Runon kirjoittaja on Uuno Kailas; runon nimi on Pallokentällä. Se on painettuna esim. teoksessa Tämän runon haluaisin kuulla (1978); myös: Kootut runot / Uuno Kailas (1977).
Helmet-hausta löytyy julkaisu:
Kirja, kirjavampi, sanomalehti - ulkoasukierre ja suomalaisten sanomalehtien ulkoasu 1771-1994 / Pekka Mervola
http://www.helmet.fi
Helmetin lehtihaussa on linkit mikrofilmattuihin lehtiin sekä HelMet-varastolehtiluettelo. Pasilan kirjastosta löytyy 1920-luvun sanomalehtiä sekä mikrofilmattuna että alkuperäisessä muodossa.
http://www.helmet.fi/search~S2*fin/X
Pasilan kirjaston uutisaluelle mikrofilmeistä on mahdollista ottaa kopioita.
Laajempi kokoelma kotimaisia mikrofilmattuja sanomalehtiä löytyy Kansalliskirjaston Lehtisalista.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansallis…
Suudelman historiaa ei liene aivan täydellisesti kartoitettu, mutta kauas ja laajalle se kuitenkin vaikuttaisi ulottuvan. Antropologit ovat - Freudin jäljissä - kytkeneet suudelman ja imettämisen ja nähneet eroottisen suudelman alkulähteen rintaruokinnassa. Suutelua on tavattu myös metsästäjä-keräilijäheimojen keskuudessa, joten mitä ilmeisimmin ilmiön alku on hyvin kaukana ihmisheimon historiassa. Varhaisin kirjoitettu maininta suudelmasta on intialaisista Veda-kirjoista 4000 vuoden takaa.
Myös eläimet suutelevat. Lähimpänä ihmisten suudelmia ovat luultavasti simpanssien suudelmat, mutta monen muunkin lajin käyttäytymiseen suuteleminen kuuluu: hevoset solmiessaan suhdetta, koirat leikkiessään; jopa jotkut kalat suutelevat.
Lähteet ja...
Lapin lukukirja (toim. Hannu Rahikainen) vuodelta 1979 sisältää katkelman Veikko Haakanan nuortenromaanista "Anteri, Lapin poika". Perheen koti on jäämässä Lokan tekoaltaan alle, ja katkelmassa on mukana ukki, Anteri ja Sepi-koira.
En löytänyt tietoa siitä, että antiikin ajan urheilijat olisivat syöneet vehnänjyviä ennen kilpailua. Epäilen, ettei tällaista ole tapahtunut, sillä kuivat jyvät todella aiheuttavat vatsanväänteitä.
Yleisesti ottaen antiikin ajan ihminen söi kasvispainotteisesti. Leipä, erilaiset puurot, kasvikset ja juusto olivat keskeinen osa ruokavaliota. Kala oli tärkein eläinproteiinin lähde. Punainen liha taas oli ylellisyystuote.
Meille on säilynyt jonkin verran tietoa antiikin ajan urheilijoiden ruokavaliosta. Diogenes Laertioksen mukaan (Merkittävien filosofien elämät ja opit, 8.12) kuuluisa samoslainen yleisoppinut Pythagoras suositteli valmennettaville urheilijoilleen runsasta lihansyöntiä. Pythagoras itse oli kasvissyöjä....
Astiankuivauskaapin keksi kotitalousopettaja ja osastopäällikkö Maiju Gebhard (1896 - 1986).
Alla hiukan lisää tietoa Maiju Gebhardista ja hänen mainiosta keksinnöstään.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maiju_Gebhard
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/astiankuivauskaapin_keksija_maiju…
Vuonna 1900 helsinkiläinen tehdastyöläinen synnytti todennäköisimmin Kätilöopiston sairaalassa. Vuonna 1878 valtion ylläpitämän Helsingin yleisen sairaalan synnytysosasto siirtyi Tehtaankadun ja Vuorimiehenkadun välisellä alueella sijaitsevaan puutaloryhmään, Kätilöopistoon, jossa laitos sijaitsi aina 1960-luvulle saakka.Vuorimiehenkadun synnytyslaitoksella vallitsevasta tilanpuutteesta alkoi vuosituhannen vaihdetta lähestyttäessä esiintyä runsaasti valituksia, mutta ahtauden vuoksi esitetyt kunnallisen synnytyslaitoksen perustamissuunnitelmat eivät olleet toteutuneet. Sairaanhoidollisten palvelujen kysyntää vastaamaan perustettiin vuosisadan lopulla useita yksityissairaaloita. Ne olivat yleensä pieniä ja lyhytikäisiä, mutta niitä...
