoisteita lukuun ottamatta suhteellisen vähän.”Kansallisarkiston Turun toimipaikassa säilytetään lisäksi aineistokokonaisuutta Ab Crichton-Vulcan Oy, Köysitehtaan arkisto (1921–1954). Crichton-Vulcan Oy:hyn liittyvää aineistoa saattaa myös sisältyä aineistokokonaisuuteen Oy Wärtsilä Ab:n Värtsilän rautatehtaan...
Tämän sanoituksen ovat tehneet Raija Rymin ja Pentti Saaritsa. Laulu alkaa: "Kas auringon taivaalle on maalannut pikkuinen poika". Muistamasi sanat ovat laulun kertosäkeestä. Laulun on säveltänyt Arkadi Ostrovski. Alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Lev Ošanin. Laulun alkuperäinen nimi on "Pust vsegda budet solntse". Laulu sisältyy nimellä "Paistaa aurinko aina" esimerkiksi Merja Hurrin toimittamaan nuottiin "Rauhanlauluja. [1], Suomalaisia rauhanaiheisia ja sodanvastaisia lauluja vuosilta 1701-1981" (Rauhankirjallisuuden edistämisseura, 1982)."Rauhanlauluja"-nuotissa on myös tietoa laulusta. Sen mukaan Pauli Salonen käänsi laulun vuonna 1963 nimellä "Olkoon aurinko aina". Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi "Suureen toivelaulukirjaan",...
Saimme lisää tietoa asiaa tutkineelta lukijaltamme. Hän oli saanut selville, että Sievissä syntynyt Karl Hägglund oli testamentannut vuonna 1914 Sievin kunnalle 15 000 mk ja samassa testamentissa 100 000 mk Duodecim lääkäriseuralle. Karlin vanhemmat ovat Antti Erikin poika Eskola ja Eva Eskola. Hägglund oli myös Ivalo Aktiebolg Oy:n osakas. Sama henkilö on vienyt Hägglundia koskevia lehtileikkeitä Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen leikkeet-osaan. Sieltä ne löytyvät haulla "Karl Hägglund" https://digi.kansalliskirjasto.fi/clippings?query=%22karl%20h%C3%A4gglu…
Tässä lyhyessä 50-vuotisartikkelissa kerrotaan Karl Häggmanin urasta. Häggman aloitti 13-vuotiaana oppipoiana Tampereella, työskenteli muiden pajoissa mm. Tukolmassa ja...
Vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta vastaa Suomessa Rikosseuraamuslaitos. Rikosseuraamuslaitoksen verkkosivuilta https://www.rikosseuraamus.fi/fi/ löytyy kattavasti tietoa aiheesta.
Seuraamusjärjestelmää säätelevät monet lait. Ajantasainen lainsäädäntö löytyy Finlexistä. Rikosseuraamuslaitoksen sivuille https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/seuraamukset/saannokset.html on koottu aiheeseen liittyvä listaus laeista ja linkit suoraan Finlexiin.
Vangeille laaditaan yksilöllinen rangaistusajan suunnitelma, josta vankeuslain 4 luvun 6. pykälässä https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050767 mainitaan seuraavasti:
Vangille on laadittava yksilöllinen suunnitelma rangaistusajan...
Kirjat ovat kaukolainattavissa kotilainoiksi Kuopion varastokirjastosta. Tehkää kaukolainatilaus lähikirjastossanne. Kaukolainatilauksen voi tehdä myös nettilomakkeella http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Helsingin Kannelmäen Prisma Kaari on myyntipinta-alaltaan Suomen suurin Prisma, ja mainostaa myös tarjoavansa laajimmat valikoimat:
https://www.prisma.fi/fi/prisma/myymalat/helsinki-kannelmaki
Hei!
Tervetuloa asioimaan Helsingin kaupunginkirjastossa! Kaikissa kirjastoissa voi vierailla ja lukea lehtiä myös ilman kirjastokorttia.
