Vaarin kinnas on ukrainalainen satu, jonka SN-kirjat on julkaissut suomeksi vuonna 1986. Mikäli kirjaa ei löydy omasta lähikirjastostanne, voitte pyytää teoksen kaukolainaksi jostain toisesta kirjastosta. Kirjaa näyttäisi olevan useiden Suomen yleisten kirjastojen kokoelmissa.
Lähteet:
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Seuraavissa matkaoppaissa kerrotaan myös mainitsemistasi alueista:
Gray -Durant, Delia, Southwest France, London, 2003.
(Blue guide - sarja)
Southwest France, Singapore, 2002.
(Insight guide / kuvitettu)
Morland, Miles, A Walk Across France, New York, 1994.
Kuten olit huomannut ei HelMet-hausta löydy ko.hakusanoilla kirjoja. Tämä "valikoima" onkin koottu Helsingin pääkirjastossa paikkalla olleiden kirjojen perusteella eli muitakin teoksia varmaankin löytyy.
Myös internetistä löytyy tietoa; esimerkiksi haku Googlesta http://www.google.fi ko.nimillä antoi tulokseksi useita sivuja.
http://www.toulouse.fr/
http://www.cr-mip.fr/
http://www.visit-midi-pyrenees.com/
Anders Bergen kirjan Flyktningpolitik i stormakts skugga mukaan vuoden 1944 lopun ja heinäkuun 1945 välisenä aikana Ruotsista arvioidaan palautetun Neuvostoliittoon 2 250 pakolaista. Lisäksi loppuvuoden 1945 ja seuraavan vuoden alun välisenä aikana palautettiin Suomeen 500 Ruotsiin paennutta inkeriläistä vailla tietoa näiden mahdollisesta kohtalosta maassamme. Suomen ulkoasiainministeriö lähetti liittoutuneiden valvontakomissiolle luettelot niistä Neuvostoliiton kansalaisista, jotka eivät olleet vielä palanneet Neuvostoliittoon 21. lokakuuta 1946. Suojelupoliisin etsivien tiedotteiden perusteella Neuvostoliiton lähetystö jatkoi Suomeen asettuneiden inkeriläisten aktiivista lähestymistä ainakin vuoteen 1958 asti.Lähteet: Anders Berge,...
Vuorokauden valoisuuden lisääntyminen liittyy sekä Maapallon paikkaan kiertoradallaan että Maan kallistuskulmaan kiertoratansa suhteen.
Kysymykseen on vastattu tällä palstalla. Kysy 7.8.2019
Ilmatieteen laitos kertoo sivuillaan syyn valon määrän lisäyksen hyppelyyn: "Talvipäivän seisauksesta päivät alkavat pidetä. Ensin hitaasti, noin viisi minuuttia viikossa. Kevättä kohden päivän pidentyminen nopeutuu ja muutos on suurimmillaan kevätpäivän tasauksessa, jolloin päivä venähtää noin 6 minuuttia vuorokaudessa Helsingissä. Syksyllä taas syyspäivän tasauksen kohdalla päivän lyhentyminen on nuo samat 6 minuuttia.
Astronomisten vuodenaikojen pituudet eivät ole yhtäsuuria. Ero johtuu siitä, että maapallon kiertorata Auringon ympäri ei ole...
Erinomaisen havainnollisessa amerikkalaisen koulurepun vaiheita kartoittavassa artikkelissaan From 'Book strap' to 'Burrito' : a history of the school backpack Lee Hale ajoittaa kantohihnan käytön kulta-ajan 1900-luvun ensimmäisiin vuosikymmeniin, joten sodanjälkeistä koulumaailmaa kuvaavissa elokuvissa tai televisio-ohjelmissa ne eivät ole mukana ainakaan autenttisuuden vuoksi. "Käytössä olet sellaista tuskin nähnyt, mutta elokuvissa jokseenkin varmasti", Hale huomauttaakin kantohihnaa esitellessään.
Hale ei valitettavasti tarjoa tulkintaa ilmiölle. Ehkäpä kyse on yksinkertaisesti siitä, etteivät laukku tai selkäreppu näytä hyviltä elokuvallisessa mielessä. Toisaalta, koulukirjat näkyviin jättävä remmi toimii myös kätevänä...
Nemo-nimelle ei näytä löytyvän muuta selitystä kuin latinan pronomini nemo (ääntyy neemoo), joka tarkoittaa 'ei kukaan'. Käyttöön sen lienee ottanut Jules Verne romaanihenkilön nimenä. Ulottuvillamme olevat pyhimyskalenterit (www.heiligenlexikon.de, www.catholic.org/saints/saint.php?saint_id=4522, www.kirchensite.de/index.php?menuid) eivät tunne tällaista nimeä tunne. Nimellä on yleistynyt viime vuosina ilmeisesti Vernen kirjoista tehtyjen televisiosarjojen vuoksi https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1. Tietoa nimistä esim. osoitteesta www.behindthename.com.
