Kiitos kysymyksestä ja tervetuloa alalle jos päädyt tänne.
Kirjastotyö vaihtelee runsaasti kirjaston koon ja toimenkuvan mukaan. Isommissa kirjastoissa on esim. hankinta- ja luettelointiosastoja, joissa työnkuva on tietokonepainotteista. Pienemmissä kirjastoissa kaikki tekevät kaikkea ja työpäivä voi olla hyvinkin monipuolinen. Myös osastoissa on vaihtelevuutta. Riihimäen kaupunginkirjaston lastenosastolla esimerkiksi hyötyliikuntaa saa runsaasti ja päätetyöhön tarvittava aika otetaan pienissä pätkissä.
Useimmissa kirjastoissa työkulttuuri on myös joustava. Jo keskikokoisissa kirjastoissa on yleensä mahdollista muodostaa toimenkuva niin, että fyysiset rajoitteet voidaan huomioida. Pienissä kirjastoissa tämä ei yleensä ole mahdollista,...
Turkuun sijoittuvat esimerkiksi seuraavat romaanit:
Anna-Kaari Hakkarainen: Dioraama
Riku Korhonen: Lääkäriromaani, Kahden ja yhden yön tarinoita, Emme enää usko pahaan
Jussi Seppänen: Jussi Seppänen
Iida Rauma: Katoamisten kirja
Noora Vallinkoski: Perno Mega City
Emma Puikkonen: Turkulainen näytelmä
Peter Sandström: Laudatur
Mike Pohjola: 1827
Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan varjossa
Jussi Marttila: Veden varaan
Monet Max Mannerin ja Pirkko Arhipan dekkarit sekä tietysti Reijo Mäen Varekset
Suositellaan luettavaksi jokirannassa piispanmunkkia nautiskellen. Tervetuloa Turkuun!
Tällaisessa tapauksessa nimeke on luetteloitu Helmet-tietokantaan, mutta kirjastojen kokoelmissa ei ole siitä yhtään nidettä. Tähän voi olla monta eri syytä. Voi olla, että kirja ei ole vielä ilmestynyt tai että niteitä on tilattu mutta ne eivät ole vielä saapuneet kirjastojen hankintayksiköihin.
Joissain tapauksissa voi käydä niin, ettei yksikään Helmet-alueen kaupungeista valitsekaan nimekettä kokoelmiinsa tai kirjavälittäjä ei pystykään toimittamaan niteitä, jos kirja ei esimerkiksi ilmestykään kuten piti. Nimeketietue näkyy silti Helmet-hauissa, kunnes se poistetaan tietokannasta.
Näin käy myös silloin, kun nimekkeen viimeinenkin nide on poistettu kokoelmista joko kadonneena tai huonon kunnon takia eikä...
Suomenkielistä kirjallisuutta lasten kuvataideterapiasta:
Taideterapia : teema: lasten ja nuorten taideterapia
[Helsinki] : Suomen taideterapiayhdistys, 2000.
Perheväkivallan varjossa : raportti lapsikeskeisen työn
kehittämisestä / toimittanut Mikko Oranen.
Helsinki : Ensi- ja turvakotien liitto, 2001.
(Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu, ISSN 0789-0583 ; 30).
Lastenpsykiatria tänään / toimittaneet Terttu Arajärvi ja Esko Varilo.
[Espoo] : Weilin + Göös, 1991.
Kasvamisen kuvia : kuvataideterapian näköaloja /
toimittanut Merja Kivelä
Helsinki : VAPK-kustannus, 1992
(Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja. B, ISSN 0782-1778 ; 27).
Lapsi ja taide : puheenvuoroja taidekasvatuksesta /
[toimittajat Tuula Tarkkonen ja Pirkko Sassi].
Helsinki...
Suomen ensimmäisenä yleisenä kirjastona pidetään Vaasan Luku-kirjastoa, joka perustettiin 1794 Vaasan Luku-seuran osakkaiden toimesta. Lukuseurojen ohella Suomeen levisi myös kansankirjastoaatteita, joiden tarkoituksena oli perustaa kirjastoja maalaisväestön käyttöön. Ensimmäisenä kansankirjastona pidetään Anjalan Regina-koulun yhteyteen n. v. 1804 perustettua Regina-koulun kirjastoa. Viipurilainen kauppapalvelija Juho Pynninen perusti v. 1845 Viipuriin kansankirjaston.
Erkylän kartanon omistaja vapaaherra J.R. Munck perusti Suomen ensimmäisen suomenkielisen kansakoulun ns. Eskon koulun v. 1857. J.R. Munck pani myös alulle seudun ensimmäisen lainakirjaston lahjoittamalla Eskon koululle v. 1861 171 teosta, joita kyläläisetkin saattoivat...
