Kyseessä lienee Kontakti-sarja, jota julkaisi Kauppiaitten Kustannus. Käsikirjoitukset saatiin kirjoituskilpailujen kautta. Sarjaa julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1970 ja uudestaan vuonna 1987. Sarja sisältää 75 pienoisromaania. Wikipediasta löytyy hiukan tietoa Kontakti-sarjasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kontakti-sarja
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampo (https://www.kirjasampo.fi/fi) esittelee sarjan teoksia (kohta romaanit)
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kontakti%20kauppiaitten
Kontakti-sarjan nuorista kirjoittajista julkaisivat myöhemminkin kirjoja ainakin Jussi-Pekka Toivonen, Arto Melleri, Esa Kero, Kaisa Ikola, Ulla-Maija Paavilainen ja Emma Puikkonen.
Olisikohan kyseessä kukaties Lemillä Etelä-Karjalassa sijaitseva Lahnajärvi, joka mainitaan Paasilinnan romaanissa Suomalainen kärsäkirja? Kirjassa seikkailevan Emilia-norsun emäntä Lucia Lucander (alkujaan Sanna Tarkiainen) oli "kotoisin Lemiltä, jossa hänen vanhemmillaan oli ollut pieni maatila. -- Lucian entinen kotitila sijaitsi ihan kirkonkylän liepeillä kauniin Lahnajärven rannalla." (s. 216–217)
Yksi parhaista menetelmistä eri liikuntamuotojen fyysisen rasittavuuden kuvaamiseen on MET-arvo. MET on lyhenne sanoista metabolinen ekvivalentti (engl. Metabolic Equivalent). Tämä arvo kuvaa fyysisen aktiivisuuden aiheuttamaa lisääntynyttä energiankulutusta verrattuna kehon lepotasoon. Yksi MET-yksikkö vastaa elimistön lepoaineenvaihdunnan aiheuttamaa hapenkulutusta. Yksi MET eli lepotason hapenkulutus on keskimäärin 3,5 millilitraa painokiloa kohden minuutissa. Hapenkulutuksesta johdettuna energiankulutuksena yksi MET vastaa yhtä kilokaloria painokiloa kohden tunnissa. Kuusikymmentäkiloisen henkilön pitäisi kuluttaa tuolilla rauhallisesti istuen keskimäärin 60 kilokaloria tunnissa.Reipaan kävelyn (5,6-6,2 km/h) MET-arvo on 4,8. Pyöräilyn...
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, tarkoitatko etu- vai sukunimiä. Etunimistä ja niiden historiasta on monia teoksia, esimerkkeinä Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Kustaa Vilkuna: Etunimet ja Eero Kiviniemi: Suomalaisten etunimet. Sukunimistä löytyy tietoja vaikkapa teoksesta Pirjo Mikkonen: Sukunimet. Lisää nimikirjoja löydät Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta. Haku-sivun asiasana-kohtaan voi kirjoittaa hakusanaksi etunimet tai sukunimet. Tietokannan osoite on: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1174221667&ulang=…
Ylioppilaskirjoitusten kielten kokeita saattoi kirjastoihin hankkia muutaman vuoden ajan 90-luvun alussa. Sen jälkeen niiden saanti kariutui tekijänoikeuskysymyksiin, eikä niitä vieläkään voi kirjastoon hankkia. Näitä vanhempia kokeita kuitenkin mm. pääkaupunkiseudun kirjastoissa on.
Englannin, ruotsin, saksan ja ranskan kielikurssien joukossa on kuitenkin joitakin nimenomaan ylioppilaskirjoituksiin valmentautuville laadittuja harjoituksia; niitä voi selata esim. pääkaupunkiseudun tietokannasta Plussasta. Mene Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulle (http://www.lib.hel.fi) ja jatka: > kirjat ja muu aineisto > Helsinki (painike, ei sana tekstissä). Siirrä valinta kohtaan asiasana tai luokka, kirjoita hakulokeroon haluamasi kielen...
Sukunimet Kervinen ja Karvinen ovat kehittyneet germaanisista henkilönnimistä Gerwen, Gerwi, Gerwin, Kerwi, Kerwin, Garwen ja Garuin. Sukunimenä se on Suomessa alkuaan karjalais-savolainen, mutta levinnyt aikojen myötä laajalti eri puolille Suomea (Lähde: Mikkonen, Paikkala, Sukunimet, 2000)
Armas Ruotsalaisen teoksen Nuoren äidin kirja (1948, 9. uud. p.) mukaan vauvoilla on käytetty 1940-luvulla alusriepua. "Edullista on tehdä alusrievut pehmoisiksi kuluneesta, vanhasta liina- tai pumpulikankaasta, sillä semmoinen ei paina pienokaisen ihoa, kuten uusi ja vielä kankeahko kangas."
Kehdoissa on käytetty ennen vanhaan myös kosteutta imeviä lampaantaljoja ja olkia ja kehdon pohjassa on ollut reikiä tai kouru, joista pissa on päässyt valumaan pois.
