Kyllä Riihimäen kirjaston musiikkiosastolla on digitointimahdollisuus.
Musiikkiosastolla on Muuntamo-niminen tila, jossa asiakkaat voivat itsepalveluna digitoida VHS-nauhoja, LP-levyjä ja c-kasetteja. Muuntamon käyttö on maksutonta. Ennakkovaraus musiikkiosastolta on erittäin suositeltavaa (puh. 019 758 4690, musa@riihimaki.fi).
VHS-nauhojen digitointiin asiakkaiden on hankittava tallennuskelpoiset DVD-levyt, joita ovat DVD-R, DVD+R, DVD-RW ja DVD+RW. Kaksikerroslevyt (Double Layer, DL) eivät käy. Aikaa varatessa on huomioitava, että digitointi kestää yhtä kauan kuin VHS-tallenteen kesto on. Osastolta löytyy adapteri pienille VHS-formaateille Super VHS ja VHS-c.
VIDEO 8, Hi8, Digital 8 ja miniDV –formaatit täytyy digitoida kameran...
Ruila on yksi n. 1 300 peniksen nimityksestä Raimo Jussilan ja Maija Länsimäen hakuteoksessa Seksisanat : suuri suomalainen seksisanakirja (Prometheus, 2010). Lähdeviitteeksi teos ilmoittaa Peppi Helinin Isojen poikien laulukirjan (Gummerus, 1994), joka sisältää "rehvakkaita ja remsseitä ralleja ja rekilauluja Suomen kansan suusta". Tästä "ruila" löytyy Ryynipussi-nimisestä laulusta, josta on olemassa levytys vuonna 1972 julkaistulla albumilla Isojen poikien lauluja 2. Levyn takakannessa Pekka Gronow taustoittaa lauluja seuraavasti: "Tieteellisen tutkimuksen puuttuessa näiden laulujen alkuperästä ei voida sanoa paljoakaan. Sävelmistä päätellen ne ovat syntyneet joskus vuosisadan vaihteen molemmin puolin. -- Näiden laulujen tekijät ovat...
Kirjat eivät tällä hetkellä kelpaa paperinkeräykseen edes kansien poiston jälkeen, sillä sivut pysyvät tiiviinä kokonaisuutena eivätkä ne hajoa käsittelyprosessissa riittävän nopeasti. Pehmeäkantisiakaan kirjoja ei enää ohjeisteta lajiteltavaksi paperinkeräykseen, koska niissä käytetty liima haittaa materiaalin uusiokäyttöä ja aiheuttaa laatuepäpuhtauksia tuotantoprosessissa.Kirja | Pirkanmaan Jätehuolto Oy Kirja - HSY Kirja - Keski-Savon jätehuolto Kirjat – Jäte – Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kirjat - Rosk'n Roll Kirja - Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kirja - Salpakierto
Kyseessä voisi olla loiskärpästen (Tachinidae) heimoon kuuluva äkäsiilikärpänen (Tachina fera). Laji on Suomessa vakiintunut, joskin yleisempi Etelä- ja Keski-Suomen alueella.
Lähteet:
Lajitietokeskus: https://laji.fi/taxon/MX.281427
Nature Spot -sivusto: https://www.naturespot.org.uk/species/tachina-fera
Chinery, Michael: Euroopan hyönteisopas. Otava, 1997.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet -verkkokirjastosta löytyy joitakin kaunokirjallisia teoksia, joiden sisällönkuvailussa on käytetty asiasanana termiä ’ryhmät’ tai muutamassa teoksessa ’etniset ryhmät’. Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi. Tässä lista teoksista:
Laine, Jere: Pako (Books on Demand 2011)
Shamsie, Kamila: Kartanpiirtäjä (Gummerus 2011)
Huston, Nancy: Enkelin kosketus (Gummerus 2007)
Smith, Zadie: Valkoiset hampaat (WSOY 2003)
Vesanto, Meri: Tää (ntamo 2010)
Martucci, Frank J.: Huntik: taika-amulettien metsästäjät (Agricola 2009)
Bolano, Roberto: Kesyttömät etsivät (Sammakko 2009)
Kirjaa ei ole suomennettu kokonaisuudessaan. Vuonna 1944 ensi kertaa ilmestyneeseen suomennosvalikoimaan
Pessimistin elämänviisaus : valittuja lukuja Schopenhauerin teoksista / suom. Sirkka Salomaa
on suomennettu Die Welt als Wille und Vorstellung -teoksesta seuraavia kappaleita:
Idealistisesta peruskatsomuksesta (II, luku 1)
Ihmisen metafyysillisestä tarpeesta (II, luku 17)
Nerosta (II, luku 31)
Musiikin metafysiikasta (II, luku 39)
Elämän turhuudesta ja kärsimyksestä (II, luku 46)
Myös v. 1919 ilmestynyt suomennos
Kuolema ja kuolematon (Über den Tod und sein Verhältnis zur Unzerströbarkeit unsers Wesens an sich) näyttää suomentajan, Eino Kailan, mukaan olleen alkuaan jonkinlainen lisäys Die Welt als Wille und Vorstellung -teokseen (II,...
