Runo on nimeltään Näin sinun on syötävä ja sen on kirjoittanut Max Oker-Blom. Se alkaa: "Kätes pese edellä saippualla ja vedellä! Aikaa itsellesi suo, kun sä astut pöydän luo!"
Runo löytyy kirjasta Salo, Aukusti: Meidän lasten elämää (Otava, 1935, s. 84).
Alexei (myös Aleksei) Apostol (1866-1927) oli kreikkalaissyntyinen sotilasmuusikko. Turkin sodan aikana vuonna 1877 Suomen kaartin sotilaat löysivät orvoksi jääneen Alexein ja toivat mukanaan Suomeen. Alexeista tuli kaartin soittokunnan jäsen ja myöhemmin vuonna 1890 Suomen rakuunarykmentin ja vuonna 1893 Turun pataljoonan kapellimestari. Vuosina 1901-1918 hän johti muodostamaansa Helsingin Torvisoittokuntaa. Vuoden 1917 jälkeen hänestä tuli Suomen Valkoisen Kaartin kapellimestari ja armeijan ensimmäinen ylikapellimestari. Alexein puoliso oli vuodesta 1888 Anna Wittman (joka kuoli 1952).
Apostol oli 1900-luvun alkuvuosina yksi Suomen musiikkielämän voimahahmoista. Sotilasmusiikkiuransa ohella hän oli myös liikemies, joka perusti...
Sanat narrata ja narrate eivät merkityksellisesti liity toisiinsa - ne perustuvat eri sanoihin.
Narraaminen tulee suomeen ruotsin verbistä narra, joka puolestaan on lainaa alasaksan verbistä narren, "pitää narrinaan, huiputtaa; käyttäytyä narrin tapaan". Sana on johdos hupsua tai ilveilijää merkitsevästä sanasta narre, joka on lainattu suomen kieleen ruotsin kautta asussa narri. Sanavartalon perimmäistä alkuperää ei tunneta.
Narrate taas pohjautuu latinan kertomista merkitsevään verbiin narrare. Sanaan ei sinänsä liity ajatusta puijaamisesta - olkoonkin, että kertomiseen voi toki liittyä petollisia taka-ajatuksia.
Lähteet:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
The Oxford English dictionary. X, Moul-Ovum
Varausten tekeminen ja niiden hallinnointi onnistuu kätevimmin verkkokirjastossa (https://vaski.finna.fi/). Tee ensin tiedonhaku. Voit tehdä varauksen joko suoraan hakutuloksista tai klikkaamalla teoksen nimeä ja siirtymällä teostiedot -sivulle. Klikkaa Varaa -painiketta ja valitse, mistä kirjastosta haluat noutaa teoksen. Voit määritellä Omat tiedot -välilehdellä myös ensisijaisen noutopaikan, jolloin palvelu valitsee tämän kirjaston oletuksena. Ensisijaisen noutopaikan voi kuitenkin aina ohittaa ja valita noutopaikan itse.
Jos et vielä ollut kirjautunut sisään, pyytää järjestelmä sinua kirjautumaan tässä vaiheessa.
Varaus on maksuton. Noutamattomasta varauksesta peritään maksu. Varattu teos voi tulla mistä tahansa Vaski-kirjastosta....
Kyseessä on todennäköisesti nuorison talkoomerkki vuodelta 1945. Sotavuosina työvoimasta oli pulaa, ja nuoriso organisoitiin mukaan kotirintaman ponnistuksiin talkookampanjoiden avulla. Talkootöitä tekemällä ansaittiin postimerkin kaltaisia talkoomerkkejä, ja kun merkkejä oli kertynyt riittävä määrä, nuori sai lunastaa itselleen rinnassa kannettavan talkoomerkin.
Merkeissä oli eri vuosina eri kuva-aiheita. Vuoden 1945 talkoissa ansioituneet saivat talkoomerkin, jossa on muurahainen. Merkki oli joko kullattu, hopeoitu tai rautainen riippuen tehdyn talkootyön määrästä. Todennäköisesti kuvailemasi merkki on aikojen saatossa tummunut alkuperäisestä väristään.
