Australian kansalliskirjaston ja Australian kansallisen audiovisuaalisen arkiston (National Film and Sound Archive, NFSA) sivuilta selvisi, ettei Australiassa kerätä musiikkilevyjä vapaakappalekokoelmiin, jota kautta muotoutuisi kattava tietokanta äänitteisiin. NFSA:n tietokantaan on luetteloitu paljon levyjä, mutta he huomauttavat, että kokoelman aukot johtuvat mm. tuosta vapaakappaleasiasta. NFSA luetteloi paljon muutakin kuin vain musiikkiäänitteitä. Aivan kysymäsi kaltaista tietokantaa ei siis näytä olevan.NFSA:n tietokanta vaatii jonkun hakusanan selaukseen (esim. cd): collection.nfsa.gov.au/Hakulaatikon alta voit napsauttaa "advanced" ja sitä kautta rajata haun "sound recording, published" ja/tai "sound recording, unpublished"....
Turuntie 82 A on Mannerheimintie 110, koska Turuntie 78 oli Mannerheimintie 106:ssa ja Turuntie 86 Mannerheimintie 114:ssä. Nykyinen Mannerheimintie syntyi 4.6.1942 marsalkan 75-vuotispäiväjuhlallisuuksien yhteydessä, kun entinen Heikinkatu (Erottajalta postitalolle ja Turuntie yhdistettiin.
LÄHDE: Helsingin kadunnimet. - 1970.
Eino Leinolla on kolme runoa joiden nimessä on sana kuutamo: Meri kuutamolla, Kevätkuutamolla ja Kuutamolla. Kuutamo metsässä nimistä runoa ei ole ainakaan Leinon rustaamana. Tunnetuin näistä kolmesta lienee Meri kuutamolla, jonka alkusäkeet ovat seuraavat:
Minun mieleni on niin kummallinen
kuin meri kuutamolla.
En tahtois ma touhua ihmisten
ja en tahtoisi yksin olla.
Voi tietenkin olla, että kyseisen kuutamo metsässä aiheisen runon nimessä ei näitä sanoja ole, sillä onhan Leinolla mainitsemani kolmen runon lisäksi muitakin runoja joissa sana kuutamo eri muodoissaan esiintyy.
Tämä runohaku on tehty Editan CompOpuksessa (sähköinen tiedostokirja). Siellä voi tehdä kokotekstihakuja mm. Eino Leinon kootuista.
Turun kaupunginkirjaston AINO-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/kirjasto
löytyy asiasanoilla huonekasvit paljon viitteitä. Huonekasvit yhdistettynä asiasanaan historia löytyvät mm. seuraavat kaksi viitettä suomeksi:
ARKIO, Leena: Rakkaat vanhat huonekasvit : ikkunapuutarhan historiaa Suomessa, Hki 1. p. 1985, 2. p. 1993.
ALANKO, Pentti: Ukonhattu ja ahkeraliisa : perinteiset koriste- ja hyötykasvit, Helsinki, 1994
Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa AINO-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/kirjasto
Oulujoen käräjillä mainitaan Sotkajärveltä Lars ja Oluff Wimbar, Wimbaren 1643 ja Bengt Wimbar 1649. Sotkajärvellä asui jo 1548 Olli Vilpunpoika Pelkonen eli Vimpari. Vimpari voi olla talonnimi. Satakunnassa ja Hämeessä vimpa, vimma tunnetaan mm. kalan nimenä. Peräpohjolassa vimpapää tarkoittaa ’raisua, villiä, itsepäistä’ ja vimma ’kiukkua, kiihkoa’. Heikki Klemetti on yhdistänyt Vimparin muinaisnorjalaiseen miehennimeen Vimpar. Lisää nimen alkuperästä ja esiintymisestä kirjoissa Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000) ja Uusi suomalainen nimikirja (1988).
Suomen kansallisooppera on julkaissut Carmenin libreton kokonaisuudessaan suomeksi käännettynä. Suomentajana on Marjatta Sario. Libretto löytyy useasta suomalaisesta kirjastosta mm. Helsigin kaupunginkirjastosta. Voit halutessasi kaukolainata sen lähimpään kirjastoosi.