Jälkimmäinen vaihtoehto on oikein. Kyseessä on temporaalinen lauseenvastike (kun-lause), jonka subjekti ilmaistaan joko omistusliitteellä tai genetiivillä. Tässä siis sanalla 'nähtyäni'.
Voi sanoa myös 'Valtavia muuttolintuparvia nähtyään voi vain ihmetellä...' Tekijä on silloin tuntematon tai yleensä on näin.
Lähteitä:
Terho Itkonen ja Sari Maamies, Uusi kieliopas, 2011
Pirkko Leino, Hyvää suomea, 2001
Fred Karlsson, Suomen peruskielioppi, 2009
Tietoa myös netissä esim:
http://www.finnlectura.fi/verkkosuomi/Syntaksi/sivu383.htm
Hakusanalla 'temporaalinen lauseenvastike' löytyy netistä aiheesta lisää.
Nykyaikaisten polkupyöräilijöille tarkoitettujen polystyreenikypärien esi-isät keksittiin Amerikassa 1970-luvun puolivälissä. Suomeen ne tulivat 80-luvulla ja seuraavan vuosikymmenen aikana niiden käyttö maassamme vähitellen yleistyi. Euroopassa myytävien pyöräilykypärien ominaisuuksia säätelevä standardi EN 1078 on vuodelta 1997.
Varhaisin löytämäni pyöräilykypäräaiheinen lehtiartikkeli on Lapset ja yhteiskunta -lehdestä vuodelta 1984. Sen tiedot perustuvat Ruotsissa saatuihin kokemuksiin eikä siinä mainita, että tässä vaiheessa kypäriä olisi ollut saatavilla kotimaisilta markkinoilta. Seuraavana vuonna Suomen lääkärilehdessä ilmestyi tiukkasävyinen mielipidekirjoitus, jossa paheksuttiin "tv:n A-studion erikoistoimittajan vitsailua...
Kreikkalainen historioitsija Herodotos (484–425 eKr.) kertoo teoksessaan Historiateos (2.2), miten Egyptin farao Psametik I (hallitsijana 664–610 eKr.) halusi selvittää, ketkä olivat ensimmäiset ihmiset. Herodotos kuvasi tätä koetta seuraavalla tavalla:
Psametik 1 valitsi kaksi vastasyntynyttä lasta, jotka asuivat kahdestaan autiossa majassa. Muutama paimen hoiti lapsia tuoden heille esimerkiksi vuohenmaitoa. Paimenet eivät saaneet kuitenkaan lasten kuullen äännellä mitään. Herodotos kertoi, miten
”paimen kahden vuoden ajan siten tehtyään kerran avasi oven ja astui sisään, niin molemmat lapset ryntäsivät häntä vastaan ja ojentaen käsiään lausuivat: ’bekos’. Aluksi paimen sen kuultuaan pysyi hiljaa. Mutta kun tämä sana...
Sekä Tapiolan että Sellon kirjastossa saa LP-levyt digitaaliseen muotoon.
Lisätietoja Sellon kirjastossa: p. 09 816 57615
Varaa itsellesi aika digitointilaitteelle Tapiolan kirjastosta: p. 09 8165 7300.
Valitettavasti kirjastosta ei voi ostaa tiettyjä toivomiaan kirjoja. Kirjasto ei myöskään ota vastaan ostopyyntöjä odottamaan sellaista hetkeä, kun kirja syystä tai toisesta poistetaan kirjaston kokoelmasta.
Antikvariaatit ja nettiantikvariaatit ottavat kuitenkin vastaan "halutaan ostaa" -pyyntöjä, joten toivottavasti kirja löytyy sitä kautta.
Voisiko kyseessä olla kuitenkin taksonomia? Esimerkiksi Helsingin Sanomat tai Yle eivät ole käyttäneet termiä taksinomia. Termi taksonomia tarkoittaa yleensä luokittelua tai systematiikkaa. Viime aikoina keskustelua on käyty esimerkiksi EU-taksonomiasta, eli EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmästä.
