Runo on sarjakuvakokoelmasta Lehikoinen, Jari & Riionheimo, Tomi & Lajunen, Hannu: Me Rieku ja Raiku. Ilias & Hankikanto, 2005, kuten ystävällinen kollega Soile Hirvasniemi Oulun kaupunginkirjaston sarjakuvakirjasto Sarjastosta kertoi. Kuopion kirjastossa albumia ei ole, mutta sen voi tilata kaukolainaksi kirjaston verkkosivulla olevalla lomakkeella https://q.surveypal.com/kaukolaina2/0 . Runo menee kokonaisuudessaan näin:
Neljä marraskuista ruutua
Kaislat on kuolleet ja linnut menneet,
riitteissään rimpuilee rantamaa.
Ilmassa ilveilee talven enteet,
ne pimentää silmäni kantamaa.
Piakkoin pimeys pimeyden kohtaa,
piloillaan päivä vain pilkahtaa.
Kesäänkö uuteen vai kuolemaan johtaa?
Ei...
Sarja on Hannele Lampelan Talventaian tarinoita, jossa on ilmestynyt toistaiseksi kaksi osaa: Lumikuningattaren lumous (2020) ja Lohikäärmeen kirous (2022). Ainakaan toistaiseksi kolmannesta osasta ei ole tietoa.
Wikipedia kertoo asiasta näin:
Nimi Irja on muodostunut kreikkalaisperäisen, maanviljelijää tarkoittavan Georgios-nimen vanhasta yläsaksalaisesta muodosta Irg ja on siten samaa alkuperää kuin miehennimi Yrjö. Suomeen nimi saapui alkujaan Viron ruotsalaisten välityksellä ja oli aikoinaan käytössä miehennimenä, mutta sellaisena se on säilynyt vain eräiden paikan- ja sukunimien osana.
Naisen nimenä Irja tuli käyttöön 1800-luvun lopulla, aluksi kirjallisuudessa. Gustaf von Numersin näytelmän sankaritar Irja sai nimensä messukyläläisen Irjalan kartanon mukaan.
Teoksessa Suomalainen Paikannimikirja toim.Sirkka Paikkala(2007) mainitaan kolme merkitystä Irjala nimelle:
1. kaupunginosa Tampereella, alkuaan talo ja rustholli Takahuhdin kylässä.
2....
Töölön, Itäkeskuksen ja Vuosaaren kirjastoissa on koneellisesti ilmastoidut lukusalit, samoin Sellon kirjastossa Espoossa. Vantaan kirjastoista ei kesähelteellä viileitä lukusaleja löydy.
Lähiaikoina remontoidussa Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa Vuorikadulla on varmasti toimiva ilmastointi, yhteystiedot: http://www.helsinki.fi/opiskelijakirjasto/
Vuonna 1905 syntynyt Trojepolski tunnetaan kotimaassaan satiirikkona. Ainoa suomennettu teos Bim, mustakorva eroaa kirjailijan tuotannon päälinjoista. Se on runollinen ja tunteisiin vetoava kertomus koiran elämästä ja tinkimättömästä uskollisuudesta. Romaanin voi tulkita myös sosiaaliseksi ja psykologiseksi tutkielmaksi hyvästä ja pahasta. Bimin tarina on myös filmattu.
Lähde:
Oulun kaupunginkirjasto
http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/itaeuro2.html
Jos varauksen noutopaikka on Espoossa, kirjastojärjestelmä katsoo ensin Espoon kirjastojen tilanteen, aloittaen noutokirjastosta. Jos noutokirjastossa ei ole vapaita kappaleita, katsotaan ensin isompien kirjastojen tilanne ennen pienempiin siirtymistä. Jos Espoossa ei ole vapaita kappaleita, siirrytään Vantaan isompiin kirjastoihin, jonka jälkeen Vantaan pienemmät ja Kauniainen. Mikäli näissäkään ei ole vapaita kappaleita, katsotaan Helsingin tilanne jälleen isoimmista alkaen.
Helsingissä ensisijaisesti Helsingin kappaleet ja sitten muut Helmet-alueen kaupungit. Kauniaisista noudettaessa ensin oma kokoelma ja sitten Espoo ja Vantaa ennen Helsinkiä; Vantaalla ensin Vantaa, sitten Espoo ja Kauniainen ja viimeisenä Helsinki....
