Töölön, Itäkeskuksen ja Vuosaaren kirjastoissa on koneellisesti ilmastoidut lukusalit, samoin Sellon kirjastossa Espoossa. Vantaan kirjastoista ei kesähelteellä viileitä lukusaleja löydy.
Lähiaikoina remontoidussa Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa Vuorikadulla on varmasti toimiva ilmastointi, yhteystiedot: http://www.helsinki.fi/opiskelijakirjasto/
Vantaan kaupunginkirjaston avoimet työpaikat ilmoitetaan haettavaksi kaupungin työnhakusivuilla osoitteessa https://www.tyonhaku.vantaa.fi/. Sivujen kautta voit myös hakea avoimiin tehtäviin. Enemmän kirjastoalan työpaikkoja löydät työhallinnon verkkosivuilta osoitteesta http://www.mol.fi/ sekä kirjastoalan ammattikalenterista osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ammattikalenteri/. Lyhyitä sijaisuuksia ja harjoittelupaikkoja voi tiedustella suoraan niistä kirjastoista joissa haluaisit työskennellä.
Mm. näissä teoksissa käsitellään työvoiman vuokrausta:
Hellsten, Jari: On the social dimensions in posting of workers : reasoning on Posted Workers Directive, wage liability, minimum wages and right to industrial action. Ministry of Labour, 2006
Viitala, Riitta: Näkökulmia vuokratyöhön / Riitta Viitala, Minna Vettensaari, Jutta Mäkipelkola. Työministeriö, 2006
Lehto, Anna-Maija: Pysyvän työn toivossa : määräaikaisten työsuhteiden käytöstä ja kokemisesta / Anna-Maija Lehto, Maija Lyly-Yrjänäinen, Hanna Sutela. Työministeriö, 2005
Saarinen, Mauri: Pätkätyöt : työnantajan ja palkansaajan opas Edita, 2005. 2. uud. p.
Viitala, Riitta: Työntekijä vuokrattuna : vuokratyövoiman käytön vaikutuksia työyhteisössä / Riitta Viitala, Jutta...
Topi Sorsakosken nuottialbumi Vaikene sydän (Fazer Songs FM07382-5) sisältää Kuin yö (Unhained Melody) -kappaleen perinteisen säestysnuotin pianolle. Unchained Melody –kappaleesta on tehty myös useita soolopianosovituksia. Esimerkiksi seuraavat voisivat olla kiinnostavia. Film Themes Piano Solos albumin sovitus on keskivaikea (intermediate) soolopianosovitus. Vertailun vuoksi kannatta tutustua myös esimerkiksi kokoelmassa Great piano solos -nuottialbumin (ISBN 0711973202) versioon. Sorsakosken versiossa on hyvin erilainen sovitus kuin noissa soolopianoversioissa. Etenkin bassolinja, intro ja coda ovat erilaiset.
Sorsakoski, Topi: Vaikene sydän
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=FM07382-5&type=AllFields
...
Tarinaa on universaali kansantarina tai –taru. Siitä on useita eri versioita ympärimaailmaa, joten kukaan yksittäinen henkilö tai kirjailija ei voi omia sitä vaikka sisällyttäisi tarinan omaan tuotantoonsa. Tarina on tavallaan tuttu myös monista elokuvista, joissa muilla paitsi klovnilla on hauskaa. Netistä löytyy useita versioita esim. englanninkielellä, joista parin verkko-osoitteet ovat:
http://instantwisdom.bravepages.com/special/clown.htm
http://www.zensufi.com/clown.htm
Kysymyksessä on varmaan Peter S. Beaglen fantasiakirja ”Viimeinen yksisarvinen” (WSOY, 1994). Sitä löytyy kirjastoista, https://www.finna.fi/Record/anders.38051. Kohdasta muut kirjastot voit valita lähimmän.
