Runon Viimeinen lintu on kirjoittanut V. A. Koskenniemi. Se ilmestyi alun perin hänen vuonna 1936 julkaistussa kokoelmassaan Tuli ja tuhka.
Kaj Chydeniuksen sävellyksen Koskenniemen tekstiin voi kuulla Mikael Saaren tulkitsemana Chydeniuksen laulelmia sisältävällä äänitteellä Rakkaani saapuu kun kutsun.
Kalevalasta on tehty ooppera, useampikin. Niitä löytyy Suomen Kansallisdiskografiasta. Vanhin Kalevala-aiheinen ooppera Karl Müller-Berghausin Die Kalewainen in Pochjola löytyi arkistoista ja esitettiin Turussa vuonna 2017.
Huomattavasti tunnetumpia ovat Einojuhani Rautavaaran ooppera Sammon ryöstö, myös teokset Marjatta, matala neiti ja Thomas, Aulis Sallisen Kullervo, Oskar Merikannon Pohjan neiti.
Lapsillekin on sävelletty Kalevala-aiheisia ooperoita, Jaakko Kuusiston Koirien Kalevala -ooppera ja Anna Noran Maaginen Kalevala.
Paavo Haavikon ja Tapio Tuomelan Äidit ja tyttäret teksteissä on Kalevalan tekstejä.
Kalevalaseurassa on tallessa lisäksi Martti Wuoren ja tuntemattoman henkilön Aino-aiheiset...
Etsitty runo saattaisi olla Alli Nissisen Pikku juttu, joka löytyy useasta lastenrunoantologiasta - esimerkkeinä mainittakoon Pikku Pegasos (Otava, 1987), Suomen lasten runotar (Otava, 1994) ja Eläinrunojen kirja (WSOY, 1997) - ja Satu Marttilan toimittamasta kissa-aiheisten runojen kokoelmasta Runojen kissa (Kirjayhtymä, 1991).
Ensimmäisenä mieleen tulee Markku Arokanto, joka levytti kappaleen vuonna 1983 julkaistulle albumilleen Iskelmälaulaja Arokanto ja Viihdeorkesteri Tempo.
Tästä ei tarkkaa tietoa löydy, mutta hyvin todennäköisesti jousiampujien kasvoilla oli nimenomaan aurinkosuojaa. Reddit-keskustelualustalla samaa on ihmetelty täällä ja täällä, ja suurin osa keskustelijoista on sitä mieltä, että kyseessä on aurinkosuoja. Korkean suojakertoimen aurinkosuojat voivat aiheuttaa valkoista pigmenttiä kasvoille, ja käsittääkseni monelle korealaiselle ihonhoito ja auringolta suojautuminen on todella tärkeää. Hyvin vaalea iho kuuluu myös siellä kauneusihanteeseen, joten tästäkin syystä joillakin aurinkosuojilla saattaisi olla vaalentava vaikutus.
Alla on ehdotuksia venäjän alkeiden opiskeluun soveltuvasta aineistosta. Mikäli aineistoa ei ole saatavilla Vaasan kaupunginkirjastosta, voit pyytää sitä kirjaston kautta kaukolainaksi. Tässä on linkki Vaasan kaupunginkirjaston aineistotietokantaan, josta voit myös itse hakea aineistoa asiasanalla "venäjän kieli": http://verkkokirjasto.vaasa.fi:8000/Vaasa?formid=find2
Yleisradion Tallennemyynnin julkaisemia videoita:
Kapusta master - venäjän alkeet
Pozaluista 1-4 - venäjän peruskurssi aikuisille
Zakuska - venäjän kielen aakkoskurssi
Cd-romeja:
Kapusta - venäjän alkeet (YLE, 1995)
Neronin, A.: Venäjää aakkosista puheeksi (Avrora, 2000)
Nironen, Eeva: Venäjän alkeet (Avrora, 2002)
Opi venäjää : oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille...