Hei!
Metson varastosta löytyy kirja Naisnäkökulmia vuodelta 1979.
Siinä on Riitta Auvisen kirjoitus Ylistämällä alistettu.
Voisiko tämä teos olla hakemanne?
Kaikki kolme kirjaa on suomennettu. Carlen The very hungry caterpillar on Pikku toukka paksulainen, The mixed-up chameleon on Kameleontti kaikenkirjava ja Burninghamin The shopping basket on Henry käy kaupassa.
Kyseessä on Toivo : kristillinen kalenteri vuodelle 1901. Toivo : kristillinen kalenteri vuodelle .. | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu Suomalainen kirjallisuus - Google Books
Valitettavasti kysymästänne aiheesta on vaikea löytää tuoretta tietoa suomen kielellä tai jos sitä on, se on hajallaan sanoma- ja aikakauslehdissä. Oletteko tutustunut monikulttuurisen kirjaston sivuihin osoitteessa http://www.lib.hel.fi/mcl/ -> World Info -> Iso-Britannia Vaikka sen aineisto onkin enimmäkseen englanninkielistä, uskoisin sen aukeavan helposti jo sanakirjan avulla.
CIA:n World Factbook (http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/uk.html)sisältää perustietoa mm. maan maantieteestä, väestöstä, hallinnosta ja taloudesta.
1950-70 -lukujen viihdemusiikkia on kirjastojen kautta valitettavan vaikeaa saada, koska tuohon aikaan musiikkikirjastotoiminta oli vielä lapsenkengissään, ja kirjastojen kokoelmiin hankittiin pitkään lähinnä vain klassista ja ehkä hieman kansanmusiikkia. Nykypäivänäkin tuon ajan viihdemusiikin saatavuus kirjastoista rajoittuu sellaiseen musiikkiin, jota on uudelleen julkaistu CD-muodossa.
George Melachrino oli aikoinaan Annunzio Mantovaniin tai vähän myöhemmän ajan Paul Mauriat'han verrattava kapellimestari, jonka jousiorkesteri esitti pehmeää tunnelmamusiikkia.
Joitakin Melachrinon orkesterin levytyksiä näyttää löytyvän eri kirjastoista Suomesta, mutta etsimäänne kappaletta näiltä levyiltä ei valitettavasti taida löytyä. (Tosin en...
Tarinaa on universaali kansantarina tai –taru. Siitä on useita eri versioita ympärimaailmaa, joten kukaan yksittäinen henkilö tai kirjailija ei voi omia sitä vaikka sisällyttäisi tarinan omaan tuotantoonsa. Tarina on tavallaan tuttu myös monista elokuvista, joissa muilla paitsi klovnilla on hauskaa. Netistä löytyy useita versioita esim. englanninkielellä, joista parin verkko-osoitteet ovat:
http://instantwisdom.bravepages.com/special/clown.htm
http://www.zensufi.com/clown.htm
Valitettavasti ei ole olemassa runosuomennosten tietokantaa, josta helposti löytyisivät kaikki eri runoilijoiden käännökset. John Donne on tunnettu runoilija, mutta hänenkin runotuotannostaan on suomennettu vain muutama runo. Internetistä löytyi yksityishenkilön sivuilta hänen oma käännöksensä runosta, http://www.luminarium.org/sevenlit/donne/goandcatchfinnish.php .
Donnen tuotannosta löytyvät suomeksi seuraavat runot:
Auringonnousu (Tuhat laulujen vuotta, suom. Aale Tynni)
Hyvää huomenta (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Naisen uskollisuus (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Kukka (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Hyvää huomenta -runon on suomentanut myös Aila Meriluoto ja se löytyy teoksesta Runon suku (Otava 1991).
Uusin suomennos...
"Nigromantin" taustalla lienee sana nekromantia, josta keskiajan latinassa esiintyi muunnos "nigromantia". Nekromantia (nigromantia) merkitsee ennustamista vainajien henkiä manaamalla; näin ollen "nigromantin" voisi ajatella merkitsevän ennustajaa, joka manaa kuolleita ennustamaan tulevaa.
