Hei!
Olettekin itse löytänyt erinomaiselta kuulostavia lähteitä tätä aihepiiriä koskien, joten ihan ensiksi kehotan hyödyntämään Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelua. Kaikki kolme mainitsemaanne kirjaa ovat tilattavissa neljän euron hintaan per kappale. 'Making sense of cultural revolution culture' on tilattavissa Ruotsista Tukholman yliopiston 'Frescati'- kirjastosta ( https://libris.kb.se/bib/13888783 ) ja kaksi muuta taas Kuopion varastokirjastosta. ( https://vaari.finna.fi/Record/vaari.1293475 ) ( https://vaari.finna.fi/Record/vaari.1808688 ) HelMet:in aloitussivulta löytyy vasemmasta yläkulmasta 'kirjastot ja palvelut' ja sieltä 'kaukopalvelu', josta löytyy täytettävä ja sähköisesti...
Ilomantsin vesakkomyrkytyksistä ja niitä vastustaneesta kansalaisliikkeestä löytyy useita lehtiartikkeleita. Koivikko-aluetietokannasta hakemalla asiasanoilla 'Ilomantsi' ja 'vesakot' saat viitelistan: http://kakonen.jns.fi/aineistohaku.html .
Kirjassa Metsä huutaa. 1984, otetaan kantaan tehometsätalouteen 1970-80-luvulla ja myös metsien vesakkomyrkytyksiin. Ilomantsin myrkytykset ja kansalaisliikkeen toiminta on yhtenä esimerkkinä.
Soturin tie on Yrjö Jylhän runo kokoelmasta Risti lumessa (1937). Runon voi lukea myös vuonna 1943 ilmestyneestä Yrjö Jylhän runojen valikoimasta (Runoja : valikoima eri kokoelmista).
Teokset kuuluvat kirjastoverkkoalueenne kokoelmiin.
https://helle.finna.fi/
Kuvailustanne ja kotoisesta kutsumanimestä päätellen kyseessä on Rosamunda-lajike. Internetin Google-haulla peruna-sanasta saadaan linkki Wikipedian peruna-artikkeliin, jossa mainitaan jauhoiset perunalajikkeet. Hakemalla Rosamunda-sanalla saadaan esim. K-maatalouden sivu, jossa lajike kuvaillaan.
Terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Lehdet löytyvät HelMet-hausta samaan tapaan kuin muukin aineisto. Lehtiä voi hakea lehden nimellä. Kun klikkaat auki tuloslistasta nimekkeen (esim. Mondo : Helsinki), saat listan kaikista niistä kirjastoista, joihin tulee kyseinen lehti.
Voit myös hakea tiettyyn kirjastoon tulevat lehdet esimerkiksi seuraavasti: Kirjoita hakulaatikkoon "aikakauslehdet", rajoita tulosta vasemmassa reunassa näkyvällä aineistorajoittimella "lehti" ja sijaintirajoittimella (haluamasi kirjasto).
HelMetin perinteisessä aineistohaussa (linkki löytyy hakulaatikon alapuolelta) voit valita haun, joka kohdistuu vain lehtikokoelmaan.
Tarkennetulla haulla voi suoraan tehdä haun koskemaan lehtiä ja tiettyä kirjastoa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi...
Kirjojen epäiltiin levittävän mm. tulirokkoa ja lavantautia, mutta ennen kaikkea pelättiin keuhkotuberkuloosia. Ensisijaisena ohjeena oli
-Kirjat asetetaan avattuina seisomaan auringonpaisteeseen esim. avonaiseen akkunaan. Valo ja ilma ovat aina tartunta-aineiden vihollisia ja tappavat ne nopeasti.
-Kirjoja myös kaasutettiin form-aldehylillä. Ns. form-alnitabletit normaalissa huoneenlämmössä kaasuuntuivat ja desinfiovat kirjan.
-Kirjojen desinfiomista varten suositeltiin pienempiin kirjastoihin tehtäväksi tiivis puulaatikkoa, missä formalehydiidi puhdisti kirjat.
-Viheriäsuopavesi oli tehokas keino puhdistaa kirjan kansia ja selkää, jos ne kestävät materiaaliltaan nestettä.
