Runo on sarjakuvakokoelmasta Lehikoinen, Jari & Riionheimo, Tomi & Lajunen, Hannu: Me Rieku ja Raiku. Ilias & Hankikanto, 2005, kuten ystävällinen kollega Soile Hirvasniemi Oulun kaupunginkirjaston sarjakuvakirjasto Sarjastosta kertoi. Kuopion kirjastossa albumia ei ole, mutta sen voi tilata kaukolainaksi kirjaston verkkosivulla olevalla lomakkeella https://q.surveypal.com/kaukolaina2/0 . Runo menee kokonaisuudessaan näin:
Neljä marraskuista ruutua
Kaislat on kuolleet ja linnut menneet,
riitteissään rimpuilee rantamaa.
Ilmassa ilveilee talven enteet,
ne pimentää silmäni kantamaa.
Piakkoin pimeys pimeyden kohtaa,
piloillaan päivä vain pilkahtaa.
Kesäänkö uuteen vai kuolemaan johtaa?
Ei...
Buchi Emechetasta löytyy hyviä linkkejä. Tässä muutama:
http://landow.stg.brown.edu/post/nigeria/emecheta/emechetaov.html
http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/EmechetaEN.html
http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/EmechetaEN.html.
Omaelämäkerta Head above water löytyy ainakin Helsingin kaupunginkirjastosta. Sen saat luettavaksesi muutamassa päivässä tekemällä kaukolainapyynnön kotikirjastostasi.
Kuva Wyatt Earpin piirtämästä kaaviosta löytyy teoksesta "Villi länsi--Lewisistä
ja Clarkesta Wounded Kneehin--kuohuva tarina Amerikan rajaseutujen asuttamisesta"
sivulta 149.
Matador-sarjan tunnusmusiikin on säveltänyt tanskalainen pianisti ja säveltäjä Bent Fabricius-Bjerre, paremmin tunnettu nimellä Bent Fabric.
Voit kuunnella sävelmän esim. tästä https://www.youtube.com/watch?v=zcNqmoTYLfw
Kyseessä on varmaankin Anne-Cath. Vestlyn lastenkirja Kahdeksan pientä, kaksi suurta ja kuorma-auto (Åtte små, to stoäe og en lastebil, suom. Kerstin Wialén, 1967)
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Kahdeksanlapsinen perhe asuu kerrostalossa suuressa kaupungissa, isä ajaa kuorma-autoa ja äiti hoitaa kotia. Lasten nimet ovat: Pirkko Kaksitoista, Paavo Kymmenen, Pipsa Yhdeksän, Pentti Kahdeksan, Paula Kuusi, Päivi Viisi, Petra Neljä ja Pekka Pikkarainen – numero nimen perässä viittaa ikään. Koti on ahdas ja perhe elää niukkaa elämää, johon iloa tuo mm. mummon kaupungin-vierailu. Kirjan lopussa perhe pääsee muuttamaan metsätaloon, vanhaan huonokuntoiseen taloon johon kuuluu iso piha ja joka on metsän...
Internetistä löytyy runsaasti tietoa erityisesti japanilaisista sotilaista, jotka ovat jatkaneet 2. maailmansotaa jopa vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeen. Heitä kutsutaan termeillä straggler tai holdout (=vastarannankiiski). Historian kuuluisin vastarannankiiski taitaa olla Shoichi Yokoi, joka antautui vasta vuonna 1972 28 vuoden piileskelyn jälkeen.
Nettisivuja aiheesta:
http://www.wanpela.com/holdouts/
http://www.primitiveways.com/jungle_30_years.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Japanese_holdout
http://history1900s.about.com/od/worldwarii/a/soldiersurr.htm
Mitään "virallista" termiä ei löytynyt ja sotilassanastoissa käytetyt holdout tai straggler on käännetty "jälkeen jääneet" tai "harhailijat", eivätkä siis
vastanne kysyttyä...