Suomeksi on hiljan ilmestynyt ruotsalaisen aatehistorioitsijan Karin Johannissonin teos "Melankolina huoneet". Turkulaisen kulttuurihistorioitsija Kirsi Tuohelan väitöstutkimus "Huhtikuun tekstit" (2008) käsittelee kolmea naiskirjailijaa, Victoria Benedictssonia,Amelie Skramia ja Laura Marholmia, juuri melankolian näkökulmasta. Hänen lähdeluettelostaan löydät lisää tutkimuskirjallisuutta. Tuohelan artikkeli löytyy mm. teoksesta "Kulttuurihistoriallinen katse" (2010). Artikkelikokoelmassa "Nostalgia: kirjoituksia kaipuusta, ikävästä ja muistista" (2007) voi myös olla hyötyä. Ruotsalaiselta uskontotieteilijä Owe Wikströmiltä on suomennettu teos Kaipauksen puolustus (2010). Norjalaisen Espen Hammerin pieni teos "Melankoli: en filosofiks esse...
Tuija Lehtinen on hyvin tuottelias ja pidetty lasten- ja nuortenkirjailija, joka kirjoittaa myös aikuisille.
Ainakin kirjastoissa Lehtinen on hyvinkin lainattu ja ilmeisesti myös kirjakaupat myyvät hänen teoksiaan hyvin. Hän on saanut myös tunnustusta työstään, ja hänet on palkittu useasti erilaisilla kirjallisuuspalkinnoilla. Kaikki nämä kertovat niin varsinaisten lukijoiden kuin kirjallisuuskriitikoidenkin arvostuksesta.
Tuija Lehtisestä on kysytty tällä palstalla useasti aikaisemmin. Löydät vastaukset kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun hakukenttään: Lehtinen Tuija.
Runsaasti lisätietoa Lehtisen tuotannosta ja palkinnoista löydät kootusti Kirjasammosta http://www.kirjasampo.fi
Yle Areenan sivuilla kerrotaan, että Paul Temple ja Spencerin juttu -kuunnelmassa Paul Templen vaimon Steven roolissa on Rauha Rentola:
https://areena.yle.fi/audio/1-3172099
Sairaskertomukset eli potilasasiakairjat löytyvät siltä lääkäriltä, terveyskeskukselta tai sairaalalta, joka on hoitoa antanut.
"Potilaalla on pääsääntöisesti oikeus saada tarkastaa, millaisia häntä koskevia tietoja potilasrekisteriin on tallennettu (tarkastusoikeus). Potilastietojen tarkastuspyyntö tulee esittää sille toimintayksikölle tai itsenäiselle ammatinharjoittajalle (rekisterinpitäjä), jonka toiminnassa tiedot ovat syntyneet." Valvira.fi
potilastietoja pitäisi pyytää itse, sillä muilla on lupa katsella tietoja vain potilaan suostumuksella tai viranomaisten määräyksellä. Valvira.fi
Kuolleenkin henkilön tiedot ovat yhtä salaisia kuin elävän. "Kuolleen henkilön elinaikaisten tietojen luovuttaminen tapahtuu siis yleensä...
Runo on kuhmolaisen Paula Piiraisen kirjoittama ja julkaistu hänen runosivustollaan Mietteitä maalta https://www.facebook.com/mietteitamaalta
Paula Piirainen on julkaissut runokirjat Ihmisen mittaisella matkalla ja Hipaisuja.
Runo on Bo Bjurströmin kuvittamasta kirjasta "Yhdessä : kuvia ja loruja eläimistä" (Artko, 1977), johon runot on kirjoittanut Kristiina Karhu. Kirjan jokaisella sivulla on kuva kahdesta saman lajin eläimestä ja eläimeen liittyvä loru, esimerkiksi hirvestä, seeprasta, kirahvista, mäyrästä ja ketusta.
Kilpikonnan munat on hedelmöitettävä ennen kuoren muodostumista. Siihen ei välttämättä tarvita parittelua, koska kilpikonnanaaraat voivat säilyttää kerran saamiaan siittiöitä jopa neljä vuotta. Vastahankitut kilpikonnatkin, joita on pidetty yksin voivat siksi munia hedelmöityneitä munia.
Lähde: Wilke, Hartmut: Kilpikonnat: Oikea hoito.Terveellinen ruoka. Käyttäytyminen. Tammi 1999.
Sisiliskon voi löytää lähes mistä vain ja ne selviytyvätkin hyvin erilaisissa elinympäristöissä. Niiden elinalueelta tulee löytyä piilottelu- ja lämmittelypaikkoja, hyönteisravintoa, lajikumppaneita sekä talvehtimiseen soveltuva kolo. Tärkein on kuitenkin lämmittelypaikka: aurinkoinen kanto, kivi, risu, puunrunko, seinä tai muu paikka, jolle sisilisko palaa saalistusretkiltään. Lähellä on myös oltava kolo yöpymiseen ja pakenemiseen. Talvehtiminen tapahtuu samoilla sijoilla tai vähän matkan päässä.