Saattaa hyvinkin olla, mutta kuuluisia Sarioloita on melko monta. Wikipedia löytää heitä 21kpl. mm Aale Sariola, Esa Sariola, Jukka Sariola sekä Mauri Sariola. Lisäksi Suomessa vaikuttaa myös Tivoli Sariolan suku. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sariola
Sari Sariola ei kerro sometileillään tarkemmin suvustaan. https://www.artstation.com/sarisariola
"Sariola on ollut ns. suojattu sukunimi. Jottei suvun ulkopuolinen voisi ottaa samaa nimeä, Sariola on suojattu 1914–1919 Suomalaisuuden Liitossa. Nykyään nimiä ei enää suojata, vaan kaikki sukunimet ovat suojattuja sukunimiä." Siksi Sarioloita on melko vähän. Vuonna 2021 heitä oli Suomessa ja maailmalla 372 henkeä. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/sariola.html...
Vanikasta löytyy useampia artikkeleita ja kuviakin. Maatalousmuseo Sarka on julkaissut kuvan vanikkakaulimesta ja sen ohessa kerrotaan myös, millaista leipä oli. Vanikka oli armeijan näkkileipää ja siksi sen piti kestää sekä kuljetusta että kovia oloja. Se oli siis kovaa ja sillä tavalla erilaista kuin nykyinen helposti purtava näkkileipä. Vanikka oli perinteiseen juureen leivottua, kuivattua ruisleipää, kevyttä kantaa ja oikein säilytettynä hyvin säilyvää. Kuljetuksen sujumiseksi leivällä oli määrätty muoto, se tehtiin pellistä valmistetulla neliön muotoisella muotilla. Pinnan kuvio syntyi kaulimella, jonka pintaan oli veistetty nystyjä, josta tuo kuvakin on. Kaulin teki taikinaan reikiä, jotka estivät sitä kohoamasta...
Todennäköisesti katu on saanut nimensä Johan Abraham Logrenin mukaan. Hän oli mm. Helsingin uudelleenrakentamiskomitean pöytäkirjurina 1811-1825 ja kunnallispormestarina 1829-1848. Kadun aiempi nimi oli Östra Sandviks Gatan. Abrahaminkatu vahvistettiin suomenkieliseksi nimeksi v. 1909.
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…
HelMet-kirjastojen myöhästymismaksut eivät kasva korkoa, joten entinen summa pitäisi olla vieläkin kirjastokortillasi. Hyvin vanhoista myöhästymismaksuista on lähetetty ajoittain muistutuskirjeitä, koska jo lakikin vaatii niistä muistuttamaan, mutta ylimääräisiä maksuja ei siitäkään synny.
Voit käydä maksamassa vanhat myöhästymismaksusi missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/. Mukaan kannattaa ottaa kirjastokortti tai kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Lewis Carrollin Alice in wonderland -klassikon on ensimmäisenä suomentanut Anni Swan, ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1906 nimellä Liisan seikkailut ihmemaailmassa. Swanin käännöksen myöhempiin painoksiin nimi muutettiin muotoon Liisan seikkailut ihmemaassa. Kysymäsi Liisan repliikki kuuluu Swanin suomennoksessa näin: "Hassumpaa, yhä vain hassumpaa!".
Sekä alkuteksti että Swanin käännös ovat luettavissa Project Gutenbergin sivuilla:
Englanniksi: https://www.gutenberg.org/files/11/11-h/11-h.htm
Suomeksi: https://www.gutenberg.org/cache/epub/46569/pg46569.html
Tietoa eri painoksista Kansalliskirjaston tietokannassa: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=lewis+carroll…
Kyseessä on Raymond Queneaun runo, joka tunnetaan joko nimellä C’est bien connu tai alkusäkeensä mukaisesti Si tu t’imagines. Runosta on kaksi suomennosta.