Nämä ohjeet löytyivät tästä lehdestä :
Kansanvalistus ja...
Ruuvilla kiinnitettäviä ja irrotettavissa olevia päitä en valitettavasti onnistunut löytämään, mutta korvikkeeksi tarjoan Erno Paasilinnan satiiria Päitä ja ruumiita, jossa ollaan saman aiheen parissa.
"On saavutettu uusi edistysaskel. Ihmisen pää voidaan kiinnittää toiseen ruumiiseen. Ensikokeilut on tehty eläimillä. Seuraava askel on menetelmän siirtäminen ihmiseen.
Nähtävästi voidaan menetellä myös päinvastoin: vieras pää voidaan liittää oman pään tilalle. Maallikon mielestä tämä ei voi tuntua ylivoimaiselta.
Eikö tunnukin jonkinlaista kutinaa kaulan tienoilla? Harva meistä on aivan tyytyväinen omaan ruumiiseensa. Saattaisi olla piristävää vapautua sen vaivoista ja saada tilalle paljon mallikelpoisempi olemus.
--
Tietenkin...
Kumpaakaan mainittua Paul Temple -kuunnelmaa ei ole kirjastoista saatavilla, sillä Yle Tallennemyynti ei ole aikanaan julkaissut niistä CD-versiota. Tallenteet on julkaistu ainoastaan seuraavista kuunnelmista:
Paul Temple ja tapaus Conrad
Paul Temple ja Valentinen tapaus
Paul Temple ja Spencerin juttu
Sylvi ja kysymyksessä mainittu kohtaus, jossa Tiina lukee ääneen satua kyttyräselkäisestä tytöstä, sisältyy kirjaan Tiina aloittaa oppikoulun: "Lapsijoukko kuunteli hisahtamattoman hiljaa, miten hän luki sadun pienestä köyhästä tytöstä, jolla oli kyttyrä selässään. Tämä oli hyvin onneton ja sai kärsiä hyvin paljon, ja kaikki pilkkasivat hänen rumaa kyttyräänsä. Kerran eräs poika heitti siihen suuren kiven, ja silloin kyttyrä aukeni, ja siitä tulivat esille hopeanhohtoiset, ihanat siivet, jollaisia kukaan ei ollut koskaan nähnyt. Pieni tyttö muuttui itsekin kauniiksi ja lensi siivillään kauas, kauas pois, ikuisen kesän maahan." (s. 119-120)
Aihelma kyttyrään kätkeytyvistä siivistä löytyy useastakin sadusta, mutta useimmissa löytämistäni...
Elonet-tietokannan mukaan Jack Witikan ohjaamassa elokuvassa "Pikku Pietarin piha" (1961) tämä mies on valokuvaaja V. Toivakka ja häntä esittää Heikki Savolainen.
Lähde:
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) kotimaisen elokuvan suoratoistopalvelu ja elokuvatietokanta Elonet:
https://elonet.finna.fi/
Pikku Pietarin piha -elokuva ja sen kuvailu Elonetissä:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117559
Miehet maksoivat 3X6=18€, jonka emäntä sai. Emäntä palautti 5€, jolloin hänelle jäin 13€. Miesten maksuosuudeksi tuli 4,3333…€, joka kerrottuna kolmella on juuri 13 €, mikä emännälle jäi. Piian pihistettyä 2€ ja palautettua 3X1€ on miesten maksuosuus nyt 3X5€; emännällä ei kuitenkaan ole 15€, koska piika on pihistänyt 2€, vaan emännällä on nyt siis 15-2€=13, eli 18-5€=13.
Piian pihistämää 2 € ei voi lisätä miesten maksamaan osuuteen.
Sota-ajan tuntolevyistä on tietoa Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa. Numerosarjan merkitystä ei artikkelissa avata, mutta tekstistä voisi päätellä, että tuntolevyn numerosarja on satunnainen eikä sisällä yksilöiviä tietoja. Ruotuväki-lehden artikkelissa 20.9.1988 puolestaan mainitaan, että uudet, sosiaaliturvatunnuksella varustetut tunnuslevyt otettiin käyttöön syksyllä 1986, ja aiemmin käytössä olleet ja hankaliksi osoittautuneet tuntolevyt perustuivat juoksevaan numerosarjaan. Juoksevaan numerointiin jatkosodan aikana viittaa myös Kansallisarkiston ylitarkastaja Raija Ylönen-Peltosen twiittaama tieto, jonka mukaan jatkosodan tuntolevy numero 1 kuului Mannerheimille.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa tuntolevyihin...