Muumilaakson tarinoita -televisiosarja pohjautuu kirjailija ja taiteilija Tove Janssonin muumikirjoihin ja hänen luomiinsa hahmoihin.
Muumipeikot ovat karvaisia toisin kuin monet muut näiden kirjojen ja televisiosarjan hahmoista. Ehkäpä sillä on ollut vaikutusta asiaan. Tai sitten taiteilija on vain päättänyt vaatettaa jotkin hahmoistaan ja jättää toiset ilman vaatteita.
Tuu-tikki-niminen Muumikirjojen henkilö sanoo kirjassa Taikatalvi (s. 22) näin:
"Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi."
Valitettavasti emme löytäneet sanonnan alkuperää.
Kävimme läpi muun muassa Kansalliskirjaston digitoituja sanomalehtiä. http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search
Nykyisin sanonta sammutetuin lyhdyin kuuluu politiikan termistöön. Tällöin vaaleihin mennään ilman omaa ehdokasta.
Elokuvaa Tyttö joka tiesi liikaa (Foul Play 1978) ei ole saatavissa kirjastoista Suomessa. Tämä selviää Kirjastot.fi:n Frank-monihausta http://monihaku.kirjastot.fi
Maailmanlaajuinen kirjaston yhteinen tietokanta WorldCat kertoo, että elokuva kuuluu muutamien Yhdysvaltalaisten kirjastojen kokoelmiin myös dvd-tallenteena http://www.worldcat.org/oclc/56909068&tab=holdings?loc=finland
Elokuva on myynnissä sekä dvd- että vhs-tallenteena ainakin Amazon verkkokaupassa http://www.amazon.com
Amerikkalaisia dvd-julkaisuja ostettaessa kannattaa pitää mielessä, että niiden "maakoodi" on eri kuin Euroopassa. Niitä ei voi siis välttämättä katsoa tavallisella dvd-laitteella.
Elokuvia myyviä liikeitä on listattu Suomen elokuva-arkiston sivulle
http...
Signeeraus saattaisi viitata taiteilija Kari Juvoseen (s. 1954), josta löytyy hiukan tietoa vuoden 1988 Suomen taiteilijat r.y. -matrikkelista (Suomen taiteilijat, 1988). Juvosen mainitaan tehneen opintomatkoja ja pitäneen näyttelyitä 1980-luvulla. Kuvituksena on hänen kaksi luontoaiheista maalausta.
Muista tutkimistani matrikkeleista ei löytynyt Juvosesta tietoja, joten ehkä hänen uransa ei ole kestänyt kovin kauan.
Vuoden 1870 vihkopainoksessa Vilukselan Vitka -runo on samassa muodossa kuin myöhemmissäkin:
"Vilukselan Vitka
ja Viuvalan Pispa,
Syvän-ojan Sonni
ja Sylvinän Jalli!
Ralla ralla laa!
Syvän-ojan Sonni
ja Sylvinän Jalli!
Ralla ralla laa!"
Teos löytyy digitoituna Doriasta: https://www.doria.fi/handle/10024/59086. Mainittu kohta on toisen vihkon sivulla 128.
Kaapelitehtaalla on jo Hotelli- ja ravintolamuseo. Museo perustettiin Hotelli- ja ravintolaopistosäätiön aloitteesta ja toiminta alkoi tammikuussa 1971 nykyisen Haaga Instituutti -säätiön suojissa. Kaapelitehtaan tiloissa museo on toiminut vuodesta 1993. https://www.hotellijaravintolamuseo.fi/info/
Museon perustamisen aikoina 1970-luvulla ravintoloiden omia panimoita ei vielä harrastettu. Mitään tietoa Hotelli- ja ravintolamuseon suunnitelmista oman panimon suhteen ei myöskään löytynyt. Sen sijaan esimerkiksi vuonna 2018 museo oli järjestämässä Helsinki Beer Tour -panimoravintoloiden kierrosta. Mukana maistelukonseptissa oli tuolloin seitsemän panimobaaria. https://viisitahtea.com/juoma/olut/...