Jos haluat tutustua mahdollisimman kattavasti arkkitehtuuri- ja muuhun lehtivalikoimaan Helsingin kaupunginkirjastossa, suosittelen Pasilan kirjastoa, sillä kysymiäsi arkkitehtuuriin liittyviä lehtiä on eniten Pasilan kirjastossa. Pasilan kirjastosta pääsee myös kohteesi tienoille helposti julkisilla liikennevälineillä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto Kirjaston osoite on Kellosilta 9, Itä-Pasila.
Mielelläni suosittelisin myös kohdettasi lähinnä olevaa Töölön kirjastoa. Tulevan peruskunnostuksen takia kaikki ulkomaisten lehtien tilaukset on katkaistu tämän vuoden...
Kiloajalla on eri merkityksiä eri puolella Suomea. Kuusamossa, Kemijärvellä ja Kittilässä sitä on käytetty merkityksessä 'nälkävuodet, pula-aika'. Sotkamon seudulla kiloaika on merkinnyt kiima-aikaa. Ruskan aikaa syksyisin kiloajan on kirjattu merkitsevän ainakin Kuhmossa.
Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tunnettaan kilo-sanan merkitys 'se aika syksyllä, jolloin lehdet kellastuvat, ruskan aika'. Tähän kiloaikakin pohjautuu. "Lehdet ovat kilolla." (Eno) "Syyskesällä ne kalat mennee lehenkiloa piiloon." (Ranua) - Kilolla on puolestaan yhteys sanaan kiile, jota on käytetty puiden lehtien kellastumisen ja varisemisen ajasta; "lehden kiile". "Kohas tulluo toas se lehe kiileaika ni kyl puut lähtyöt äkkiä paljoaks...
Dean Martinin tunnetuksi tekemä, Harry Warrenin säveltämä ja Jack Brooksin sanoittama That's Amore on julkaistu suomeksi nimellä Amore. Suomalaiset sanat on tehnyt Markku Salo.
Amoren on levyttänyt suomeksi ainakin Tuomari Nurmio, jonka levyltä Karaokekuningas ja kokoelmalta 20 hittiä se löytyy.
Kappaleen nuotit ja sekä englannin- että suomenkieliset sanat löytyvät myös teoksesta Suuri toivelaulukirja 15.
Marko Tapiosta saa tietoa Tuulikki Valkosen kirjoittamasta dokumentti-muistelmasta nimeltä Mäyhä (Tammi 2003). Marko Tapiosta on myös Anne Fried kirjoittanut kirjan (Fried: Marko Tapio 1975).
Marko Tapiosta voi tiedustella Tapperien taideseurasta. Tapperien taideseuran yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.saarijarvi.fi/index.php?id=583
Internetistä löytyy jonkin verran tietoa, esim. Keskisuomalainen kirjallisuus tietokannasta (http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjailijat/hakemisto/tapio.htm). Lisää tietoa voit etsiä Googlella kirjoittamalla hakulauseeksi "marko tapio" (nimi kannattaa laittaa noiden lainausmerkkien sisään, niin saa tarkempia hakutuloksia).
Valitse Web-Origon tiedonhausta "Tarkennettu haku". Siellä voit rajata hakuasi esim. seuraavasti: Luokka "kaunokirjallisuus", Pääkielet "englanninkieliset teokset", Aineistolaji "kirja-aineisto".
Tällä haulla hakutulos muodostuu kuitenkin liian suureksi, joten ohjelma pyytää tarkentamaan hakua. Hakua voisi rajata esim. kirjojen ilmestymisvuoden mukaan lisäämällä kenttään Vuosi tietyt vuodet esim. 2006-2012, seuraavaan hakuun 2000-2005 jne.
Genren mukaista ryhmittelyä on vaikeampi saada. Uusi kaunokirjallisuus on asiasanoitettu, eli voit lisätä haluamasi asiasanan kenttään Asiasana. Käytettävät asiasanat voit tarkistaa verkkoasiasanastosta http://vesa.lib.helsinki.fi/. Asiasanan lisäämällä et kuitenkaan saa täydellistä listaa, koska...