Lisätietoja talkootyöstä ja -merkeistä saa esimerkiksi teoksista Varjo, Kerttu:...
Pirkko Muikku-Wernerin ja kumppanien Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja on sitä mieltä, että kun jokin toimii kuin junan vessa, se toimii erinomaisesti ja varmasti. Sanonta juontanee juurensa vanhanaikaisiin junanvaunujen käymälöihin, joista jätökset päätyivät suoran putken kautta muitta mutkitta ratakiskoille. Tästä syystä käymälän käyttäminen oli kiellettyä junan seisoessa asemalla.
Säkeistö kuuluu kokonaisuudessaan näin:
"Yet each man kills the thing he loves
By each let this be heard,
Some do it with a bitter look,
Some with a flattering word,
The coward does it with a kiss,
The brave man with a sword!"
Yrjö Jylhä on suomentanut sen seuraavasti:
"Sillä rakkaimpansa surmaa mies
jok'ainoa päällä maan,
joku sanoin kavalin tekee sen,
joku myrkkyä katseessaan,
sen pelkuri tekee suudelmin,
mies uljas miekallaan."
Tarjoilijaa tai viinuria tarkoittava sana kyyppari on tullut ruotsin kielen sanasta kypare ’viinikellarin esimies’. Sana juontaa juurensa keskialasaksan (1200 – 1600) sanaan kuper ’tynnyrintekijä’. Myös nykysaksassa on sana Küfer, Küper.
Sama etymologia on myös englannin sanalla cooper ’tynnyrintekijä’.
Kyyppari Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa
https://www.merriam-webster.com/dictionary/cooper
Tällä hetkellä Joensuun seutukirjaston alueen kirjastojen asiakkailla Joensuussa, Kontiolahdella, Liperissä, Outokummussa ja Polvijärvellä on yksi kirjastokortti, joka käy kaikissa Joensuun seutukirjaston kirjastoissa. Jokaisella kirjastolla ei ole omaa.
Suomessa on useita tällaisia seudullisia tai maakunnallisia kirjastojen yhteenliittymiä, joissa yksittäisillä kunnilla ei ole omaa korttia. Oma kortti kirjastolla tietysti on siinä tapauksessa, että ei ole mukana sellaisessa yhteenliittymässä, jossa yhteinen kortti olisi asiakkaille käytössä.
Mutta sellaista käytäntöä ei vielä ole, että yksi kortti kävisi Suomen jokaiseen kirjastoon.
Suomessa on arkeologisten löytöjen perusteella asunut jo 3000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua ihmisiä, jotka pitivät karjaeläimiä. Ei kuitenkaan vielä tiedetä millaisia nämä varhaiset nautaeläimet olivat. Tutkijat ovat arvelleet, että tuolloin nautoja olisi pidetty lähinnä niiden lihasvoiman, ei niinkään maidon ja lihan vuoksi. 2500-2000 eKr, eli vasarakirveskulttuurin aikakautena Etelä- ja Lounais-Suomessa lehmien ja ihmisten yhteiselämä muuttui. Maanviljely yleistyi ja osin myös vakiintui näillä alueilla ja näin lehmää alettiin hyödyntää myös sen tuottaman maidon ja lihan osalta. Tuon ajan lehmien ruokintatavoista ja muusta hoidosta ei kuitenkaan ole tarkkoja tietoja.
Lähde: Tervo, Mirja (Atena, 2004)
Strindbergin Taklagsöl sisältyy teokseen 'Kaksi miesmonologia' nimellä Harjannostajaiset. Kirja on ilmestynyt vuonna 2002 ja sen on kustantanut Pequod. HelMet-kirjastoissa teosta on runsaasti saatavilla.