Hughes Mearnesin runon Antigonish suomennos näyttäisi löytyvän tosiaankin vain Tuli&Savu -lehden numerosta 2/2009.
Touko Sauhu on suomentanut mainitsemasi virkkeet näin:
Hän ei ollut siellä tänäänkään - se alkaa siis toistua -,
voi kunpa hän ymmärtäisi poistua!
Saat koko runon sähköpostiisi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/PoemList.aspx?AuthorID…
http://self.gutenberg.org/articles/antigonish_(poem)
Suzuki DT 3.5 -perämoottorit, joiden sarjanumerot ovat muotoa 0351-2xxxxxx, ovat vuosimallia 1982.
https://www.brownspoint.com/store/pc/suzuki/dt3_5.asp
Mitään järkeä monen sadan vuoden tuomiossa ei itse tuomitun näkökulmasta tietenkään ole, elinikäinen on elinikäinen. Ihmisen normaali-ikää pidemmät tuomiot tähtäävätkin luultavasti synnyttämään pelkoa ennen muuta nuorempien potentiaalisten rikollisten mielissä. Suomessahan "elinkautinen" ei todellisuudessa yleensä tarkoita varsinaista kuolemaan asti kestävää vankeutta. Pisimmät Suomessa istutut tuomiot ovat olleet 25 vuotta. Wikipedian tietojen mukaan maailmassa on neljä valtiota (Yhdysvallat, Israel, Etelä-Afrikka ja Tansania), joissa on elinikäisvankeja, joilla ei ole mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen vapauteen. Myös monissa Euroopan maissa elinkautinen on nimensä mukainen, ellei tuomittua armahdeta. Näin on mm. Virossa ja Englannissa...
Armi Kuusela ajoi helmikuussa 1953 Sunbeam Talbot -autonsa etuosan lyttyyn ajaessaan jäisellä tiellä päin linja-autoa. Hänelle itselleen ei käynyt kuinkaan. Ilmeisesti auto ei palannut Armi Kuuselän käyttöön, eikä sen myöhemmistä vaiheista löytynyt tietoa.
(Lähde: Marttila Jorma, Armin kultaiset vuodet, 1999, s. 114-115)
FT Aulikki Salmia Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristotieteiden laitokselta arvelee sinun tarkoittavan termiä siirottavakarvainen. Siirottava tarkoittaa suoraan ulospäin suuntautumista; karvat ovat siis suuntautuneet suoraan ulospäin.
Pirjo Mikkosen teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, Sainio nimeä on otettu runsaasti käyttöön erityisesti vuoden 1906 suurnimenmuutoksen yhteydessä maamme lounaisosassa sekä myös Itä-Suomessa. Ensimmäisiä nimenottajia oli Frans Viktor Sillberg, joka näin liittyi ylioppilasnuorison keskuudessa alkaneeseen sukunimien suomalaistamisliikkeeseen. Sainioksi on myöhemmin muutettu myös nimiä Iivari, Jakobsson, Karenius, Mariantytär, Salonius ja Sonninen.
Taivassalossa ja Halikossa on tavattu sana sainio merkityksessä reki, ajoreki, Satakunnassa saini on ollut kirkkoreki, leveä reki; näiden sanojen sisältyminen sukunimiin on kuitenkin epävarmaa.
Mikkosen teoksen mukaan meillä tunnetaan sukuniminä myös Saynyola, Saini, Sainiala,...
Laite on nimeltään oftalmometri tai keratometri. Sitä käytetään silmien tutkimiseen. Sketsissä esiintyvä laite lienee valmistettu noin 1950-luvulla, ks. https://www.ricardo.ch/de/a/ophthalmometer-titnus-eurocon-usa-50er-jahre-1216936544/
Päiviä, joina myöhästymismaksut annettiin anteeksi, on Helsingin kaupunginkirjastossa pidetty viimeksi vuosia sitten - muistini mukaan edellisestä kerrasta on kulunut ainakin 15 vuotta. Seuraavan vastaavan päivän järjestämisestä ei ole mitään suunnitelmia; todennäköistä on, ettei sellaisia enää järjestetä.
Jos asiakas ei pysty maksamaan hänelle kertyneitä maksuja, niistä on mahdollista anoa vapautusta. Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulla http://www.lib.hel.fi/ , kohdassa Asiointi kirjastossa, kerrotaan seuraavaa:
Maksuista voit hakea vapautusta
Kirjaston perimästä maksusta voit hakea vapautusta tai maksun alentamista vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemuksessa tulee olla hakijan ja mahdollisen takaajan nimi, henkilötunnus, osoite ja...
