Teatterin tiedotuskeskuksen ( http://www.teatteri.org )Ilona-esitystietokannan mukaan Bertolt Brechtin Trommeln in der nacht on esitetty Suomessa nimellä Rummut yössä Liisa Ryömän suomentamana (Suomen Kansallisteatterissa 1977 ja Turun kaupunginteatterissa 2006). Saman tietokannan mukaan näytelmän esitysoikeuksia valvoo Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner ( http://www.dramacorner.fi/ , sähköposti office@dramacorner.fi.) Näytelmää ei ole julkaistu painettuna suomen kielellä eikä se ole lainattavissa kirjastoista, mutta voit tiedustella Näytelmäkulmasta näytelmän tekstiä.
Helsinkiä ja sen historiaa käsitellään ainakin seuraavissa elämäkerta- ja muistelmateoksissa: Katri Merikallio: Tarja Halonen - erään aktivistin tarina Jeanette Björqvist: Kovat kadut - ammattirikollisen jäljillä Maria Vainio-Kurtakko: Sovelias liitto - kohtauksia Ellan de la Chapellen ja Albert Edelfeltin elämästä Anne Mattson: Irja Askola - elämäkerta Raili Vihonen: Heimer Virkkunen, nuorisorovasti - neljä vuosikymmentä seurakuntaelämää Helsingin keskustassaKalle Virtapohja: Tuntematon Paavo Nurmi Elina Seppälä: Taiteilijoiden Kulosaari Muuta tietokirjallisuutta: Pauli Jokinen: Helsingin murhahistoria - 110 tarinaa henkirikoksista Ville Jalovaara: Helsinki 1944 - taistelu pääkaupungista...
Vaikea sanoa, mitä varauksen tietoja muutettaessa on tapahtunut. Noin ei pitäisi päästä käymään noutokirjastoa tietokoneen kautta muutettaessa. Varauslistojen järjestystä seurattaessa joudumme kuitenkin luottamaan tietokoneiden tietoihin, koska mitään muita listoja ei ole, joista varaustietoja ja niiden päiväyksiä pääsisi tarkistamaan. Kaikissa varauksiin liittyvissä asioissa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen asiakas voi myös aina ottaa suoraan yhteyttä johonkin alueen kirjastoon Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa, joko itse asioimalla tai puhelimella, joten esim. varausten noutokirjaston muuttaminen onnistuu myös sitä kautta.
Aiemmassa aihepiiriä käsitelleessä Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksessa kerrotaan, että tynnyrilliseen tervaa (125 l) tarvitaan 60 - 100 mäntyä. Paanukaton tervaukseen tulee käyttää juuri mäntytervaa. Tervan riittoisuudesta kirkkohallitus on todennut 2017 seuraavasti:"Tervan menekki riippuu paljolti tervattavan paanutuksen laadusta. Tervaa kuluu noin yksi litra kahta– kolmea neliömetriä kohden tai noin puoli kiloa kattoneliötä kohden."
Jos käytämme annettujen lukujen keskiarvoja - tynnyrelliseen tarvitaan 80 mäntyä, litralla saa tervattua 2,5 neliötä - saamme tulokseksi, että sataan neliöön tarvitaan (100/2,5=) 40 litraa tervaa. 40 tervalitran valmistukseen taas tarvitaan (40/125*80=) 25,6 mäntyä.
Lähteet
Kainuun terva. Käyttö...
Opiskeljaelämästä:Lindroos, Harri: Kolmen markan insinöörejäSuonpää, Visa: Elämää mehiläiskennossaJansson, Henrik: Otteita kumouksellisista kokouksistaNuorisokulttuurista:Lehtonen, Terhi: Nuoret, ajat ja tilatPernaa, Ville: Pimeä vuosikymmenSeuraavat nuortenromaanit ovat ilmestyneet 1970-luvulla ja käsittelevät nuorisoa, tapahtumapaikkana lienee kuitenkin muu kuin Turku:Arjatsalo, Arvi: Viltsi ja muutSaarto, Tuula: RottasotaVirtanen, Rauha S.: Lintu pulpetissa
Tynnin runossa viitataan kansansatuun, josta on olemassa useita erilaisia toisintoja. Esimerkiksi Raul Roineen Suomen kansan suuressa satukirjassa, jossa on SKS:n kansanrunousarkiston materiaalin pohjalta muokattuja satuja, se esiintyy nimellä Mökintyttö ja kuningas. Siinä kuningas saa kuulla, että köyhällä mökkiläisellä on viisas tytär ja hän haluaa kokeilla tämän älyä antamalla vaikean tehtävän. Jos tyttö siitä suoriutuu, kuningas lupaa kihlata tämän morsiamekseen.