Tällaisia ajatuksia on varmasti ollut monilla kirjailijoilla, mutta yksi heistä oli ainakin William Morris, joka kirjoitti utopiayhteiskuntaa kuvaavan romaanin News from Nowhere (1890; suom. Ihannemaa ja Huomispäivän uutisia). Morris vastusti teollistumista ja kannatti sen sijaan paluuta eräänlaiseen käsityöyhteiskuntaan, joka tosin oli onnellisempi ja tasa-arvoisempi kuin menneisyyden yhteiskunnat.
Morrisin teoksesta voi lukea esimerkiksi Juri Nummelin arvostelusta osoitteesta https://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/arviot/1074286926/Uutisia+ei+mistaan. Englanninkielisen Wikipedian artikkeli osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/News_from_Nowhere kertoo teoksessa ilmaistuista ajatuksista. Kirjaa löytyy kirjastoista erityisesti uudempana...
Jättiläisen huijaaminen lusikoimalla ruokaa vyötäröllä olevaan pussiin on kansansatuaihe, joka esiintyy jo vanhassa englantilaisessa sadussa Jaakko Jättiläisentappaja (Jack the giant killer). Tämä tarina löytyy useasta suomenkielisestä satukokoelmasta tavallisimmin Joseph Jacobsin kirjoittamasta versiosta käännettynä. Brittiversioissa ei kuitenkaan ole mukana ajatusta kilpaa syömisestä.
Kilpailuaiheen perusteella kaivattu lastenkirja saattaisi olla jokin Asbjørnsenin ja Moen kokoamia norjalaisia kansansatuja sisältävä tai niihin pohjautuva teos. Esimerkiksi Kuninkaan jänispaimen : norjalaisia kansansatuja P. Chr. Asbjørnsenin ja Jørgen Moen mukaan (WSOY, 1955) sisältää tarinan Tuhkimo, joka söi kilpaa peikon kanssa. Neil Philipin Kaunotar...
Yhdysvaltalaisen talouslehti Forbes julkaisee vuosittain listaa maailman varakkaimmista henkilöistä. Suomalaisista korkeimmalla sijalla tuolla listalla on jo useita vuosia ollut Koneen Antti Herlin, joka vuonna 2018 oli 4,2 miljardin dollarin omaisuudellaan sijalla 514. Tämän vuoden listausta ei vielä ole saatavissa, mutta Forbesin sivulta löytyy real time -listaus, jossa Herlinin sijoitus näyttää hieman nousseen ja on nyt tätä kirjoittaessani 483. Omaisuus on tällä hetkellä 4,1 miljardia.
Forbesin listoja voi katsoa osoitteessa: https://www.forbes.com/billionaires/list/
Kaapelitehtaalla on jo Hotelli- ja ravintolamuseo. Museo perustettiin Hotelli- ja ravintolaopistosäätiön aloitteesta ja toiminta alkoi tammikuussa 1971 nykyisen Haaga Instituutti -säätiön suojissa. Kaapelitehtaan tiloissa museo on toiminut vuodesta 1993. https://www.hotellijaravintolamuseo.fi/info/
Museon perustamisen aikoina 1970-luvulla ravintoloiden omia panimoita ei vielä harrastettu. Mitään tietoa Hotelli- ja ravintolamuseon suunnitelmista oman panimon suhteen ei myöskään löytynyt. Sen sijaan esimerkiksi vuonna 2018 museo oli järjestämässä Helsinki Beer Tour -panimoravintoloiden kierrosta. Mukana maistelukonseptissa oli tuolloin seitsemän panimobaaria. https://viisitahtea.com/juoma/olut/...
Valtioiden asukkaiden hyvinvointia on todellakin mitattu YK:n toimesta, sellaisessa tutkimuksessa kuin World Happiness Report. Suomi on ollut ensimmäisellä sijalla jo kolmatta kertaa peräkkäin ja kaikki Pohjoismaat olivat tuoreimmassakin, tänä vuonna julkistetussa raportissa seitsemän parhaan joukossa.
Raportissa onnellisuutta on mitattu tarkastelemalla tarkastelemalla erilaisia hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, kuten bruttokansantuotteen, korruption, ihmisten terveyden, sosiaaliset tukiverkostot, anteliaisuuden ja vapauden tehdä valintoja.
Lähteet:
https://yle.fi/uutiset/3-11266978
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006446171.html
https://worldhappiness.report/
https://en.wikipedia.org/wiki/World_Happiness_Report