Sisilisko pitää kivikasoista ja -aidoista, hakkuuaukeista, puupinoista ja risukasoista. Puiden alaosissa, kannoilla ja kivillä ne kiipeilevät mielellään. Maaseudulla ihmisten toiminta luokin paljon sisiliskolle mieluisia alueita...
Musta kuula -nimistä muistipeliä on valmistanut Salossa sijaitseva Tmi Memox, mutta kyseinen yritys on todennäköisesti lopettanut toimintansa. Yrityksen verkkosivut eivät ainakaan ole enää toiminnassa. En onnistunut löytämään Musta kuula -peliä myöskään yhdenkään suomalaisen pelikaupan listoilta. On tietysti mahdollista, että peliä löytyy vielä jonkun yksittäisen jälleenmyyjän varastosta. Peli löytyy myös joidenkin kirjastojen kokoelmista. Esimerkiksi Vaski-kirjastoissa on siitä useampi eri versio: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22musta+kuula%22&type=Al…
Aivojen virkistämiseen ja muistin kehittämiseen on olemassa jonkin verran tietokonepelejä. Esimerkiksi Vanhustyön keskusliitto on koonnut aineistopankkiinsa kattavasti...
Rajavartiolaitokselta löytyi vastaus tuohon rajan pituutta koskevaan kysymykseen eli:
Suomen ja Ruotsin välisen rajan pituus on 614 km. Raja kulkee suurimmaksi osaksi jokia pitkin. Se lähtee Torniosta Torniojokea ja siitä edelleen Muonionjokea pitkin Kilpisjärvelle, ja päättyy kolmen valtakunnan rajapyykille. Maarajan osuus maiden välisestä rajasta on varsin pieni. Suomen Kilpisjärvellä rajaosuus on osuus 230 metriä ja Märketin saarella 467 metriä.
Lisäksi Tornion kaupungin kohdalla on useita suistoisia saaria, joiden rannoilla raja kulkee viistosti ja siten metrimäärää on vaikea määritellä. Kyse on kuitenkin vain muutamista kymmenistä metreistä.
Rajavartiolaitoksen kotisivu http://www.intermin.fi/rvl/home.nsf
Kirja jota tarkoittanette...
mustekala tarvitsee vettä hengittäkseen kiduksillaan. Ne voivat kuitenkin siirtyä jonkinlaisia matkoja maata pitkin. Nahan pysyessä kosteana mustekala voi ottaa jonkin verran happea ihonsa kautta (passiivinen diffuusio). Tämä lienee tehokkaampaa pienemmillä mustekaloilla, joilla ihon pinta-ala suhteessa massaan on suurempi. yksiselitteistä vastausta siihen, kuinka kauan mustekala voi olla kuivalla maalla ei voida antaa.
https://biology.stackexchange.com/questions/43456/how-long-can-an-octopus-survive-out-of-the-water
Etsimäsi runo Hanhen konsertti, joka tosiaankin on Lauri Pohjanpään kirjoittama, löytyy esimerkiksi Pohjanpään Valittujen runojen kokoelmasta (WSOY, 1953) sivulta 12.
Runo sisältyy myös mm. runoantologiaan Tämän runon haluaisin kuulla. 2 (toim. Satu Koskimies, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen, Tammi, useita painoksia) ja Pohjanpään teokseen Metsän satuja ja muita runoja (WSOY, useita painoksia).
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Pohjanpää Lauri: Valitut runot (WSOY, 1953)
Rovaniemen saamelaisyhdistys Mii ry on kerännyt verkkosivuilleen joululaulujen saamenkielisiä sanoja. Jouluyö, juhlayö löytyy sivustolta pohjoissaameksi nimellä Jaskadis ija sis, inarinsaameksi otsikolla Juovlâijjâ, juhleijjâ ja koltansaameksi otsikolla Rosttovinn, prääʹzneǩinn. Pohjoissaameksi kappaleesta on ilmestynyt toinenkin käännös otsikolla Illu lea, juovla lea, mutta sen sanoja en tähän hätään löytänyt verkosta. Meänkieliset sanat löytyvät ainakin Ruotsin kirkon tuottamasta Kauneimmat joululaulut –vihkosesta.