Saippuaa valmistetaan keittämällä rasvoja tai öljyjä emästen kanssa. Maultaan emäkset ovat karvaita. Hyvä tuoksu johtuu saippuoimisessa käytetyistä estereistä, jotka tuoksuvat useimmiten hyvältä.
Lähteet:
https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/saippuan_valmistus_opettaja.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Em%C3%A4s
https://fi.wikipedia.org/wiki/Esterit
Ohjeet kirjastokortin hankkimiseen löytyvät Helmet-palvelusivuston oikeasta ylälaidasta olevalta info-välilehdeltä. Siitä aukeaa pudotusvalikko, jossa on osio "Asiakkaana kirjastossa". Aukeavan sivun keskellä on linkkilista. Linkistä "Kirjastokortti ja lainaaminen" voit lukea, miten saa kirjastokortin.
Tästä perusohje tiivistetysti:
"Kirjastokortin ja tunnusluvun saat mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite."
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Ortodoksisessa nimipäiväkalenterissa Tinjan päivä on 20.3. Silloin vietetään marttyyri Fotini (Foteine) Samarialaisen muistopäivää, jonka nimestä Tinja tulee.
Lähde: http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm
Japanin kielessä länsimaiset nimet kirjoitetaan aina katakana-tavumerkeillä. Katakana-merkkien kaavioita löytyy internetistä paljon, mutta wikipedian kaavio on täydellisin: http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
Katakana-lista on otsakkeen "Table of katakana" alla.
Juhan: ユハン
Ville: ヴィッレ
Juhan kirjoitetaan siis kolmella merkillä: YU, HA ja N.
Ville kirjoitetaan merkeillä: VI, konsonantin kahdennusmerkki eli pieni TSU ja RE.
Ville on siis melkoisen hankala nimi kirjoittaa japaniksi. Ensinnäkin konsonantin kahdennus merkitään pienikokoinen TSU-merkillä. Toiseksi Japanissa ei ole varsinaisesti R- ja L-äänteitä, joten ne korvautuvat aina japanin heikkotäryisellä R:llä. Lisäksi äänne VI joudutaan muodostamaan (keinotekoisesti) kolmesta merkistä...
Hei!
Voisiko kyseessä olla Oscar Wilden Onnellinen prinssi ja muita tarinoita, joka ilmestyi vuonna 2007 Jaana Kaparin suomennoksena?
Sen on suomentanut aiemmin Kirsi Kunnas vuonna 1969 ja Anja Ylönen vuonna 1980.
Voit kokeilla erilaisia hakutapoja Plussa-tietokannassa ( http://www.libplussa.fi/ ) vähän riippuen siitä, mitä tarkalleen ottaen etsit. Jos esim. tarvitset renessanssiajan kaunokirjallisuutta, voit kirjoittaa asiasanoiksi "kaunokirjallisuus" ja "renessanssi". Tässä on kuitenkin ongelmana se, että saat tulokseksi paitsi renessanssiajalla kirjoitettua kaunokirjallisuutta, myös kirjallisuutta, joka käsittelee renessanssiaikaa. Toinen tapa on käyttää asiasanoina ajanmääritteitä, vaikkapa "1500-luku" - mutta tässä on sama ongelma: vain osa teoksista on 1500-luvulta, osa taas käsittelee tuota aikaa. Mitään yksiselitteistä ja kattavaa tapaa löytää tietyn aikakauden tai tyylisuunnan teoksia tietokannasta ei liene olemassa. Niinpä kannattaa...
Kysymykseesi ei ole helppo vastata. Listaukset kuuluisista vammaisista ihmisistä luettelevat fyysisesti vammaisia ja kuuroja tai sokeita ihmisiä. Joukosssa mainitaan usein todennäköisesti autismin kirjolla olleet Lewis Carroll ja Albert Einstein.
Kirjassa Vammaisuus : Johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan (Simo Vehmas, 2005) kerrotaan Raamatun ja kuuluisien kreikkalaisten filosofien suhtautumisesta vammaisiin, mutta nimiä ei juuri mainita – paitsi Julius Caesar, jolla oli epilepsia.