Kirjailija on Anton Tsehov ja novellin nimi Sali 6.Novelli löytyy esim. Tsehovin Valittujen novellien 2.osasta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2017625__Stsehov__Ff%3Afac…
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan nimi Birgitta on ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigantia (iirin kielen Brigit), joka tarkoittaa "korkeaa, korotettua". Birgitta-nimen monisataavuotiseen suosioon on vaikuttanut 1300-luvulla elänyt Vadstenan luostarin perustaja Birgitta, joka julistettiin pyhimykseksi 7.10.1391 ja kyseistä päivää on siitä saakka vietetty Pyhän Birgitan päivänä. Birgitta-nimen tunnetuimpia muunnoksia suomen kielessä ovat muun muassa Piritta, Pirjo ja Pirkko.
Z.Topeliuksen sadussa "Parempi tie" luutamummon lapset ovat kaupunkimatkalla ja joutuvat tienristeykseen. Toisen tien varrella laulaa leppälintu: "Kuivaa leipää!" ja toisen tien varrella varis raakkuu: "Rinkilöitä, piparkakkuja!"
Satu sisältyy mm.Topeliuksen sarjaan "Lukemisia lapsille", osa V
Helsingin Sanomien toimittamassa Korttelikirja- sarjassa osassa 1 Puhvelista Punatulkkuun käydään läpi Ullanlinnan kortteleita. Kaivopuistosta löytyy esim. Mikko-Olavi Seppälän kirja Kaivopuisto ( Helsinki-seura, 2008). Matti Klingeltä ilmestyi viime vuonna teos Pääkaupunki ( Otava), jossa on mm. artikkelit Ullanlinnan seutu ja Keisarinna ja Kaivopuisto.
Helsingin pääkirjastossa Pasilassa on kattava Helsinki kokoelma, sieltä varmaan löytyisi tietoa Etelä-Helsingistä. Samoin Rikhardinkadun kirjastossa löytyy Helsinki kokoelma.
Etsimäsi laulun Andrew Lloyd Webberin musikaalista "Jesus Christ Superstar" on tosiaankin suomentanut Esko Elstelä. Laulu on saanut suomenkielisen nimen "Maria Magdalenan laulu". Suomenkieliset sanat löytyvät useastakin teoksesta, mm. Suuresta musikaalikirjasta (F-Kustannus, 2009) ja Suuren toivelaulukirjan osasta 11.
Saat laulun sanat sähköpostiisi.
Lähteet:
https://finna.fi
Suuri toivelaulukirja 11 (F-kustannus, 2003)
Teksti on Eeva Kilven vuonna 1982 ilmestyneen runokokoelman Ennen kuolemaa yhden runon alusta. Tarkkaan ottaen se kuuluu seuraavasti:
" - Minä rauhoitun aina kun alkaa sataa lunta
ja aina kun näen ihmisen koiran kanssa.
Sillä ihmisellä ei ole mitään hätää."
Viddla on tosiaan käytössä muutamissa kirjastoissa, mm. Kuopiossa. Helmet-kirjastoihin palvelu ei ainakaan vielä ole tulossa. Syynä on Viddlan elokuvavalikoiman pienuus ja se, että sen hinnoittelu on isolle kirjastokimpalle hankala (jokainen katsomistakerta maksaa). Tilannetta seurataan kuitenkin tiiviisti.
Tässä kollegoiden avulla koottua listaa:
Päivi Alasalmi: Jokioisten kesäleiri (novelli, löytyy kokoelmasta Koirapäinen pyöveli)
Allende, Isabel: Eva Lunan rakkaudet
Cunningham, Michael: Koti maailman laidalla
Heinlein, Robert A.: Kuu on julma, Kissa muurin läpi (sekä suomentamattomat Stranger in the strange land ja Time enough for love)
Kuivaniemi, Mirja: Hinta
Levo, Tuula: Neiti Soldan
Roche, Henri-Pierre: Jules ja Jim
Lisää englanninkielisiä romaaneja löytyy esim. osoitteesta
http://www.faqs.org/faqs/polyamory/culture/.
HelMet-kirjastokortin ja pin-koodin saaminen edellyttää aina henkilökohtaista käyntiä jossakin HelMet-kirjastossa ja kuvallisen henkilötodistuksen esittämistä.
