Kielitoimiston sanakirjasta löytyvät selitykset sanoille
tautologia = saman asian tarpeeton toistaminen,
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tautologia?searchMode=all ja
tautofonia = samanlaisten äännejaksojen (häiritsevä) toisto,
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tautofonia?searchMode=all.
Myös nykysuomen sanakirjassa selitetään käsitteet tautofonia ja tautologia, https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
tautofonia = saman sana-aineksen lähekkäinen toistuminen puheessa tai kirjoituksessa
tautologia = saman seikan tai sanan tarpeeton toistaminen puheessa tai kirjoituksessa
Käsite tautonomia ei sen sijaan esiinny näissä sanakirjoissa. Sana nomen, joka on latinaa, on...
Unto Eskolan 77 sivun kirjanen "Jalkaväkirykmentti 45. Kolmen kannaksen koukkaajana vuosina 1941-1944" (1971) on saatavissa lainaksi esimerkiksi valtakunnallisen varastokirjaston (Vaarin) kautta. Se löytyy hyllystä lisäksi Kymenlaakson Pyhtään kunnankirjastosta.
Kirja on ollut myynnissä mm. Huuto.netin kautta viime syyskuussa, jolloin siitä pyydettiin 40 euroa.
Netin "Axis History Forum" -blogissa JR 45:stä on myös kyselty. Kysytyn kirjan lisäksi JR 45:stä saa tietoja ainakin seuraavista lähteistä:
Tarmo Metsälä "Isänmaan puolesta" (2002) and Marko Palokangas (ed.): "Jatkosodan tiellä" (2004), jotka ovat saatavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
Interlineaarisessa tekstissä on jokaisen alkukielisen sanan alla sama sana käännettynä jollekin tutulle kielelle. Tämä helpottaa lukemista alkukielellä, siis kreikaksi, kun kyse on Uudesta testamentista. DigiNovum /Novumin ( Uusi testamentti selityksin) tietokoneversio sisältää mm. Uuden testamentin kreikka-suomi interlineaarisen käännöksen. Se on ostettavissa verkosta esim. osoitteessa http://www.ilonpolku.fi/kauppa/product_details.php?p=4206 tai http://www.nettikirjakauppa.com/fin/tuotekategoriat/?id=33&selProduct=7… tai suoraan täältä http://www.du.fi/kotisatamankauppa/?sid=42
Perinteisessä kirjamuodossa on 1980-luvulla ilmestynyt Novum 1-5. Uusi testamentti selityksin. (Raamatun tietokirja, 1980-1984). Se rakentuu kreikkalaisen ja...
Kotkan myöhäistä uusgotiikkaa edustava kirkko on Suomen tuotteliaimman kirkkoarkkitehdin Josef Stenbäckin (1854–1929) suunnittelema. Vuonna 1898 valmistuneen rakennuksen puurunkoinen, kuparipellillä päällystetty risti on varustettu takorautaisin koristein, joiden päässä on kuparipallot. Risti näyttää todella miekalta, mutta tätä yhdennäköisyyttä ei käsitellä Kotkan kirkon historiasta kertovissa teoksissa. Tietokirjailija Ulla-Maija Sievinen kirjoittaa kuitenkin seurakuntalehti Osviitassa 2/2021, että risti olisi saanut muotonsa saksalaisen ritarikunnan miekasta. Hänkään ei tosin tiedä, miksi Stenbäck valitsi juuri miekkaristin. Miekanmuotoinen risti on myös Stenbäckin suunnitteleman Joensuun kirkon tornissa.
Lähteet:
Harjunpää, Kaisu...
Annettuja tuntomerkkejä vastaava kirja on todella olemassa: Rauno Pankolan Afrikan safari : autolla Afrikan ympäri (Gummerus, 1961) on kuvaus kirjoittajan ja hänen vaimonsa Mimosan Afrikan-matkasta Elmeriksi nimetyllä Land-Roverilla. Matka alkoi juhannuksena 1959 ja päättyi tammikuun toisena päivänä 1961. Reitti kulki 32 afrikkalaisen maan läpi; matkamittariin kertyi kilometrejä 56 000, joista 46 500 Afrikassa.
Etymologinen sanakirja Suomen sanojen alkuperä antaa sanalle lamu nämä maastoon liittyvät selitykset:
Suuri yhtenäinen (pelto)alue, lakeus, tasanko (länsi- ja kaakkoismurteissa); notkelma, painanne, suo (pohjois-karjalan murteessa)
Teoksesta löytyy sanalle muitakin merkityksiä, samoin tietoja sen alkuperästä.
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä!