Äänikirja on tekijänoikeudellisesti yhdistelmä kirjallista tekstiä ja sen esityksen taltiointia. Tekijänoikeuslain 21§:n perusteella julkaistun teoksen julkinen esittäinen on luvanvaraista. Poikkeuksia ovat jumalanpalvelus, opetus ja tilaisuus, jossa tällainen esitys ei ole pääasia. Kirjaston järjestämä tilaisuus ei kuulu näihin poikkeuksiin. Kunnilla on Teoston ja Gramexin kanssa sopimus, jonka nojalla musiikkia voidaan vapaasti esittää kunnan tilaisuuksia. Tämä ei kuitenkaan koske äänikirjoja.
Tekijänoikeuslain 22§ sallii teosten käyttämisen ns. sitaattioikeuden puitteissa. Edellytyksenä on, että äänikirjasta kuunnellut osat ovat tarpeellisia havainnollistamaan muuta esitystä, esimerkiksi vinkkaajan alustusta. Pelkkää kuuntelemista...
Selasin kirjaston slangisanakirjat, murresanakirjat ja etymologiset sanakirjat, mutta tietoa sanan mälsä alkuperästä ei löytynyt, vain sen merkitys. Verkon lähteistä sitä ei myöskään löytynyt, Suomen murteiden sanakirja, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main, slangi https://seppopalander.webnode.fi/sanasto-k-m/.
Asiassa kannattaa kääntyä kotimaisten kielten asiantuntijoiden puoleen, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta. Kielikellon artikkelissa Puhekielen luonteesta kuvaa puhekielen luontaisia ominaisuuksia, https://www.kielikello.fi/-/puhekielen-luonteesta.
Mustanlahden ja Amurin välinen maavalli tehtiin Tampere–Pori-radan rakennustöiden yhteydessä 1890-luvun alussa. Ratatyöt Tampereen päässä aloitettiin vuonna 1890 ja vuonna 1895 rata oli valmiina Poriin saakka. Välillä Tampere–Nokia rata otettiin kuitenkin käyttöön jo kesällä 1893: ensimmäinen juna Tampereelta Nokialle kulki 15. kesäkuuta. Samana vuonna Aamulehdessä julkaistussa ratayhteyttä esittelevässä kirjoituksessa kuvailtiin Mustanlahden ja Amurin välistä osuutta seuraavasti:
" -- Mustanlahden reunalta aina Amurin maan luoteiseen nurkkaan pyyhältää juna ensin ylhäällä ilmassa Mustanlahteen ja Kortelahteen kulkewain päitten ylipuolitse ja sitten korkeita maavalleja mainittuun paikkaan saakka, missä se taas kohtaa maanpinnan."...
Nimi Albert on lyhentynyt saksan Adalbert-nimestä. Adalbert on muodostunut muinaissaksan sanoista "adal" (aatelinen) ja "bert" (loistava, kuuluisa), joten nimi Albert voidaan tulkita tarkoittavan "aateluudella loistavaa".
Lisätietoa nimestä löytyy Kustaa Vilkunan "Etunimet" -kirjasta ja myös muista etunimikirjoita, kuten Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja" -teoksesta(WSOY, c1997). Molempia mainittuja teoksia on käytetty tämän vastauksen pohjana.
Heiri on vanha talon nimi ja sukunimi Vaasaan kuuluvan Vähänkyrön Hiiripellon kylässä, jossa myös Heirintie sijaitsee. Vähänkyrön Joulu -lehdessä v. 1980 mainitaan, että Heiri saattoi aikoinaan olla Hiiripellon kylän suurin talo. Sittemmin talon nimi on lehden mukaan muuttunut Ollilaksi.
Parhaiten kysymykseen liittyviä tietoja on saatavissa Matti Lukkarin teoksesta Asekätkentä (uusin painos 2005).
Kirjassa on henkilöhakemisto, jonka tekijä määrittelee näin:
”Luetteloon on sisällytetty ne henkilöt, jotka on korkeimmassa oikeudessa tuomittu asekätkentälain perusteella vapausrangaistuksiin tai jotka ovat asekätkennästä epäiltyinä olleet pidätettyinä vähintään kuukauden, sekä ne mukana olleet, jotka ovat poistuneet maasta tai kuolleet ennen tuomioiden julistamista.”
Hakemistossa on mainittu tuomioiden ja pidätysaikojen pituuksia.
Muita asekätkentäaiheeseen liittyviä teoksia ovat mm
- Asekätköjuttu oikeustaisteluna, Helsinki 1948 (1940-luvun ajatuksia ja tietoja asekätkentäorganisaatiosta ja sen toiminnasta)
- Oikeusministeriön...