"Kuningas sanoi: 'Sinun on palattava kotiisi, mutta tule huomenna uudelleen luokseni. Mutta älä tule vaatteissa äläkä alastonna, älä hevosella eikä hevosetoinna, älä ratsastaen äläkä ajaen, älä tietä äläkä tien viertä, älä tule päivällä äläkä yöllä; et saa tulla sisälle,...
1) Paganin 24 capriisia löytyy cd-levyltä Paganini, Niccolo: 24 Caprices (724356723726). Levyä löytyy useasta pääkaupunkiseudun kirjastosta.
2) Massenet'n Meditation (oopperasta Thais) löytyy cd-levyltä Kreisler, Fritz: Fritz Kreisler plays encores (GEMMCD9324). Levyä löytyy Sellon ja Tikkurilan kirjastoista.
3) Gackt-yhtyeen cd-levyä Love Letter ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista. En löytänyt sitä myöskään Frank-monihaussa muista Suomen kirjastoista. Levy löytyy googlaamalla monestakin kaupasta.
New York Fashion -sivustolta löytyy tietopaketti Daisy Lowesta: http://nymag.com/fashion/models/dlowe/daisylowe/
Daisy on brittiläinen malli ja julkkis, joka on syntynyt 27.1.1989. Hänen äitinsä on tunnettu muoti- ja tekstiilisuunnittelija Pearl Lowe ja isä on Bush-yhtyeen Gavin Rossdale. Rossdale on nykyään Gwen Stefanin aviomies.
Internetistä löytyvien tietojen mukaan hän asuu tällä hetkellä Englannissa. Häntä pidetään tulevaisuuden supermallina, mutta hän on ehtinyt tehdä myös musiikkia huipputuottaja Mark Ronsonin kanssa. Lisäksi hän on näytellyt reality-sarjassa "Class of 08": http://www.bbc.co.uk/switch/classof2008/daisy-lowe.shtml
Linkkejä:
http://nymag.com/fashion/models/dlowe/daisylowe/
http://yummyj.blogspot.com/2008/05/...
Kyseessä lienee brittiläisen Anthony Buckeridgen Jennings-sarja. Buckeridge kirjoitti sarjaa 25 osaa vuosina 1952-1994, ja niistä suomennettiin 11 osaa vuosina 1965-1971. Sarja kertoo Jennings-nimisen pojan ja hänen ystävänsä Darbishiren toilailuista englantilaisessa siäoppilaitoksessa.
Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) mukaan katsastus on suoritettava kokonaan uudestaan, jos yhden kuukauden jälkitarkastustusaika on kulunut umpeen. Mikäli ajoneuvo hylätään jälkitarkastuksessa, sitä ei saa käyttää ennen kuin todetut viat on korjattu. Korjaamisen jälkeen ajoneuvo täytyy viedä uudestaan määräaikaiskatsastettavaksi.
Lisätietoja löytyy esimerkiksi Trafin verkkosivuilta: https://www.trafi.fi/tieliikenne/katsastus/maaraaikaiskatsastus
Tässä joitakin suomeksi julkaisevia tai käännettyjä runoilijoita:
Gorman, Amanda: Kukkula jolle kiipeämme (Tammi, 2021)
Kakko, Kiia: Pyhä voima (Basam Books, 2020)
Kotro, Arto: Sanovat sitä rakkaudeksi (Like, 2003); Musta morsian (Like, 2005)
Lovelace, Amanda: Tässä prinsessa pelastaa itsensä (Sammakko, 2018)
Lisäksi Lang Leav ja Nayyirah Waheed saattaisivat olla kiinnostavia. Heidän teoksiaan on ainakin toistaiseksi saatavilla vain englanniksi.
Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii ajoittaa punkku-sanan käytön alun 50-luvulle, joten punk-kulttuuria voitaneen pitää syyttömänä siihen, ettei meillä juoda valkkarin ohella punkkaria.