Ensimmäiset kertavaipat kehitettiin 1940-luvulla. Tarve kangasvaippojen korvaamiselle muilla materiaaleilla juontui siitä, että sota-aikana puuvillalle oli tärkeämpää käyttöä. Ruotsissa kehitettiin 1940-luvun alussa kreppiselluloosaa oleva tyyny, jota käytettiin muovihousujen sisällä....
Blaken teoksen Taivaan ja helvetin avioliitto ja muuta proosaa vuoden 1997 painoksessa, jonka suomennoksen ja johdannon on laatinut Tuomas Anhava, kyseinen kohta löytyy sivulta 53: "Ylettömyyden tie vie viisauden palatsiin". Kirja on lainattavissa ja varattavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
Tuohon "Path of excess.." -versioon löysin sellaisen selityksen, että Enigma -yhtye otti lauseen tuossa muodossa kappaleeseensa Gravity of love (Enigma - Gravity Of Love (Judgement Day Club Mix) lyrics (nothingbutlyrics.com). Muitakin selityksiä varmaan on.
Kysyin kollegoilta ympäri Suomea, mutta valitettavasti kukaan ei tunnista tätä novellia. Wikipediasta löytyy englannin kielellä lista romaaneista ja novelleista, joissa kerrotaan teleporttauksesta (teleportation in fiction). Ehkä sieltä löytyy oikea tarina.
Tässä linkki: http://en.wikipedia.org/wiki/Teleportation_in_fiction
Listasta puuttuu Alfred Besterin romaani Määränpäänä tähdet, jossa myös kerrotaan teleporttauksesta.
Markku Pölösen elokuva perustuu Veikko Huovisen Hamsterit-kirjaan, mutta kirjan kaikki kappaleet ovat lainassa, joten valitettavasti en pääse tarkistamaan, käytetäänkö teoksessa jotakin runolainaa. Kulttuurikuplia-blogissa mainitaan Hamsterit-elokuvasta seuraavaa:
"Paula Vesalan suloinen Kaksi kärpästä -laulu ja Eila Kivikk’ahon Kolme kuiskausta -runo (Sinikallio, 1942) jäivät muistiin kauniina yksityiskohtina."
Oletettavissa on, että kyse on Kivikk'ahon runosta. Sinikalliot-runokokoelma sisältyy useisiin Kivikk'ahon Kootut teokset -painoksiin, joita pääsee varaamaan oheisista linkeistä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.112917
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.320741
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.558672
Lähde:
https://...
Hei
Takassa voi valmistaa kaikenlaista. Reseptejä kannattaa etsiä kirjoista jotka käsittelevät joko ruuan valmistamista avotulella, padassa, vuoassa tai uunissa.
Esimerkiksi nämä kirjat Pataruokaa Väntsi, Meri-Tuuli, kirjoittaja tai Avotulilla : ruokaa luonnon antimista Maulavirta, Markus, kirjoittaja.
Ruuan valmistukseen suositellaan lämpömittaria, jolla takan lämpötila voi seurata valmistuksen aikana. Reseptejä täytyy hieman itse osaa soveltaa omaan takkaan sopiviksi.
https://blog.tulikivi.fi/blogit/ruoanlaitto-takassa-on-helppoa-ja-ekolo…
Netistä löytyy myös englanniksi reseptisivustoja. https://www.smokedbbqsource.com/wood-fired-oven-recipes/
https://www.wikihow.com/Cook-in-an-Indoor-...
Hei,Kyseessä on Kantelettaresta löytyvä lastenloru Piilehtijä (myös Piilosilla tai alkusanojen mukaan Kitkat katkat).PiilehtijäKitkat, katkat, pitkät matkat!Sinä ja minä ja Hentun Liisa,Puntun Paavo ja Juortanan Jussi,Laurilan Lassi ja Myllärin Matti.Ympäri tuvan minua etsivät.Eivät minua löytäneet.Minä vain pankolla makasin.
Tarkoitat ilmeisesti Maijaliisa Dieckmannin runonäytelmää "Pikku Matin joulukuusi". Näytelmässä esiintyvät (lausunta)kuoro, Matti, pupu(t), orava(t) ja tontut. Näytelmä alkaa: "Pikku Matti metsään päin innoissansa lähtee näin". Teksti löytyy kirjoista "Kulkunen : Suomen nuorisokirjailijat ry:n joulujulkaisu" (Sesam, 1982, ISBN 951-99413-0-4) ja Dieckmann, Maijaliisa: "Tähtihetkiä. 1" (Koulun kerhokeskus, 1994).
Tähtihetkiä-kirjassa ei mainita mitään sävelmää, mutta Kulkusessa mainitaan tekstin alussa, että sävelmänä on "Eilen kuljin metsään päin", jos runonäytelmä esitetään laulaen. "Eilen kuljin metsään päin" on saksalainen kansansävelmä, joka löytyy monesta nuotista, esimerkiksi "Suuresta lastenlaulukirjasta", osasta 2, ja "...