Jos tarkoitat äänitettä, niin Etelä-Korean kansallislaulu löytyy kahdeltakin cd-levyltä : MILLAR BRASS ENSEMBLE : World Anthems: Vol.1. ja COLLECTIONS of national anthems. Vol.1.: Europe/U.S.S.R./Asia. Molemmilta levyltä löytyvät yli 40 valtion kansallislaulut puhallinorkesterilla esitettynä.
Tavallisena nuottisovituksena (melodia, kosketinsoitin, kitaran sointumerkit) kyseinen kansallislaulu löytyy kokoelmasta NATIONAL anthems from around the world. Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Väitöskirja on yliopistokirjastojen yhteistietokanta LINDAN mukaan Tampereen, Joensuun ja Oulun yliopistojen kirjastoissa sekä Åbo Akademin kirjastossa. Kirja on luettavissa myös internetin välityksellä Tampereen yliopiston väitöskirjatietokannasta http://acta.uta.fi/ haettuna tekijällä tai nimikkeellä. Voit myös jättää kaukopalvelupyynnön Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä tai internetin välityksellä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/kaukopal/kaukop.htm .
En tiedä onko lukemista tutkittu tuosta näkökulmasta. Lukuisia tutkimuksia on siitä, miksi lukeminen on hyväksi sinulle. esim. Lukukeskuksen Päivän lehti 4.6.2017 kertoo kymmenen hyvää syytä lukea: vähennät stressiä, vahvistat sosiaalisia suhteita, edistät terveyttä, viihdytät itseäsi, parannat keskittymiskykyä, kehität lukutaitoasi joka antaa sinulle eväät menestykseen koulussa ja työelämässä, auttaa arjen hallinnassa ja edistää tasa-arvoa yhteiskunnassa. 10 syytä, miksi lukeminen kannattaa
Tuo ei kuitenkaan kerro, miksi lukeminen koukuttaa.
Opetushallituksen sivuilta löysin jutun, jossa 11 ihmistä kertoo, miksi lukee. Lukea voi esim. unohtaakseen murheensa, avartaakseen näkökulmaansa elämään ja asioihin, oppiakseen uutta, palatakseen...
Pietari Päivärinta (1827 - 1913) oli aikansa suosituin kirjailija sekä Suomen ensimmäinen ja tunnetuin kansankirjailija (=itseoppinut kirjailija). Teoksissaan hän kuvasi keskipohjalaista kansanelämää. Lisäksi Päivärinta oli valtiopäivämies, lukkari, välskäri, maanviljelijä, musiikinopettaja ja näkyvä kunnallinen luottamusmies sekä yleensäkin omana aikanaan hyvin tunnettu henkilö. Päivärinnalta ilmestyi 32 teosta ja lisäksi kertomuksia, joita julkaistiin erilaisissa sanoma- ja aikakauslehdissä, kalentereissa ja albumeissa. Hänen tunnetuimmat teoksensa ilmestyivät 1880-luvulla. Päivärinnan teoksia on käännetty ainakin 13 kielelle.
Lähteet:
http://www.pietaripaivarinta.fi/
http://www.kirjastovirma.net/henkilogalleria/P%C3%A4iv%C3%...
Helmet-kortin saaminen ei edellytä sitä, että asuu pääkaupunkiseudulla. Voit siis saada Helmet-kortin, mutta asiakkaaksi rekisteröityminen edellyttää sitä, että käyt henkilökohtaisesti missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä. Kirjastokortin ja tunnusluvun saat ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Aleksi-tietokannasta näkee todellakin vain sen, missä julkaisussa ja millä sivulla ao. artikkeli on. Kirjastoissa on vaihtelevasti tallella aikakauslehtiä. Oman kirjastosi tilanteen saat näppärimmin soittamalla puh. 017-401382. Artikkelikopiot maksavat, kussakin kirjastossa on oma hinnastonsa kopioille. Jos omassa kirjastossa ei ole ao.lehteä, voi sen pyytää kopiona kaukopalvelun kautta. Ja kaukopalvelun hinnasto selviää myös omasta kirjastosta.
Kirjan sivumäärän voi yleensä tarkistaa teoksen kuvailutiedoista kirjaston tietokannasta. Suomalaisten teosten kuvailutiedot näkyvät myös Suomen kansallisbibliogarafiassa Fennicassa. Fyysisen kirjan sivumäärä voi toki vaihdella hiukan painoksesta riippuen.
Väinö Katajan teoksen Irja ensimmäisessä painoksessa vuodelta 1901 on 97 sivua. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3831095
Teoksen vuonna 1934 ilmestyneessä viidennessä painoksessa on sivuja 74. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3695950
E-kirjan ja fyysisen kirjan sivumäärät eivät aina vastaa toisiaan.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/