Puolan paanit tarkoittavat keskiaikaisia puolalais-liettualaisia "herroja", ts. ylimystöä. Puolan kielessä on edelleen käytössä sana "pan", joka tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "herra".
Ks. Aamulehti 26.4.1927 s. 9 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506952?page=9&term=paanit
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa on tätä samaa asiaa kysytty 7/2010. Sieltä on vastattu seuraavasti:
"Helsingin kaupungin rakentamisyksikön kilpipalvelusta kerrottiin, että kantakaupungin katunimikilvissä käytetty kirjasintyyppi on nimeltään Koru - tai Katukoru. Kirjasintyypin suunnittelijaa ei heidän vastauksessaan mainittu.
Kilpipalvelun mukaan alkuperäinen fontti löytyy sähköisessä muodossa ainoastaan heiltä; Staran kilpipalvelusta eikä sitä luovuteta yksityiskäyttöön. Yksityiseen käyttöön tilattavissa kilvissä käytetään fonttia F54 Cheltenham XBDCN, joka vastaa kantakaupungin alueella käytettyä historiallista kirjasintyyppiä."
Varmistin asian tietotekniikkayksiköstämme. Periaatteessa Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneiden skannereista ei tallennu muistiin mitään skannatuista asiakirjoista tai kuvista. On kuitenkin mahdollista, että joillakin asetuksilla muistiin jää viimeinen skannatessa otettu esikatselukuva. Jos haluaa olla aivan varma, ettei tuotakaan jälkeä jää, kannattaa skannata vielä salaisten asiakirjojen jälkeen vaikkapa aivan tyhjä tai muuten merkityksetön paperi, jotta esikatseluvaksikaan ei jää mitään arkaluontoista seuraavan skannaajan nähtäväksi.
Suosittelen, että tutustut teokseen Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään / toimittaneet Marjatta Rahikainen ja Kirsi Vainio-Korhonen (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006). Se on hyvin ansiokas ja perusteellinen selonteko piikojen elämästä ja sosiaalisesta asemasta.
Piikojen elämä on varmasti erilaisissa palveluspaikoissa voinut olla hyvinkin erilaista, mutta enimmäkseen tuskin kuitenkaan sietämättömän kurjaa. 1900-luvulle asti piikominen pysyi naisten yleisimpänä palkkatyönä. Monessa palveluspaikassa piika on saattanut olla hyvinkin arvostettu henkilö ja on voinut edetäkin työurallaan; yllä mainittu teos sisältää mm. luvun "Pikkupiiasta...
Laulu on nimeltään "Tarzan Saimaalla". Se alkaa: "No joo ja niinpä niin kun kerran luontoa suojeltiin". Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulun melodia on kansansävelmä "King Edward The XIII". Sanat lauluun on kirjoittanut Jukka Itkonen. Sen on levyttänyt Pedro's Heavy Gentlemen vuonna 1991.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
"Tarzan Saimaalla" YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=A6jVTZjJh1w
Kyseessä voisi olla Sirkku Vepsäläisen ja Tiina-Maija Lehtosen toimittama yhdeksänosainen sarja Kirjojen Suomi. Sarjan ensimmäinen osa esitettiin lokakuussa 2003.
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=%22kirjojen+suomi%22+AR…
Sarjasta on tehty DVD-tallenne kirjastokäyttöön.
https://finna.fi/Record/piki.854247
Ohjelma ei ole katsottavissa verkossa.
Jane Austenin aikana pyrittiin välttämään maaomaisuuden jakamista useamman henkilön kesken, koska suku olisi sillä tavoin menettänyt vähitellen omaisuutensa. Yleensä maaomaisuuden peri kokonaan vanhin poika. Tällä tavoin omaisuus ei hajonnut pienempiin osiin vaan pysyi saman suvun hallussa sukupolvelta toiselle.
Myös naiset saattoivat periä maata ja omaisuutta. De Bourgit ja Bennetit soveltavat maaomaisuutensa erilaisia perintöjärjestelyjä. Bennetin suvun tavoitteena oli nimenomaan maan säilyttäminen saman suvun piirissä, siksi sitä ei jaettu tyttärien kesken, vaan maaomaisuus meni herra Bennetin lähimmälle miespuoliselle sukulaiselle.
Lady de Bourgin suvulla on toisenlainen perintöjärjestely, joten neiti de Bourg perii huomattavan...