1900-luvun alkupuolella aviottomat lapset muodostivat yhteiskunnalle paitsi moraalisen ja sosiaalisen ongelman, myös taloudellisen taakan (esim. Pulma ja Turpeinen: Suomen lastensuojelun historia. 1987). Avioton äitiys oli vuosisadan alun Suomessa tyypillisesti alimpiin sosiaaliryhmiin kuuluva ilmiö, kirjoittaa neljän helsinkiläisen 1900-luvun alussa eläneen aviottoman äidin elämäntarinan avulla aihetta tutkinut Katriina Kokko teoksessa Matkoja Moderniin: Lähikuvia suomalaisten elämästä. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen, ”äpärän” asema oli turvaton ja ankea, isättömyys oli lapsellekin elämänikäinen häpeä. Maaseudulla aviottomat saattoivat joutua kerjuulle tai kunta saattoi myydä heidät ”...
Tässä joitakin mahdollisia teoksia. Kaikkien teosten tapahtumia ei tosin voi tarkkaan paikantaa juuri jollekin tietylle vuosikymmenelle, mutta summittainen ajallinen jatkumo teoksista muodostuu. Gribojedov, Aleksandr: Viisauden haitta (Gore ot uma: näytelmä), Puskin, Aleksandr: Jevgeni Onegin, Gogol, Nikolai: Iltoja maatilalla Dikankan lähistöllä, Nevan valtakatu, Päällysviitta, Nenä, Mielipuolen päiväkirja, Muotokuva, Reviisori, Kuolleet sielut; Lermontov, Mihail: Aikamme sankari; Herzen, Aleksandr: Kuka on syyllinen? (Kto vinovat?), Nekrasov, Nikolai: Ehoa kenen elo on (Komu na Rusi zit horoso); Gontsarov, Ivan: Oblomov, Tavallinen juttu; Turgenjev, Ivan: Metsämiehen muistelmia, Isät ja lapset, Aateliskoti, Aattona, savua; Dostojevski,...
"Laps hankeen hukkuu unhoittuu" liittyy joulun vieton alkuperäiseen syyhyn eli Jeesus-lapsen syntymään.
Kaikki ulkoinen jouluun liittyvä (ruoka, lahjat, koristeet, läheiset ihmiset ym.) ovat pääasia eikä enää muistetakaan juhlan alkuperäistä syytä.
Kyseisellä kielikuvalla ilmaistaan, että Jeesus-lapsi unohtuu helposti kokonaan jouluna.
Sanonnan "isokenkäinen" alkuperä on johdettavissa keskiajan suippokärkisistä kärsäkengistä, jotka erityisesti 1300- ja 1400-luvuilla venyivät hämmästyttävän pitkiksi. Useissa maissa oli määräys, että porvarissäädyn kengänkärjet eivät saaneet ylittää 6 tuumaa (n. 15 cm). Paronien kengänkärkien enimmäispituus oli 12 tuumaa, kreivien 24 tuumaa. Isokenkäisin oli mahtavin. (Suomalainen fraasisanakirja)
Rahab (רהב)esiintyy nykyisessä suomalaisessa vuoden 1992: n käännöksessä viisi kertaa
Job 9:13
Job 26:12
Ps. 89:11
Jes. 30:7
Jes. 51:9
Heprealaisessa alkutekstissä lisäksi vielä
Ps. 40:5 (käännöksessä ’pahan voima’)
Ps. 87:4 (käännöksessä ’Egypti’)
Rahab (merkitys: ’myllertyneisyys, kuohunta’ ) on ymmärretty jonkinlaiseksi meripedoksi tai henkilöidyksi alkumereksi , jonka Jahve voitti luomistyötä tehdessään. Tutkijat ovat todenneet, että ajatuksella Luojan ja Rahabin taistelulla voi olla jotain yhtymäkohtia babylonialaiseen muinaistarinaan, jossa luojajumala Marduk kävi voitollisen taistelun alkumerta, Tiamatia vastaan. Vertailun kannalta on mielenkiintoista, että Raamatun luomiskertomuksen (1. Moos. 1:2) ’syvyys’ (תהום tehoom) lienee...
Kotimaisten kielten keskuksen kielitoimiston ohjepankista ( http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/) löytyy vastaukset näihin kysymyksiin.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/piste/ohje/135
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/piste/ohje/271
• Jos päivämäärä lopettaa virkkeen, käytetään vain yhtä pistettä:
Joululoma alkaa 22.12.
Virkkeen lopussa tällaisen lyhenteen perässä on vain yksi piste:
Kylpylämatka on edullinen, jos ei ota ylimääräisiä hoitoja, hierontoja tms.
Äänikirjojen lukijat ovat taitaneet löytyä aiemmin lähinnä näyttelijäkoulutuksen saaneiden joukosta. Celia-kirjaston sivuilta löytyy tieto, että he hankkivat äänikirjansa Silencio- ja Dramafoni-studioilta. Silencion lukijaksi pääseminen vaatii näyttelijäkoulutuksen ja Dramafonikin hakee äänenkäytön ammattilaisia.
Muita äänikirjastudioita ovat ainakin Artlab, Sakon Studio ja Book Brothers.
Äänikirjojen lukijoita on haettu myös ainakin Nelonen Median Supla-palveluun.