Toinen näistä on Aale Tynnin Jos kuvittelet -nimellä. Tästä käännöksestä löytyvät mm. säkeet "jos pikkuinen / sinä luulet ohoo / iho ruusuinen / ja ampiaisvyö" sekä "jos luuletkin / niin aina aina on / yhä eteenkinpäin / olet pöhköpää / tytöntypykkä / olet pöhköpää". Runo löytyy kokonaisuudessaan ranskalaisen runouden Tulisen järjen aika -antologiasta. Antologian saatavuuden Vaski-kirjastoissa pääset tarkistamaan tästä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.113963?sid=2899379215
Kysyjän muistelema käännös taas sisältyy osana Jaakko Ahokkaan esseeseen Herrojen narrit eli I.P.V.,...
Perukirja liitteineen on alassa pidettävä asiakirja, mutta joissain tapauksissa niistä voi saada kopiot. Kopion voi saada esimerkiksi henkilö, joka tarvitsee tietoja etujensa, oikeuksiensa tai velvollisuuksiensa hoitamiseksi. Vuodesta 1994 lähtien perukirjat säilytetään pysyvästi Verohallinnosta ja niistä voi pyytää kopiot omaveron kautta. Lisätietoa löydät verohallinnon sivuilta.
Ennen vuotta 1994 laaditut perukirjat ja niiden liitteet säilytetään vainajan viimeisen kotikunnan käräjäoikeudessa ja tilauksen voi tehdä suoraan käräjäoikeuteen.
Tässä vielä linkki suoraan Oulun käräjäoikeuden asiakirjatilaukset -sivulle, mistä löydät lisätietoa asiasta: Asiakirjatilaukset - Oulun käräjäoikeus
Kysymästäsi Myers-Briggs tyyppi-indikaattorista(lyhenne mbti) ei erikseen löydy kirjaa suomeksi eikä englanniksi.
Kirjassa Helin, Kari: Ihmisten erilaisuus, 16 tyyppiä työelämässsä käsitellään aihetta, samoin englanninnkielisissä teoksissa Zannon: Human types: essence and the enneagram ja Cloninger: personality: description, dynamics and development. Saatavuustiedot voit tarkistaa Riimi-aineistotietokannasta: http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll
Aihetta käsitteleviä lehtiartikkeleita ovat esim.
Ron Zemke:Testin ja tyyppijaottelun tulkintaa ja kritiikkiä:
Mayers-Briggs - persoonallisuustesti tarkemmassa tarkastelussa
Yritystalous 1994 (52): 1
Holtari, Timo: Mihin luontaisesti miellyt
Fakta 2002 (22): 4
(molemmat lehdet ovat Lahden...
Proosaruno on lyhyt proosamuotoinen teksti, jossa on runoudelle ominaisia rakenteellisia ja tyylillisiä piirteitä. Se on väliaste proosan ja runon välillä. Proosarunossa ei kuitenkaan ole samanlaisia rytmiin perustuvia toistuvia kuvioita kuin runossa: sointuisuutta, sanajärjestyksen poikkeavuutta, poistoja, toistoja, asyndeettisuutta (sidesanattomuutta), ym.
Tunnettuja proosarunoja ovat esimerkiksi Charles Baudelairen runot kokoelmassa Pariisin ikävä (1869). - Teoksen jälkisanoissa on Väinö Kirstinän kirjoitus Baudelairen proosarunoudesta.
Unto Kupiainen määrittelee suomalaisten klassikkokirjailijoiden teoksista proosarunoiksi esimerkiksi Juhani Ahon lyhyet tunnelmalastut ja Johannes Linnankosken pienet ns. sirpaleet .
Uudemmasta...
Aleksis Kiven kirja ei anna Jukolan veljesten äidistä sellaisia tietoja, joiden perusteella olisi mahdollista yksiselitteisesti selvittää, miten hän kuoli. Ylipäänsä veljesten vanhemmista kerrotaan hyvin vähän, ja heidän kuolemaansa käsittelevät osuudet jäävät tavallisesti ohimeneviksi viittauksiksi ilman tarkkoja yksityiskohtia.