Striimaus eli suoratoisto tarkoittaa tiedonsiirtotekniikkaa, jossa multimediasisältöä siirretään Internetin kautta käyttäjälle jatkuvana virtana ja sitä esitetään samanaikaisesti. Vastakohtana suoratoistolle on perinteinen lataaminen, jolloin tiedosto siirretään kokonaan käyttäjän tietokoneelle ja toistetaan vasta sen jälkeen.Yleensä striimattava sisältö on videokuvaa tai ääntä. Esimerkiksi Spotifyn kautta kuunnellaan musiikkia ja muuta äänisisältöä.Lähteet:Suoratoisto – Wikipediasuoratoisto | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirjakokoelma)Videoiden suoratoisto nyt ja lähitulevaisuudessa
Hei,
Tämä on Einar Fieandtin runonäytelmästä Karttaleikki peräisin oleva runo, tämä kohta (ja koko runonäytelmä) löytyy Pääskynen-lehden numerosta 7/1915, sivulta 12, joka löytyy Kansalliskirjaston digitoiduista lehdistä:
Tässä linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959137?page=12
Hei!
Nyt varauksessasi lukee, että se on ensimmäinen varaus eli kirja on jollakin lainassa. Valitettavasti en osaa sanoa, miksi se oli matkalla-tilassa ja nyt on noin. Vai olisiko se ollut matkalla nykyiselle lainaajalle?
Kirjan julkaisemiselle ei sinänsä ole ikärajaa, esimerkiksi nuortenkirjailija Kaisa Ikola julkaisi ensimmäisen kirjansa 12-vuotiaana ja dekkarikirjailija Leena Lehtolainen julkaisi esikoisteoksensa saman ikäisenä. Kustantamot etsivät jatkuvasti laadukkaita käsikirjoituksia julkaistaviksi, joten uskoisin että laatu määrää, ei niinkään tekijän ikä, vaikkakaan oman kirjan saaminen kaupalliselle kustantamolle ei ole ihan läpihuutojuttu aikuisellekaan, lopulta vain hyvin pieni prosentti kaikista tarjotuista käsikirjoituksista julkaistaan. Kannattaakin siis sinnikkäästi kirjoittaa ja kehittyä kirjoittajana yhä taitavammaksi, luettaa omia tekstejä toisilla, osallistua vaikkapa kirjoittajakursseille tai lähettää omia tekstejä arvostelupalveluihin...
Kannattaa tutustua pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi) löytyviin viitteisiin arvoituksista. Tee asiasanahaku ja kirjoita hakusanaksi arvoitukset. Kirjoja voit kysyä lainaksi eri kirjastoista Helsingissä. Voit myös käydä lähikirjastossasi selaamassa paikalta mahdollisesti löytyviä arvoituskirjoja.
Vaaran nimestä ja sen taustoista kysyttiin Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus). Heidän vastauksensa alla:
Nimiarkiston suulliseen perimätietoon perustuvissa paikannimikokoelmissa mainitaan Rovaniemen Prikses [puheessa prikses ~ risses] ja lähellä sijaitsevat Palo-Prikses ja Prikseksenaapa. Muuta taustatietoa nimistä ei kokoelmissa ollut. Prikses on ollut peruskartassa vuodesta 1968 lähtien.
Prikses on uniikki paikannimi Suomessa eikä sitä ole tiettävästi aiemmin tutkittu. Se on myös rakenteeltaan harvinainen suomalaisessa paikannimistössä. Nimi voisi olla saamenkielistä perua, mutta konsonanttiyhtymä nimen alussa voisi viitata enemmänkin alkuaan johonkin ruotsinkieliseen sanaan. Kemijoen varren...
Voisiko kyseessä olla
Eteläpohjalaisia kansanlauluja [Nuottijulkaisu] / koonnut Toivo Kuula. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1983. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia, ISSN 0355-1768 ; 398 ?
110-sivuisessa teoksessa on alaotsikkona: koonnut Toivo Kuula 1907. Se löytyy Rovaniemen kaupunginkirjaston kokoelmista, tarkista saataavuustiedot osoitteessa http://intro.rovaniemi.fi:8001/?formid=form2 .
