Helmi Kekkosen Kotiin (Avain, 2009) toisiinsa kietoutuvine tarinoineen saattaisi ehkä tulla kyseeseen.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au1ba52e9a-543e-4a05-8a36-1e5fb436e77c
Nuotit Savonmuan mambo –kappaleeseen (sanat, melodia, sointumerkit) löytyvät esimerkiksi Erkki Ertaman v. 1964 toimittamasta teoksesta Laulukirja 2, jota saa myös Kuopion kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Äänitteenä ei kyseistä kappaletta ole valitettavasti saatavana kirjastojen kautta. Kappale julkaistiin vuonna 1956 kolmella eri äänilevyllä (ks. oheinen linkki äänitearkiston tietoihin).
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/kappale.php?Id=Savonmuan+mambo
Yleisradion kantanauhoiltakin ko. kappale varmaan löytyy, mutta niistä ei ikävä kyllä valmisteta yleisölle kopioita (ks. http://www.fono.fi/Esittely.aspx ). Äänitteen suhteen vaihtoehdoksi taitaa jäädä lähinnä vain antikvariaattien kaivelu.
HelMet-kirjaston jokaisella kaupungilla on oma keskitetty hankintaosastonsa, jonne voi tarjota aineistoa ostettavaksi. Vantaalla hankinta- ja luettelointiosasto on Tikkurilan kirjastossa, http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;464;491.
Helsingin, Espoon ja Kauniaisten vastaavien osastojen tiedot löytyvät kunkin kaupungin kirjaston kotisivuilta "yhteystiedot" -kohdalta. Myös muilla kaupungin- ja kunnankirjastoilla on oma hankintapolitiikkansa, yhteystiedot löytyvät Kirjastot.fi:n osasta Kirjastot. Kirjastot.fi-toimituksesta voi pyytää excel-listan Suomen kirjastojen yhteystiedoista, osoitteella toimitus@kirjastot.fi. Sitä luovutetaan harkinnan mukaan, ks. lisää täältä http://www.kirjastot.fi/info/tiedottaminen/
Anni on Annan rinnakkaisnimi ja puhuttelumuoto. Nimi on ollut suomen almanakassa vuodesta 1950. Myös ortodoksisessa kalenterissa viitataan Annin kohdalla Annaan. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah, armo.
Annika on saksalaisperäinen Annan hellittelymuoto.
Elisabeth on muunnos heprealaisesta nimestä Eliseba, joka tarkoittaa Jumala on valani tai Jumala antaa avun. Siitä on käytössä monia eri kirjoitusmuotoja. Nimen on tuonut tietoon Johannes Kastajan äiti Elisabet. Elisabet ja Maria ovat kristikunnan laajimmalle levinneitä naisen nimiä.
Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijat ovat esittäneet arvailuja nimen merkityksestä, mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar.
Lisää tietoa saat esim...
Ilmeisesti tarkoitat siis Keski-Suomen maakunnan kaikkien yleisten kirjastojen kirjastokimppaa Keski-kirjastoja.
Keski-kirjastojen sivuilla kerrotaan, että voit palauttaa lainasi mihin tahansa Keski-kirjastoon.
https://keski.finna.fi/Content/info#loans-renewals
Tdetaan, että juliaaninen kalenteri on peräisin Roomasta. Ajanlasku pohjautuu aluksi kuunkiertoon maapallon ympäri, sittemmin aurinkovuodeen joka oli silloin jo 12 kuukautta, mutta jotta voitiin päästä vuodenaikojen kanssa yksiin, jouduttiin joka toiseen vuoteen lisäämään aina karkauskuukausi. Aluksi päiviä oli vain 354 vuorokautta. Tämä kävi pidemmän päälle roomalaisille liian sekavaksi, ja he päättivät pidentää vuotta 365 päivään, johon lisättiin joka neljäs vuosi karkauspäivä. Tämä muistuttikin egyptiläistä kalenteria. Se, miksi vuosi alkaa tammikuun ensimmäinen päivä, lähti siitä, kun roomalaiset vaihtoivat konsulien viran alkamispäivän maaliskuusta tammikuun ensimmäiselle päivälle. Lisää tietoa löytyy linkeistä.
https://fi...
Kyllikki Mäntylä on kirjoittanut perhepakinoita, joiden päähenkilöt olivat Esikoinen, Kuopus, Pikkuveli ja Hallitus ja perheen äiti. MÄNTYLÄ, KYLLIKKI, kirjoittaja KIRJA LASTENKAMARISTA, HALLITUKSESTA JA MEISTÄ Kootut jutut lastenkamarista, hallituksesta jaLastenkamari ja meLastenkamaripakinat
Jonkin verran kirjasta, sen aiheesta, juonesta ym. löytyy selostusta englanniksi seuraavilta sivuilta:
http://www.geocities.com/epicfantasyuk/kotm.html
http://www.sffworld.com/book/810.html
http://www.geocities.com/xerxes_starfire/mallorean2.html
http://www.fantafiction.com/authors/book.asp?id=858.
