Keittämättömien riisinjyvien tehtävä on imeä itseensä kosteutta ja estää siten suolan paakkuuntuminen.
Ks. esim. Iltalehden juttu: https://www.iltalehti.fi/pippuri/a/2016092622372807
Alla on ehdotuksia venäjän alkeiden opiskeluun soveltuvasta aineistosta. Mikäli aineistoa ei ole saatavilla Vaasan kaupunginkirjastosta, voit pyytää sitä kirjaston kautta kaukolainaksi. Tässä on linkki Vaasan kaupunginkirjaston aineistotietokantaan, josta voit myös itse hakea aineistoa asiasanalla "venäjän kieli": http://verkkokirjasto.vaasa.fi:8000/Vaasa?formid=find2
Yleisradion Tallennemyynnin julkaisemia videoita:
Kapusta master - venäjän alkeet
Pozaluista 1-4 - venäjän peruskurssi aikuisille
Zakuska - venäjän kielen aakkoskurssi
Cd-romeja:
Kapusta - venäjän alkeet (YLE, 1995)
Neronin, A.: Venäjää aakkosista puheeksi (Avrora, 2000)
Nironen, Eeva: Venäjän alkeet (Avrora, 2002)
Opi venäjää : oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille...
Christopher Marlowea on ilmeisesti suomennettu äärimmäisen vähän. Teoksessa
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja III Englantilainen kirjallisuus, löytyy
Toivo Lyyn lyhyt osasuomennos Tohtori Faustuksesta. Fennicasta (Suomen kansallisbibliografia)
ei löydy Marlowen suomennoksia. Mahdollisia suomennettuja näytelmiä
kannattaa kuitenkin kysyä Suomen teatteriliiton kirjastosta tai Työväen näyttämöiden
liiton kirjastosta. Jos C. Marlowea on joskus esitetty suomeksi, mahdollinen suomennos
löytyy monisteena (ei painettuna, siksi ei Fennicassa) kyseisistä kirjastoista.
Englanniksi Helsingin kaupunginkirjastossa on: The Tragical History of
Dr. Faustus (1965, myös kasettina, 1992), Marlowe's Plays and Poems (1955), Tamburlaine the Great (1951),
Alla on muutama kirja tietokirjan, myös oppikirjan, tekemisestä. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Tietokirjailijan eväät: tekijänoikeus, sopimukset, apurahat / Heikki Jokinen (2010)
- Tietokirjoittajan käsikirja / Virve Mertanen (2007)
- Tieto kirjaksi / Raimo Jussila, Eero Ojanen ja Taija Tuominen (toim.) (2006)
Suomen tietokirjailijat ry on tehnyt myös nettiin laajan tietopaketin aloittelevalle oppikirjantekijälle:
http://www.suomentietokirjailijat.fi/@Bin/38553/Oppikirjojen_kirjoittam…
Laulua neljästä veljestä emme löytäneet. Voisiko laulu olla kansanlaulu nimeltä Viisi veljestä, jota äitinne olisi soveltanut omiin poikiinsa sopivaksi? Ensimmäinen säkeistö kuuluu näin: "Viisi veljestä kauaksi ratsastaa ja ratsunsa vinhasti lentää. He kunnaille korkeille kiipeävät ja metsiä suuria entää"
Laulu ja siihen kuuluva cd löytyvät ainakin näistä kirjoista:
- Kas metsämökin ikkuna : laululeikkejä lapsille / toimittanut Niina Bell
- Anni tannin muskarilaulut : lapset laulavat
Erik H. Eriksonin teoksen Lapsuus ja yhteiskunta kummankin painoksen (1962 ja 1982) painopaikka on Jyväskylä ja kustantaja on Gummerus.
https://finna.fi
Hyvä kysymys.
Pelastuslaki määrää, että "71 § (28.12.2018/1353) Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus uudisrakentamisen yhteydessä
Rakennuksen omistajan on uudisrakentamisen yhteydessä tehtävä rakennukseen tai sen läheisyyteen väestönsuoja, jonka suuruudeltaan voidaan arvioida riittävän rakennuksessa asuvia, pysyvästi työskenteleviä tai muutoin oleskelevia henkilöitä varten." toisaalta laki koskee vain suurehkoja rakennuksia tai rakennusryhmiä. "Väestönsuoja on rakennettava rakennusta tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten, jos sen kerrosala on vähintään 1 200 neliömetriä ja siinä asutaan tai työskennellään tai oleskellaan muutoin pysyvästi. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja...
Voit palauttaa Helmet-kirjastosta lainaamasi aineiston mihin tahansa muuhun Helmet-kirjaston toimipaikkaan, siis myös yli kaupunkirajojen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Vaikka Macphersonin runoilla on ollut suuri vaikutus Suomen kirjallisuuteen, suomennoksia ei löydy helposti. Taimi Tanskasen kirjasta "Ossian Suomen kirjallisuudessa Aleksis Kiven vuosikymmennellä" käy ilmi, että ruotsinnoksia on aikanaan luettu paljon ja mm. Auroraseuran toimesta tehty. Taimi Tanskasen kirja löytyy mm. Helsingin kaupunginkirjastosta.
Ossianin suomennoksista kannattaa kysyä Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjastosta, joka on avoinna taas 22.7. Heidän kirjastostaan löytynee ainakin Mansikoita ja mustikoita III, josta tulisi löytyä Julius Krohnin suomentama Ossianin laulu auringolle. Mansikoita ja mustikoita on Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaisema teossarja.
Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirjoissa 23 ja 24...