Nykysuomen sanakirjan määritelmä käsikirjastosta: jonkin alan keskeistä kirjallisuutta käsittävä kirjakokoelma, joka on tarkoitettu käytettäväksi vain sen sijoituspaikassa.
Käsikirjastotyötä käsitellään lyhyesti ainakin kirjoissa Kirjastotyön perusteet / toimituskunta: Vuokko Blinnikka... (s. 71), Kirjastotieto / Marja-Liisa Vilkko-Hämäläinen... (s. 201) ja Tietopalvelu yrityksissä / toim. Ulla Hirvensalo (s. 21). Käsikirjasto mielletään neuvonnan ja tietopalvelun apuneuvoksi, joten käsikirjastosta pitäisi löytyä ajantasainen ja luotettava tieto asiakkaan kysymyksiin.
Käsikirjaston kokoelman pitäisi sisältää siis tiedonhaun apuneuvoja. Kokoelmaan kuuluvat esim. tietosanakirjat, sanakirjat, lait, asetukset, bibliografiat, tilastot,...
Härmän Kustaa eli oikeammin Härmän Kuustaa on oikealta nimeltään Vilho E. Koskimäki. Pohjalainen-lehden syntymäpäiväartikkelin mukaan hän täytti 23.8.1989 75 vuotta eli hän olisi syntynyt 23.8.1914. Koskimäki on syntynyt Kauhavalla. Hänen esikoisteoksensa on romaani Veijareitten matkassa, joka ilmestyi vuonna 1953. Toinen kirjakielinen proosateos oli Pako pimeään, jonka ilmestymisvuosi oli 1965. Koskimäki on kirjoittanut myös kaksi näytelmää. Siviiliammatiltaan V. E. Koskimäki oli nimismies, viimeksi hän toimi Ylistaron ”fallesmannina”. Härmään Kustaan kirjallista työtä on rinnastettu Vaasan Jaakoon pohjalaisen huumorin kyllästämiin murrepakinoihin.
Jatkosodan aikana Koskimäki oli rintamakirjeenvaihtajana Pohjois-Lapin rintamalla sekä...
Vuoden 1929 avioliittolaissa puolison pitkäkestoinen psyykkinen sairaus oli peruste avioliiton purkamiselle. Toisaalta laissa oli vahvasti esillä syyllisyysperiaate, jonka mukaan toinen puolisoista oli omalla toiminnallaan aiheuttanut avioliittokriisin. Syyllisyys saattoi johtua rikollisesta elämäntavasta, huumaavien aineiden käytöstä, uskottomuudesta tai vakavasta parisuhdeväkivallasta.
Täydessä tuntirahassa lääkärit - "niin Piirillä kuin oma kunnanlääkäri" - määrittelevät Hermannin terveeksi, minkä vuoksi kunnan herrat passittavat hänet Pelson pakkotyölaitokseen "kuin rikollisen".
Kirjasta ei kuitenkaan välttämättä saa sellaista mielikuvaa, että pappilassa olisi syyllistetty Hermannia sen enempää hulluksi...
Teoksen Businessetiketti (s. 13)mukaan miehet ottavat hansikkaan pois kätellessään. Nuorempi nainen ottaa hansikkaan pois kädestään, mikäli vanhempi "daami" on riisunut hansikkaan.
Polyteekkareiden kokoamat ohjeet sivulla http://www.polyteekkari.fi/index.php?k=10429 ovat seuraavat: "Miehillä hansikassääntö on, että jos molemmilla kättelijöillä on hansikkaat, niitä voi pitää kädessä, mutta muuten oikea käsi pidetään paljaana. Nainen saa kätellä hansikkaat kädessä. Naisen hansikkaan erikoisuus on myös se, että sen päällä saa pitää korukelloa ja rannekorua. Kukaan ei syö hansikkaat kädessä"
Kotilieden arkiston mukaan tytöt pitävät hansikkaat kädessään tervehtiessään. Tässä linkki arkistoon http://www.kotiliesi.fi/vanhat-ajat/arkisto/2008/2/3/...
Kirjastoveteraanien mukaan mitkään "pöpöt" eivät säily tai pysy hengissä kirjojen sivuilla. Kirjastoissa likaisia kirjoja puhdistetaankin vain vedellä ja miedolla puhdistusaineella.
Toisen vinkin mukaan kannattaa korkeintaan tuulettaa ja pyyhkiä kirjojen kannet.
Listätietoa kirjojen käsittelystä ja säilytyksestä:
http://kotisivu.dnainternet.net/joose/kirjankorjaus/kasittely.htm
Säkeet ovat Viljo Kajavan runosta Satakielelle, sen viimeiset säkeet. Satakielelle-runo on ilmestynyt ensi kertaa kokoelmassa Luomiskuut (1939)Runo löytyy myös Viljo Kajavan koottujen runojen kokoelmasta Tuuli, valo, meri (1984)