Tässä joitakin linkkejä:
https://promocionales-integra.com/fi/maailman-kuuluisat-vammaiset-ja-he…
https://thl.fi/documents/470564/1669818/2_Jenni_Amu_Vammaispalvelujen-n…
https://historicengland.org.uk/research/inclusive-heritage/disability-h…
https...
Kyseessä on varmaankin Veronica Leon Lumityttö. Alkuperäinen ruotsinkielinen teos Snöflickan ilmestyi Ruotsissa 1986, ja suomennettiin ilmeisesti seuraavana vuonna.Isbn 951-35-3883-4Kirjassa lapseton pariskunta rakentaa lumiukon, joka halkeaa, ja sisältä ilmestyy pieni tyttö, jonka he ottavat omakseen. Tyttö ei ole kuin muut lapset, kevään tullen hän sairastuu ja lopulta itse Lumikuningatar tulee hakemaan tyttöä lasisella reellä.
Salpausselät kulkevat rapakivialueen poikki. Kallioperä on kivilajiltaan rapakiveä, joiden ikä on n. 1,7 miljardia vuotta. - Jääkauden aikana 10 000-20 000 vuotta sitten mannerjää irrotti kallioperästä lohkareita. Mannerjään sulamisen aikana mannerjäätikön reunan peräydyttyä Salpausselän kohdalle noin 10 000 votta sitten näitä kallioperästä irronneita rapakivilohkareita kerrostui syntyviin Salpausselkiin. -Salpausselkien eteläpuolella oli Itämeren varhainen vaihe, Baltian jääjärvi. Jäävuorien mukan rapakivilohkareita kulkeutui pitkin Etelä-Suomen rannikoita, myös Salpausselkien rinteille.
Tämän vastauksen olen saanut Geologian tutkimuskeskuksen Rovaniemen toimiston geologilta.
Kirjallisuutta: Savitaipaleen aluueen kallioperäkartta,(...
Cajanderin suomennoksessa kysymäsi kohta menee näin:
”Tarinan ukko kertoo pojalleen,
Ja tästä päiväst’ alkain aikain loppuun
Ei päivä Crispianuksen niin pääty,
Ett’emme tulis puheeksi me, me harvat,
Me onnellisen harvat, veljet kaikki.”
Lähteenä olen käyttänyt ”William Shakespearen kootut draamat” -sarjan osaa seitsemän (WSOY, 1950).
Dahlerup, Rina.
Teos:[Pigejob - drengejob]
Nimeke:Yhdessä osataan / Rina Dahlerup ; [suom. Kaarina Ripatti].
Kieli:suomi
Julkaistu:Hki : Tammi, 1978
Painettu/Valmistettu:(pain. Italiassa)
Ulkoasu:[29] s. : kuv. ; 21 cm.
Sarja:Nalle ja naapurit
Alkuteoksen kieli:dan
ISBN:951-30-4508-0 (sid.) :
UDK-luokitus:839.8 -3 (024.7)
Muu(t) tekijä(t):Ripatti, Kaarina.
Tämä oli hyvin suosittu kirja Töölön kirjaston satutunneilla 1980-luvulla. Samaan sarjaan kuului myös samalta vuodelta kirja "Suututaan ja sovitaan". Kirjan sidos oli hyvin heikko, joten ainuttakaan kirjan kappaletta ei löydy helmetistä.Ruotsiksi nimellä "Brumme och Mickelina" kirja löytyy Pasilan varastosta luokasta 2.7.
Teos, jota haet on Teemu Saarisen kirjoittama Alkeisnoitumisen peruskurssi. Se on Otavan kustantama ja ilmestynyt v. 1993.
Kirjastoista sitä löytyy vielä kohtalaisesti, mm. Tampereen alueelta (PIKI-kirjastot) sekä Porvoon alueelta (Helle-kirjastot).