Jouluaatto on nyt herttainen on P. J. Hannikaisen sanoittama, sävel on suomalainen kansansävelmä. Kansansävelmistä ei pysty sanomaan vuotta, jolloin ne ovat syntyneet. Hannikainen on elänyt 1854-1924. Musiikkiin liittyvää tietoa löytyy Viola-kansallisbibliografiasta, https://finna.fi ja Yleisradion äänitetietokannasta Fono.fi:stä, http://www.fono.fi/
https://finna.fi
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=jouluaatto+on+nyt+hert…
Kaikkia uralilaiseen kielikuntaan kuuluvia kieliä yhdistää se ominaisuus, että niissä ei ole kieliopillista sukua.
"Pitkälle sodanjälkeisiin aikoihin saakka oli tavallista eri kieliä (mm. uralilaisia) kuvattaessa mainita, että niissä ei ole kieliopillista sukua, vaikka tämä kategoria esiintyy maailman kielten selvässä vähemmistössä (jos kohta juuri sellaisissa historiallisesti tärkeissä kuin indoeurooppalaiset ja seemiläiset)."
Lähde:
Jaakko Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokanta
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
tuntee seuraavat:
italia
liettua
tanska
kreikka
viro
heprea
espanja
ruotsi
hollanti
englanti
katalaani
puola
islanti
venäjä
unkari
Sivun http://www.laprocure.com/
mukaan myös ranskannos on olemassa.
Sivun http://www.buchhandel.de/
mukaan myös saksannos
Sivun http://www.norli.no/SamboWeb/side.do?rom=NO
mukaan myös norjannos
Sivun http://www.jr.lv/lv/par_mums/par_uznjemumu/index.html;jsessionid=mxisqy…
mukaan myös latvialainen käännös
Sivun http://www.kosmas.cz/
mukaan myös tšekkiläinen
Hei,Runo on nimeltään "Minun paras kaverini" ja se löytyy Risto Rasan runokokoelmasta Kulkurivarpunen (1973) sekä kootuista runoista Laulu ennen muuttomatkaa: Runot 1971-1980 (s. 58, Otava 1982 (Delfiinikirjat).
Laintulkinnan yhteydessä asiasta käytetään nimitystä ennakkopäätös tai ennakkoratkaisu eli prejudikaatti. Se on korkeimman oikeuden tekemä päätös, joka annetaan ohjaamaan oikeuskäytäntöä silloin, kun laintulkinta ei ole selvä. Ennakkopäätökseen sisältyvä oikeusohje antaa suuntaa tulevien samanlaisten riita- tai rikoskysymysten ratkaisemiseksi. Sen avulla voidaan myös ohjata oikeuskäytäntöä yhtenäisemmäksi. Ennakkopäätös ei kuitenkaan ole sitova. Valitusluvan korkeimpaan oikeuteen voi saada vain tietyin ehdoin, ja ennakkopäätösperuste on sellainen.
Lähteet:
Linna, Tuula: Prosessioikeuden oppikirja (Alma Talent, 2019)
Korkein oikeus: https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset.html
Hei!
HelMet-verkkokirjastosta löytyy melko runsaasti Hämeen historiaa, perinteitä ja kulttuurihistoriaa käsittelevää aineistoa. Hae asiasanalla "häme" tai "hämäläiset".
http://www.helmet.fi/
SKS:n arkistot ja kirjasto tarjoavat tietopalvelua muun muassa perinnetieteiden ja kulttuurien tutkimuksen alalta. Lisätietoa alla olevasta linkistä:
http://www.finlit.fi/palvelut/tietopalvelu.htm
SKS:n verkkoaineistot:
http://www.finlit.fi/aineistot/verkkoaineistot.php
Tampereen yliopiston perinnearkisto säilyttää äänitteitä, valokuvia, äänilevyjä, soittimia sekä käsikirjoituksia, joista saattaa olla sinulle hyötyä tutkimustyössäsi.
http://www.uta.fi/laitokset/mustut/arkistosivut/kokoelma.htm
Palén-nimestä löytyy melko vähän tietoa. Käytettävissämme olevista sukunimikirjoista ei löytynyt ko. sukunimeä. Väestörekisterikeskuksen sukunimitilasto kertoo, että Palén-nimi on nykyisenä nimeä Suomessa 122 henkilöllä, joista 51 on miehiä ja 71 naisia. Kyseessä on siis melko harvinainen sukunimi. genforum.genealogy.com -sivustolta löytyi tieto, että Palén olisi ruotsalainen sotilasnimi. Sotilasnimi on sotilaalle annettu lisänimi. Suomessa sotilasnimet olivat alkujaan vierasperäisiä ja muistuttivat säätyläisten nimiä. Voit hakea Palén-nimellä Suomen Sukututkimusseuran HisKi-tietokannasta: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Lähteet:
http://genforum.genealogy.com/finland/messages/2804.html
http://genforum.genealogy.com/surnames/
http://fi....