Runo esiintyy Cynthia Voigtin kirjassa Tuulta purjeisiin tässä muodossa:
"On kotiin palannut metsämies, kotiin kukkuloilta, on kotiin palannut merimies meriltä kaukaisilta." Kirjassa ei ole tietoa runon kirjoittajasta eikä siitä onko suomentaja sama kuin koko romaanin (Sirkka Salonen).
Runo on osa R.L.Stevensonin kirjoittamasta "Requiem"-runosta. Koko runo on netissä useilla sivustoilla englanninkielisenä, esim. http://digital.nls.uk/rlstevenson/requiem.html ja http://www.funeralhelper.org/requiem-r-l-stevenson.html
Kirjailja Jukka Parkkisen nettisivulla on Patsaita ja jalustoja -niminen osa, jossa on myös tietoa R.L.Stevensonista sekä kyseinen runo http://www.parkkinen.org/stevenson.html. Siellä on runosta myös toinen suomennos, jonka on...
Lukukoirien koulutuksesta ja soveltuvuudesta löytyy määrittely Kennelliiton sivuilta, https://www.kennelliitto.fi/koirat/lukukoirat Kennelliitto on myös yhteistyössä Mikkelin Kaupunginkirjaston kanssa laatinut laatusuosituksen yleisten kirjastojen lukukoiratoiminnalle. Se löytyy samalta sivulta. Laatusuosituksissa luetellaan yksityiskohtaisesti edellytykset lukukoiraksi. Niitä ovat muiden muassa terveys, hyvä kunto, yli 2 vuoden ikä, hyvä ja luottavainen suhde ohjaajaansa. Ohjaajan tulee myös tuntea koiran tausta. Selvää on, että koiran täytyy olla rauhallinen ja nauttia uusien ihmisten kohtaamisesta. Tietoa Kennelliiton lukukoirakursseista löytyy myös samaiselta sivulta.
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Tyhjin käsin kokoelmasta Maininki ja vaahtopää (1924). Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksista Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000) ja Aaro Hellaakoski: Runot (1947, useita lisäpainoksia).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi/
Kuvaukseen sopisi Marguerite Durasin teos LaivaNuit (Le navire Night 1979, suom. 1994). Duras kirjoitti sen alun perin elokuvakäsikirjoitukseksi. Sitä on luonnehdittu kertomukseksi intohimosta puhelimen välityksellä.
Teosesittely Kirjasammossa
Saatavuus Outi-kirjastoista
Navire Night -elokuvan esittely
Samankaltainen asetelma on myös Françoise Simpèren teoksessa Le Jeune Homme au téléphone. Tätä teosta ei ole suomennettu.
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Löytämieni Internet-tekstien perusteella näyttää siltä, että vastaus on myönteinen. Käytännössä tavallisessa sitrushedelmien käytössä torjunta-ainemäärät jäävät saamieni tietojen perusteella niin pieniksi, ettei niistä ole ihmiselle haittaa. Jotkut tekstit kertovat, että kuorissa voi olla jopa terveydelle hyödyllisiä aineita. Kuoret saattavat silti mahdollisesti aiheuttaa vatsanpuruja, ainakin herkkävatsaisille.
Tästä aiheesta löytyy yllättävän paljon materiaalia Internetissä olevista julkaisuista. Niiden kohdalla täytyy tietenkin arvioida lähteiden luotettavuutta, mutta perusviesti näyttää silti olevan ylle kirjoittamani: tavallisessa käytössä pestyn klementiinin kuoret voi syödä. Ja...
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi maahanmuuttajan etninen tausta eikä ikä.
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta löytyy runsaasti pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.helmet.fi. Kirjoita aiheeksi maahanmuuttajat tai kotouttaminen.
Maahanmuuttajatyön käsikirja. Helsingin kaupunki. 2002
Suomeen muuttajan opas. Työministeriö. 2001
Pasilan kirjaston ompelukoneen voit varata numerosta 09 3108 5801 ja Etelä-Haagan ompelukoneen numerosta 09 3108 5032.
Ompeluaika on hyvä varata riittävän ajoissa. Koneiden käyttöaika on yleensä "tarpeen mukaan".
Matti Helminen on vastannut tämän kaltaiseen kysymykseen Suomen luonto -lehden Kysy luonnosta-palstalla 20.5.2014. Helmisen mukaan korkean iän tai sairauden heikentämät eläimet saattavat pyrkiä kätkeytymään piiloutuakseen saalistajilta. Eläimen kuoltua sen raato joutuu raadonsyöjien ruuaksi ja lopulta pieneliöt ja bakteerit hajottavat loput. Helmisen koko vastauksen voi lukea tästä:
https://suomenluonto.fi/uutiset/onko-elaimilla-hautausmaita/
Taidemaalari Raili Iltanen ei löydy Kuvaston taiteilijaluettelosta. Hän näyttää myyvän teoksiaan itsenäisenä yrittäjänä kotipaikkakunnaltaan Ähtäristä käsin.
https://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/raili+iltanen/14011093
Teoksessa Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirpa (2000): Sukunimet (Otava) on kerrottu Muittari nimestä, että taustana voi olla Muittarinkoski, jonka varrella on talo, joka on mainittu Muittarin nimellä 1798. Saarijärvellä on myös kirjattu Henric Muittari 1841 ja Vetelissä Henrik Muitari 1818. Ks. lisää selityksiä ao. teoksesta s. 365.
Ray Bradburyn Fahrenheit 451 -teoksen totalitaarisessa yhteiskunnassa kirjat ovat kiellettyjä. Joukko älymystöön kuuluneita ihmisiä on opetellut kirjoja ulkoa säilyttääkseen kirjallista perintöä. Sitaatti viittaa siihen, että nämä ihmiset ovat ulkoisesti resuisia, mutta sisältä kirjallisia muistipankkeja, kirjastoja.