Samankaltaisia teoksia voisivat olla esimerkiksi:Laura Lehtola: TakapenkkiSoili Pohjalainen: KäyttövehkeitäSoili Pohjalainen: ValuvikaMoa Herngren: Ruotsalainen avioliittoNina Lykke: Ei ei ja vielä kerran eiNina Lykke: Kohonnut riskiNina Lykke: Emme ole täällä pitämässä hauskaaAnne Tyler: ÄkäpussiBeth Morrey: Clover Hendry vaihtaa vapaalleGail Honeyman: Eleanorille kuuluu ihan hyvää
Turun kaupunginkirjaston AINO-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/kirjasto
löytyy asiasanoilla huonekasvit paljon viitteitä. Huonekasvit yhdistettynä asiasanaan historia löytyvät mm. seuraavat kaksi viitettä suomeksi:
ARKIO, Leena: Rakkaat vanhat huonekasvit : ikkunapuutarhan historiaa Suomessa, Hki 1. p. 1985, 2. p. 1993.
ALANKO, Pentti: Ukonhattu ja ahkeraliisa : perinteiset koriste- ja hyötykasvit, Helsinki, 1994
Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa AINO-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/kirjasto
Jokaisella kiinteällä aineella on ns. pituuden lämpötilakerroin, joka ilmoittaa kuinka paljon metrin mittaisen kappaleen pituus muuttuu, kun lämpötila muuttuu yhdellä asteella.
lämpötilakertoimia:
alumiini 0,000 023
hopea 0,000 019
kupari 0,000 017
messinki 0,000 020
teräs (rauta) 0,000 012
puu 0,000 005 - 0,000 030
Metrin mittaisen terästangon pituus kasvaa yhden asteen lämpötilan nousun seurauksena 0,000 012 metriä, eli 0,0012 cm, eli 0,012 mm.
Puun lämpötilakertoimen vaihteluväli johtuu käytetystä puulajista.
Muusikoiden.net -keskustelupalstalla on pohdittu aihetta, keskustelijoiden kokemukset vaihtelevat. Keskustelut löytyvät hakusanoilla: kitara lämpötilan. Yleisin toteamus tuntuu olevan, että ilmankosteuden vaihtelu vaikuttaa...
Kulttuurintutkimus on monitieteistä ja ensisijaisesti länsimaisen nykykulttuurin tutkimukseen keskittyvää humanistis-yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Kulttuuriantropologialla taas tarkoitetaan antropologian alalajia, joka tutkii ihmisten kulttuureja.
Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa voi opiskella kulttuuriantropologiaa kulttuurintutkimuksen erikoistumisalana. Oulun yliopistossa kulttuuriantropologia kuuluu Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkimusyksikköön. Kulttuurintutkimus on siis tavallaan yläkäsite kulttuuriantropologialle.
Lisätietoa:
Oulun yliopisto: Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteet
E-kirjojen jakelija Project Gutenberg toimii Yhdysvaltain tekijänoikeuslain puitteissa. Tämä poikkeaa monin tavoin Suomen tekijänoikeuslainsäädännöstä. Suomen tekijänoikeuslain luvun 4, pykälän 43 perusteella esimerkiksi kaunokirjallisen teoksen suoja-aika päättyy, kun kirjailijan ja mahdollisen kääntäjän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Project Gutenberg -sivustolla on myös aineistoa, joka ei siten täytä näitä ehtoja. Käyttäjän on itse tarkistettava esimerkiksi kirjailijan ja muiden tekijöiden kuolinajat, mikäli haluaa käyttää näitä aineistoja. Gutenberg-sivustolla kehotetaankin tarkistamaan tekijänoikeusäädökset maakohtaisesti.Tässä tapauksessa Zachris (Zacharias) Topeliuksen (1818-1898) ja suomentaja Theodolinda Hahnssonin (1838-1919)...