Mietiskelin hiukan kirjavinkkejä ja kysyin myös ehdotuksia kollegaltani. Tällaisia lukuehdotuksia sain kasaan:
Reeta Aarnio: Maan, veden ja tulen väki (Otava, 2013; Aarnion kolme Harry Potter -henkistä mutta Suomeen sijoittuvaa kirjaa yhteisniteenä; ehkä nämä ovat hitusen nuoremmille mutta voivat kiinnostaa kenties tytärtäsikin)
Cornelia Funke: Mustesydän (Otava, 2004; trilogian ensimmäinen osa)
Neil Gaiman: Unohdetut jumalat (Otava, 2002)
Neil Gaiman: Neverwhere – maanalainen Lontoo (Otava, 1998)
Darren Shan: Friikkisirkus (Tammi, 2001; pitkän sarjan ensimmäinen osa, kauhun suuntaan menevää)
Ransom Riggs: Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille (Schildts & Söderströms, 2012; kertomus kummallisista lapsista, ja kuvituksena on...
Laulun 17 (zeventien) soldaten sävelsi Ad (Adriaan J.) Kraamer (1945 - 2004) ja sanoitti Fred van Dam. Laulu julkaistiin singlenä vuonna 1977.
Levytiedot
Tietoa säveltäjästä (hollannin kielellä)
Luettelo Kraamerin sävellyksistä ja tuotannoista
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy selkokirjoja. Pääkirjastolla ne on sijoitettu omaan hyllyyn, jonka tarkan sijainnin voit käydessäsi kysäistä tietopalvelun henkilökunnalta.
Aineistotietokannastamme osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1 voit tutkailla selkokirjakokoelmaamme valitsemalla alasvetovalikosta kohdan asiasana ja kirjoittamalla siihen selkokirjat. Näin saat listattua sekä tieto- että kaunokirjallisuuden selkokirjat. Pelkän kaunokirjallisuuden saat haettua seuraavasti: valitse alasvetovalikosta kohta luokka ja kirjoita 84.2 SE
1950-70 -lukujen viihdemusiikkia on kirjastojen kautta valitettavan vaikeaa saada, koska tuohon aikaan musiikkikirjastotoiminta oli vielä lapsenkengissään, ja kirjastojen kokoelmiin hankittiin pitkään lähinnä vain klassista ja ehkä hieman kansanmusiikkia. Nykypäivänäkin tuon ajan viihdemusiikin saatavuus kirjastoista rajoittuu sellaiseen musiikkiin, jota on uudelleen julkaistu CD-muodossa.
George Melachrino oli aikoinaan Annunzio Mantovaniin tai vähän myöhemmän ajan Paul Mauriat'han verrattava kapellimestari, jonka jousiorkesteri esitti pehmeää tunnelmamusiikkia.
Joitakin Melachrinon orkesterin levytyksiä näyttää löytyvän eri kirjastoista Suomesta, mutta etsimäänne kappaletta näiltä levyiltä ei valitettavasti taida löytyä. (Tosin en...
Antero Tuomiston teoksessa Suomalaiset sotamuistomerkit (1998) on Ähtärin muistomerkin kohdalla mainittu juuri tämä Viktor Jansson ja paljastuspäivämääränä 26.9.1920. Myös Anna Sirolan teoksessa Puhukoon paatinen pylväs : vuoden 1918 vapaussodan sankarihautojen muistomerkit ja vapaudenpatsaat (2017) vahvistetaan sama tieto. Kirjassa on artikkeli patsaan paljastustilaisuudesta (julkaistu Keskisuomalainen-lehdessä 28.9.1920): "Ähtärin sankaripatsas on -- kivenveistäjä V. Sailon, Tampereelta valmistama ja on se tehty tait. Janssonin piirustusten mukaan Jyväskylän mustasta graniitista."
Vapaussodan perintö -julkaisun numerossa 4/2013 kerrotaan Alpo Sailon osuudesta vapaussotaan. Lehden kannessa on luonnos Vapaudenpatsaasta (vapaussodan...
Valitettavasti ei ole olemassa runosuomennosten tietokantaa, josta helposti löytyisivät kaikki eri runoilijoiden käännökset. John Donne on tunnettu runoilija, mutta hänenkin runotuotannostaan on suomennettu vain muutama runo. Internetistä löytyi yksityishenkilön sivuilta hänen oma käännöksensä runosta, http://www.luminarium.org/sevenlit/donne/goandcatchfinnish.php .
Donnen tuotannosta löytyvät suomeksi seuraavat runot:
Auringonnousu (Tuhat laulujen vuotta, suom. Aale Tynni)
Hyvää huomenta (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Naisen uskollisuus (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Kukka (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Hyvää huomenta -runon on suomentanut myös Aila Meriluoto ja se löytyy teoksesta Runon suku (Otava 1991).
Uusin suomennos...
Rovaniemen maalaiskunnan alueen evakuointi alkoi syyskuun 8. päivänä 1944. Patokosken evakuointi alkoi syyskuussa samana vuonna. Ruotsiin evakuoitiin myös Rovaniemen maalaiskunnan karja, joka kuljetettiin sinne pääasiassa kävellen. Lehmät ja hevoset hoitajineen lähtivät ensimmäisinä. Maalaiskunnan evakuointi päätyi 22.9.1944 mennessä.