Lisää aiheesta löytyy esim. Makupalojen sivulta:
http://www.makupalat.fi/kirjat1b.htm#tieteis .
Kirjasta Ulkomaisia fantasiakirjailijoita löytyy tietoa kirjailijasta ja jonkin verran myös Mallorean tarusta.
Kouvolan kaupungin tekniikka- ja ympäristöpalvelujen vuonna 2016 julkaiseman Pioneeripuiston asemakaavan selostuksen mukaan Museomäen päällä olevat kallioon louhitut linnoitteet ovat itsenäisyyden aikana tehtyjä rakennelmia: "1970-80-luvulla kaikkia varuskuntia linnoitettiin yllätyshyökkäyksen varalta. Nämä kenttälinnoitteet kuuluivat varuskunnan suojausjärjestelmään."
Venäläiset rakensivat vuosina 1915-17 Kymijoen länsipuolisen linnoitusvyöhykkeen Mäntyharjusta Jaalan, Elimäen ja Sippolan kautta Kotkaan. Siitä on yhä jäänteitä olemassa.
Pentti Airio & Sakari Viinikainen, Etulinjassa itään ja länteen : Kouvolan seudun sotilashistoria 1400-luvulta 2000-luvulle
Kysymyksessä voi olla neuvostokirjailijan Tihon Sjomuškin romaani "Alitet pakenee vuorille". Helsinki: Kansankulttuuri, 1958. Se on tositapahtumiin pohjautuva kirja elämästä Tšuktšien niemimaalla. Harvinaisen kiintoisia ovat kuvaukset tšuktšien perinnäistavoista, noidista ja taikauskon aiheuttamista ristiriidoista ja onnettomuuksista. Kirjailijan teokset kertoivat tsuktsien elämästä Neuvostoliitossa.
Toinen kirja voi olla V.A. Obrutsevin "Sannikovin maa". Moskova,1961. Teos kertoo tutkimusmatkasta ja tuntemattoman maan löydöstä, siellä alkuasukkaiden kylässä oli samaani.
Myös Arvostetun tšuktšikirjailijan Juri Rytheun tarinoiden miljöönä on Pohjoinen Jäämeri vähäisine rantakylineen, aiheena...
Helmet-kirjastoissa (Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan kaupunginkirjastot) ei valitettavasti säilytetä näin vanhoja Hämeen sanomia. Kansalliskirjasto säilyttää kaikkia Suomessa ilmestyviä sanomalehtiä mikrofilmeinä.
Kansalliskirjasto
PL 15 (Unioninkatu 36)
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
puh. (09) 191 23196
fax (09) 191 22719
KK-palvelu@helsinki.fi
Avoinna:
ma-pe 9-20
la 9-16, su suljettu
Aiheesta löytyy runsaastikin tietoa.
Pukeutumishistorian kannalta erityisiä ranskalaisia piirteitä on havaittavissa vasta keskiajan alettua 400-luvulla. Roomalaisten valloittaman Gallian asukkaat olivat omaksuneet roomalaisten kulttuurin piirteitä, joten tuolta ajalta ei ole mielekästä tarkastella pukeutumishistoriaa erityisesti ranskalaiselta kantilta.
Hakemalla HelMet-verkkokirjastosta sanoilla "pukeutuminen Ranska" viitteiksi tulee mm. seuraavat teokset:
Giafferri, Paul Louis de: Costumes - French female 1037-1870, Rooma : Belvedere, cop. 1981.
Ribeiro, Aileen: The art of dress - fashion in England and France 1750 to 1820, New Haven : Yale University, 1997.
Aiheesta löytyy tietoa myös seuraavista teoksista:
Laver, James: Costume and...
Laulussa "Mitä minä koiralle teen" on kuvaamasi idea: eri säkeistöissä lauletaan jostakin eläimestä ja lopuksi vielä vauvasta ja improvisoidaan ääniä. Laulun sävelmä on amerikkalainen kansansävelmä ja sanoittajaksi on merkitty Anna-Kaarina Kiviniemi. Tosin tarkoitus on myös keksiä lisää omia säkeistöjä.
Laulujen sanoitukset ovat hieman erilaisia eri lähteissä. Nuotissa "Musiikki. 1-2" säkeistöjä on kuusi ja mukana ovat koira, sammakko, lehmä, hevonen, hiiri ja vauva. Sanoittajaksi on merkitty Anna-Kaarina Kiviniemi. Nuotissa "Vauvojen laulut" säkeistöjä on viisi ja mukana ovat koira, lehmä, kissa, sammakko ja vauva. Sanoittajaksi on merkitty Anna-Kaarina Kiviniemi. Nuotissa "Musica. 1-2" säkeistöjä on yhdeksän ja mukana ovat koira,...