Voisiko kyseessä olla Kaarlo Sarkian runo Äestäjäpoika. Runo kertoo peltoa äestävästä pojasta ja hevosparista nimeltään Rusko ja Valko.
Runossa on kuusi säkeistöä. Runon löysin Ritva Haavikon toimittamasta kirjasta Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa ( WSOY, 2003).
Kalevalaisen runokielen seuran sivuila löytyi myös runo Mainio suomenhevonen.
http://www.karuse.info/index.php?option=com_content&view=article&id=283…
Wikipediassa on aiheesta hyvä artikkeli, jossa on yksityiskohtaisia nopeustietoja. Sen mukaan 1990-luvun ensimmäiset puhelinmodeemit tarjosivat yleensä nopeuden 33,6 kb/s. ISDN-tekniikka tarjosi 128 kb/s ja 1997 käyttöön saatu ADSL oli ensimmäinen megatavun eli 1000 kb/s saavuttanut tekniikka.
Se, miten nopeasti joku internet-sivu latautuu, riippui ja riippuu sekä ladattavan sivun ylläpitäjän tarjoamasta nopeudesta että oman laitteiston vauhdista. Tämän takia oman yhteyden huippunopeus (kuten kysyjän 110 Mb/s) ei takaa, että mikä tahansa verkkopalvelu toimii tällä nopeudella. Yleensä vain suurempien kaupallisten yrittäjien palvelimet yltävät yhtä suuriin nopeuksiin kuin nykyään on kuluttajille tarjolla esimerkiksi Suomessa. Todellinen...
Kysymykseesi ei taida olla ihan helppoa vastata muutamalla sanalla. Sinun kannattaisi tutustua esimerkiksi kirjaan
Tuomela, Pekka: Tee itse hifikaiuttimia
jossa on kuudentoista sivun mittainen luku "Bassotoiston periaatteet".
Myös esimerkiksi seuraavalta sivulta löydät tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat kaiuttimien toistoalueeseen:
http://www.students.tut.fi/~jmikkola/hifiopas/kaiuttimet.html#johdanto
Karkeasti voisi ehkä sanoa, että suurikartioinen kaiutinelementti jyhkeässä kotelossa tuottaa voimakkaan bassotoiston, mutta nykyisin myös yhä pienemmillä kaiuttimilla pystytään tuottamaan entistä parempaa bassotoistoa.
Tässä muutama katkelma em. Tuomelan kirjasta:
Matalien äänten toisto asettaa kaiuttimelle erityisvaatimuksia....
Suomennetut sanat neljänä säkeistönä löytyvät sivulta http://groups.msn.com/Jouluihminen/joulurunojajavrssyj6.msnw
Vironkieliset sanat saattaisi löytyä Sibelius-Akatemian kirjastosta. Haku jouluiltana aavik antaa useita viitteitä Sibelius-Akatemian kirjaston ja taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokanta ARSCAsta https://finna.fi
Kaustisen kunnankirjastossa näitä kirjoja ei ole, mutta monista kirjastoista eri puolilta Suomea kirjoja löytyy. Frank-monihaun kautta löydät kirjat ja kirjastot:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Maakuntakirjastot
Voit pyytää kirjoja kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Pirjo Mikkosen Sukunimet –kirjan mukaan sukunimeen Okkonen saattaa sisältyä etunimen Olavi kansanomainen muunnos Okko. Okko ja Okkonen on tunnettu sukunimenä jo 1500- ja 1600-luvuilla. Okkonen on yleinen sukunimi mm. Nurmeksessa, Joensuun seudulla, Sotkamon-Kajaanin alueella, Oulun tienoilla ja Kalajokilaaksossa. Lisää vanhoista lähteistä Mikkosen kirjassa.