"Heidän äitinsä oli kuollut, ja tuli nyt yhden heistä astua isännyyteen -- " (Ensimmäinen luku)
"Jos talonpitoomme toivomme järjestystä ja pysyväisyyttä, niin yksi olkoon esimies ja isäntä. Me tiedämme, että tämä oikeus ja velvollisuus on Juhanin sekä hänen esikoisuutensa että äitimme määräyksen kautta." (Ensimmäinen luku)
"Ja silloinpa isämme ja äitimme kirkastetut haamut astuvat ulos taivaan hehkuvasta...
Kirjastonhoitajien pätevyydestä saa tietoa mm. Suomen säädöskokoelmasta tai Internetissä Finlex-tietokannassa http://www.finlex.fi/fi/laki/ ). Alla kopiot pätevyyttä koskevista pykälistä.
Yleiset kirjastot
«Kirjastolaki» 4.12.1998/904
(http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980904?search%5Btype%5D=pika&…)
7 luku
Erinäiset säännökset
8 §
Kirjastolaitoksessa tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksen saanutta ja muuta henkilöstöä.
Kirjaston henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella.
Asianomainen ministeriö voi erityisestä syystä myöntää kelpoisuusvaatimuksista erivapauden.
Kirjastoasetus» 18.12.1998/1078
(http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19981078?search%5Btype%5D=pika&…)
4 § (13.6....
Oli sitten ruumis haudassa tai ei, ihmisen kuoltua alkaa samankaltainen prosessi. Ensin ruumis alkaa jäähtyä, kunnes se kohtaa ympäristön lämpötilan. Sen jälkeen alkaa kudosten hajoaminen, mikä aiheutuu ihmisen omissa soluissa olevista entsyymeistä. Solukalvojen toiminta loppuu ja entsyymit alkavat syödä ihmissen kudosta. Varsinaisen mätänemisen aloittavat siis elimistön omat bakteerit, jotka lähtevät liikkeelle suolistosta. Maahan haudattu ruumis hajoaa hitaammin kuin esimerkiksi hautaamaton, ilman kanssa kosketuksissa oleva ruumis.
Lähteitä ja lisätietoa aiheesta:
https://www.ts.fi/lukemisto/1074176502/Aimo+Massisen+kyselypalsta+Aimo+annos+Kuinka+nopeasti+ruumis+maatuu
http://www.kysy.fi/kysymys/ihmisen-hajoaminen-...
"Never cross the streams" viittaa haamujengiläisten mukanaan kantamiin proniaseisiin, jotka syöksevät protonivirtoja aaveiden kiinniottamiseen. Vapaasti käännettynä Egon-nimisen jäsenen ohje on: älä anna virtojen mennä ristiin. Aseiden suihkuttamat punaiset protonivirrat eivät siis saa kohdata ristikkäin tai haamujengiläisten kehon jokainen molekyyli kiihdyttää valonnopeuteen. Myöhemmin Egon tarkentaa, että heillä on heikko mahdollisuus selvitä sellaisesta tapauksesta.
Rasvapolton tarkoituksena on estää ruoan tarttuminen pannuun. Pinnoittamattomassa pannussa ruoka-aineet, erityisesti proteiinit, muodostavat kemiallisia sidoksia pannun metallin kanssa.
Pinnoitettuina myytävissä pannuissa pinnoitteen (esim. Teflon) tarkoitus on estää tämä. Valurauta- tai hiiliteräpannuissa pinnoite luodaan rasvapolton avulla. Kovassa kuumuudessa rasva hajoaa pienemmiksi molekyyleiksi, jotka hapettuvat ja polymerisoituvat eli yhdistyvät uudelleen pitkiksi molekyyliketjuiksi.
Lähteet:
Paistopintaa syvemmältä -blogi: https://paistopinta.net/valuraudan-ja-hiiliteraksen-rasvapoltto/
Sciance of cooking -sivusto: https://www.scienceofcooking.com/why_food_sticks.htm