Nettiselaimen valinta ei välttämättä tarkoita, että käyttäjän pitäisi tyytyä saman firman suosimaan hukukoneeseen. Esim. Chrome selaimella voi käyttää muitakin hakuja kuin Googlea. Tosin saman yritysryppään laitteet ja palvelut tukevat toisiaan ja Googlella on melkoinen ylivoima hakukoneena esim. Suomessa Googlen markkinaosuus on 97%.
Arvomedia.fi 10 maailman suositinta hakukonetta
Muita suuri hakijoita ovat:
https://www.bing.com/, joka on Microsoftin omistama ja maailmalla kolmanneksi suurin.
https://fi.search.yahoo.com/ Nykyään myös suomeksi hakeva sivusto, joka käyttää hyväkseen myös Bingin tuloksia.
https://duckduckgo.com/ Jonka suosio perustuu siihen, ettei se tallenna käyttäjänsä hakuja.
https://www.startpage.com...
Helsingin kaupunginkirjastolla on kovassa käytössä olevat CD-levyt juuri mainitsemassasi tehtaan muovikotelossa. Kustannussäästösyistä täällä on päädytty vain uusimaan muovikoteloita säännöllisin väliajoin.
BTJ Kirjastopalvelu on erikoistunut tuottamaan tuotteita ammattilaiskäyttöön. Heiltä varmaankin löytyy sopiva ratkaisu pakkausmateriaaliksi. http://www.btj.fi/ Verkkosivuilta löytyvät myös tuotteet.
Ensimmäisen näytöksen viidennessä kohtauksessa Hamlet sanoo Horatiolle näin:
”Horatio, taivaassa ja maass’ on paljon,
Jot’ ei voi uneksia tietoviisaat.”
Lähteet:
Shakespeare, William: Hamlet. Suom. Cajander. KS, 1879.
Shakespeare, William: Hamlet. Ed. Wilson. 1959.
García Lorcan näytelmiä on Ilona-tietokannan mukaan esitetty Suomessa useampia, joista kysymääsi Mariana Pinedaa vaikuttaa esittäneen vain Mikkelin teatteri vuonna 1989 suomeksi kotoistetulla nimellä Maria Pineda. Sen käsikirjoituksen perään voinee kysellä Mikkelin teatterista tai Teatterimuseosta, jonka tekemä selvitystyö on kuitenkin maksullista. Muita García Lorcan näytelmiä on ahkerasti kääntänyt Pentti Saaritsa. Niitä voi hakea esimerkiksi Finna-tietokannasta.
Immi Hellén kuoli vuonna 1937, joten hänen tekstinsä ovat tekijänoikeudellisesti vapaita käytettäväksi. Laki kuitenkin edellyttää, että tekijän nimi ilmoitetaan asianmukaisesti senkin jälkeen, kun tekijänoikeus on rauennut.
Heikki Poroila
Aiheesta on vuosien saatossa julkaistu paljonkin kirjallisuutta, josta tässä poimintoina muutama suositeltava yleisteos:
Suomen historia. 1, Kivikausi, pronssikausi ja rautakauden alku, keski- ja myöhäisrautakausi (W+G, 1984) käsittelee periodia hyvin laaja-alaisesti eri näkökulmista.
Matti Huurteen Kivikauden Suomi (Otava, 1998) on "kattava esitys Suomen kivikauden historiasta -- ihmisistä, heidän asumisestaan ja työnteostaan, arjestaan ja juhlastaan". Huurre on tehnyt myös Suomen asutuksen ja kulttuurin kehitystä jääkauden päättymisestä vuoteen 1300 käsittelevän kirjan 9000 vuotta Suomen esihistoriaa (Otava, 1979).
Georg Haggrénin ja kumppanien Muinaisuutemme jäljet : Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta...