Toivo Pöysän sekä Götha ja Reima Rannikon kirja Pontikka : viisi vuosisataa suomalaista paloviinaperinnettä toteaa pontikka-sanan alkuperästä seuraavaa: "Toistaiseksi ei tarkkaan tiedetä, mistä pontikan nimi johtuu, eikä sitäkään, milloin se on syntynyt. Tarinoita kyllä on olemassa, useitakin."Uskottavin tarina lienee se, joka löytyy myös Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta. Sen mukaan pontikka on mukaillen lainattu ruotsin sanasta 'pontak', jolla on 1700-luvulla tarkoitettu erästä Bordeaux'n seudulta tuotettua punaviiniä. Nimi perustuu alkuaan viinintuottajasuvun sukunimeen Pontac. Suomen kirjakielessä sana on mainittu ensi kertaa asussa 'pontakki' Antti Lizeliuksen toimittamissa Suomenkielisissä Tieto-Sanomissa 1776. Tämä on 1800-...
Äänitetietokanta Fono.fi:n hakutulosten mukaan kyseessä näyttäisi olevan kansanlaulu, joka äänitettynä tunnetaan esim. nimillä Matin muija, Matin Maija, Matin muijan kuolema, Sattui kerran vahingossa Matin muija kuolemaan ja myös Lehmän annan papille.
Yksi äänite löytyy Jyväskylän yliopiston arkistosta: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/32038 Yliopiston tietueesta löytyy esim. kyseisen version nuotinnos ja sanat: "Sattui kerran vahingossa Matin muija kuolemaan. Tuosta Matti pappilahan rovastille kertomaan."
Laulusta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Kirjastonhoitajan aikaisempi vastaus kuuluu:
Matin muijan kuolema on suomalainen kansanlaulu. Painettuna se löytyy ainakin Johannes K. Lindstedtin kokoaman kirjan Laululipas : Suomen...
Tämänkaltaisia humoristisia vertailuja löytyy useistakin eri vitsikirjoista. Samasta tarinasta voi olla useita erilaisia muunnelmia ja päähenkilöiden kansalaisuus voi myös olla eri kuin etsimässänne tarinassa.
Kokoelmissamme on niin runsaasti huumori- ja aforismikirjallisuutta, joten emme pysty käymään kaikkia teoksia läpi. Joten tässä vain muutama vinkki siitä, miten voisitte itse jatkaa etsintäänne.
PIKI-verkkokirjastostamme http://kirjasto.tampere.fi:8000 voitte hakea esimerkiksi seksuaalisuuteen liittyviä vitsikirjoja valitsemalla palvelun vasemmasta yläreunasta kohdan haku ja kirjoittamalla siellä kahdelle eri pudotusvalikkoriville hakusanoiksi (asiasana-kohtaan)
vitsit ja seksuaalisuus. Vastaavasti voitte käyttää myös hakusanoja...
Helmet-kirjastoissa myöhästymismaksu on kaksikymmentä senttiä (0,20 €) vuorokaudelta per laina. Myöhästymismaksuja kertyy vain aikuisten kortille lainatusta aikuisten aineistosta. Maksun enimmäismäärä on kuusi euroa (6,00 €) per laina.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Blu-ray -levyjä on HelMet-kirjastojen kokoelmissa toistaiseksi varsin vähän. Saat ne esille HelMet-verkkokirjastosta kirjoittamalla vapaassa sanahaussa hakusanaksi joko Blu-ray tai bdlevy (huom. jälkimmäinen yhteen kirjoitettuna, ilman yhdysmerkkiä). Lähitulevaisuudessa BD-levy otettaneen omaksi aineistolajikseen myös pudotusvalikoihin, mutta sitä odotellessa kannattaa siis käyttää vapaata sanahakua.
Orava käyttää häntäänsä paitsi tasapainoiluun ja lämmittämiseen myös elehtimiseen. Hännän nopeatahtinen heiluttaminen viestii tutkijoiden mukaan kiihtymyksestä tai jopa vihaisuudesta. Myös muista hännän liikkeistä voi lukea esimerkiksi teoksesta Orava: Metsien tuttu tuntematon (Tammi, 2022).
Myös näätä käyttää häntäänsä tasapainon säätelemiseen esimerkiksi kiipeillessä ja hypellessä puusta puuhun. Verkkolähteistä ei löytynyt mainintoja muista erityisistä hännänkäytön ilmenemismuodoista näätäeläimillä.
Lähteitä:
Yle.fi
Maaseudun tulevaisuus
Woodland Trust
Luontoportti
Hellstedt, P., Laaksonen, J. & Pyykkö, M. 2022. Orava: Metsien tuttu tuntematon. Helsinki: Tammi.
Nimet Kurvi ja Kurvinen ovat karjalaisia sukunimiä, Kurvinen on Kurvi-nimen savolainen muoto. Kurvi tarkoittaa mutkaa ja kaarretta, mutta nimiin yhdistettynä se on kalannimi: Etelä-Karjalassa norssia eli kuoretta kutsutaan kurviksi. Näin kertoo Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet.