Lähteet:
Rovaniemen historia vuoteen 1990 : Jokivarsien kasvatit ja junantuomat / Matti Enbuske, Susanna Runtti, Turo Manninen: Rovaniemi, 1997.
Patokosken kylähistoria / [toimituskunta Tuulikki Mäkelä, Tuomo Hirttiö, Irja Hirttiö, Hannu Kotivuori, Arvo Torvinen]: Rovaniemi, 2002.
Evakkotaival : Kuvia ja muisteluksia Lapin evakosta 1944 - 1945 / toimittanut Jorma Etto : Rovaniemi, 1975.
Rovaniemen historia....
Kaura sisältää luonnostaan enemmän rasvaa kuin muut viljat. Kauranjyvät kuoritaan ja lämpökäsitellään, leikataan ja litistetään hiutaleiksi. Lämpökäsittely tehdään, koska kauran rasva alkaa entsyymien toimesta pilkkoontua ja hapettua nopeasti. Lämpökäsittelyllä parannetaan säilyvyyttä ja makua. Osa valmistajista ei kuitenkaan höyrytä hiutaleita. Höyryttämättömillä hiutaleilla on lyhyempi säilyvyysaika ja ne maistuvat rasvaisemmilta kuin toiset.
Lähteet
Kotiliesi: Kaurahiutaleet ovat kaikki samaa kauraa – tiedätkö, miten pienet ja isot tai höyrytetyt ja höyryttämättömät hiutaleet eroavat toisistaan?
Elovena: Usein kysyttyä kaurasta
Kyseinen loru löytyy kokoelmasta Hanhiemon iloinen lipas, johon Kirsi Kunnas on riimitellyt suomeksi englantilaisia lastenkamarirunoja. Alunperin kokoelma ilmestyi vuonna 1954, jonka jälkeen siitä on otettu lukuisia uusia painoksia,
Kansalliskirjasto ja monet erikoiskirjastot pitävät edelleen yllä puuteluetteloita kokoelmistaan puuttuvasta aineistosta, mutta yleisissä kirjastoissa tällainen taitaa nykyään olla aika harvinaista. Digitaalisten tietoverkkojen ja erilaisten yhteistietokantojen myötä omista kokoelmista puuttuvien nimekkeiden paikantamisesta ja kaukolainauksesta on tullut niin vaivatonta, että kirjastoille on tullut aikaisempaa helpommaksi hyväksyä väistämättömät puutteet aineistokokoelmissa. Yltiöpäisen idealistisen täydellisyydentavoittelun asemasta kokoelma-ajatteluun on saatu aimo annos tervettä realismia: kaikkea ei voi - eikä edes tarvitse olla - omassa kirjastossa. Oma vaikutuksensa tähän katsantokannan muutokseen on ollut myös...
Kun syötät www.helmet.fi -palveluun kirjan nimen ja klikkaat kirjan tiedot auki, näet ISBN-numeron perästä onko kirja kovakantinen (sid.) vai pehmeäkantinen (nid.). Mainitsemasi kirja löytyy HelMet-kirjastoista sekä kova- että pehmeäkantisena.
Löysin Porvoon kirjaston kokoelmista U. T. Sireliuksen kirjat Suomen kansanomaista kulttuuria, osat 1 ja 2 (Helsinki, Erika-kirjat, ISBN: 952-90054-2-3 ja 952-90054-3-1). Osassa 1 käsitellään maitotaloutta. Kirjassa sanotaan, että maitotaloudessa puhtaus oli tärkeä asia. Yksi tapa puhdistaa kirnu on täyttää se vedellä ja tuoksuvilla katajanhavuilla ja upottaa siihen kuumia kiviä. Suomen kansallismuseon finna-sivustolla kerrotaan myös, että korkea kirnu haudutettiin upottamalla siihen kaadettuun veteen kuumia kiviä. Linkin finnan sivustoon löydät täältä: https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:S1050:Kustaa Vilkunan kirjassa Isien työ (Otava 1988, ISBN 951-1-02499-X) mainitaan, että maitoastiat pestiin päivittäin hangaten havupesimillä tai...
On paljon mahdollista, että Ritva-Liisa Sumulla on ollut aikomus jatkaa Jarl Sundquistin elämäkertaa. Kuitenkin tämä ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1974 ja Ritva-Liisa Sumu itse kuoli jo vuonna 1975.
Parhaiten Jarl Sundquistin elämäntarinaa jatkaa Anna-Liisa Rekolan teos Miksi elämä erottaa, jossa kerrotaan Jarlin ja hänen vaimonsa Annikki Setälän tarina. Kirja on ilmestynyt vuonna 1997 ja on Jarlin tyttären kirjoittama. Jarl Sundquistilta itseltään on olemassa lähinnä uittoon ja metsätyöhön liittyviä tekstejä.