Pikentti, pikenttipoika, pikettipoika, pitenttipoika, pitsentti ja Pälsin pikanttipoika ovat kaikki ruotsin palvelijaa ja käskyläistä merkitsevästä betjänt-sanasta muotoutuneita lainasanoja. Pikanttipoika on siis - aivan niin kuin kysymyksessä arvellaan - apupoika, palveluspoika, juoksupoika, käskyläinen.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3, [pamata-roska]. Suomalais-ugrilainen seura, 1962
Näin vanhoja 7 päivää -lehden numeroita säilytetään Pasilan kirjastossa, mutta kotilainaan niitä ei valitettavasti saa. Voit käydä Pasilassa etsimässä kyseisen numeron ja ottaa valokopion etsimästäsi artikkelista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1001132__S7%20p%C3%A4iv%C3…
http://www.helmet.fi/fi-FI
Vampyyri surmataan karamellitangolla Robert Swindellsin kirjassa Huone 13. Päähenkilönä siinä on Felicity Morgan, josta käytetään kutsumanimeä Fliss. Hänen koululuokkansa retkikohde, kirjan tapahtumapaikka Whitby on aivan oikea olemassaoleva rannikkokaupunki pohjoisessa Yorkshiressa Englannissa. Todellisia ovat myös kirjassa esiintyvät nähtävyydet ja retkikohteet, kuten kapteeni Cookin muistomerkki ja Robin Hood's Bay. Kirjassa mainitun 199-askelmaisen portaikon päässä olevan St Maryn kirkon hautausmaan haudoista yhteen liittyy uskomus, jonka mukaan se on kreivi Draculan hauta.
Secrets of St Mary's Churchyard in Whitby | The Whitby Guide
Netin kautta löytyy joidenkin laulun sanoja, mutta niiden käytössä on otettava huomioon tekijänoikeudet. Tietoa tekijänoikeuksista löytyy mm. Teoston, Gramexin ja Kopioston sivuilta (http://www.teosto.fi/ , http://www.gramex.fi/cgi-bin/iisi3.pl?cid=gramex ja http://www.kopiosto.fi/ ).
Laulujen sanoja voi tilata Laulut.fi -palvelusta http://www.laulut.fi/ .
Laulun sanoja on toki siellä täällä netissä tekijänoikeussäädöksistä huolimatta, niitä voi etsiä esim. Googlesta http://www.google.fi hakusanoilla laulujen+sanoja ja laulun+sanoja.
Hyvä tapa löytää laulun sanoja yhteislauluhetkiin on selata Suuri toivelaulukirjan osia. Sieltä löytyvät lähes kaikki suomalaisten laulusuosikit.
Vaahtomuovipatjat valmistetaan polyuretaanista. Auringonvalo aiheuttaa polyuretaanissa kellastumista. Kosteus edesauttaa vaahtomuovin hajoamista.
Satu Mäkelän laatimassa opinnäytetyössä kerrotaan mm. polyuretaanin ikääntymisestä ja hajoamisesta. Polyuretaanien ikääntymisominaisuudet ovat erittäin riippuvaisia niiden valmistukseen käytetyistä raaka-aineista, jotka määrittävät muodostuvan polymeerin rakenteen. Pinnoittamattoman polyuretaanisolumuovin odotettavissa oleva elinikä on noin 20–25 vuotta sen paksuudesta riippuen. Polyuretaanilaatuja on erilaisia, eikä edellä mainitusta arviosta voi suoraan määrittää vaahtomuovipatjan murenemisikää. Mureneminen kertoo jo pitkälle edenneestä hajoamisesta.
https://en...
Varsinaista hääaiheista laulukokoelmaa ei HelMet-kirjastoista löydy, mutta esim. Yhteis-lauluvihko II-kuoropartituuri sisältää tuon mainitsemasi Romanssin.
Yhteislauluvihko II ja sen sijaintitiedot voi tarkistaa HelMetissä (http://www.helmet.fi ). Kirjoita hakukukenttään teoksen nimi. Voit myös rajata materiaalin nuoteiksi.
Muutama muu ehdotus sopiviksi laulukokoelmiksi:
- Yhteislauluvihko 1
- Jos osaisi onnestansa / Chydenius, Kaj
- 75 Naiskuorolaulua
Naiskuorolle tarkoitettuja nuotteja löytyy HelMet-tietokannasta hakusanalla ”naiskuorot” ja rajaamalla materiaali nuoteiksi. Voit myös rajata kielen suomeksi.
Minullakaan ei ole Helsingin isojen kirjastojen tarkkoja kokoelmamääriä (ehkä joku ne pystyy kaivamaan esiin ja lisäämään tähän vastaukseen), mutta kyllä Oodi kuuluu isojen ryhmään kuin Pasila, Töölö, Itäkeskus, Kallio ja Malmi. Ehkä kokoelman suuruutta hahmottaa silti paremmin vertailu itsenäisiin naapurikuntiin, joista saa tarkkoja tilastotietoja osoitteesta tilastot.kirjastot.fi.
Radanvarsikunnista Järvenpäällä ja Keravalla on noin 150 000 kirjan kokoelmat, Riihimäellä melkein 200 000. Kirkkonummi on edellisiä hieman pienempi, noin 140 000 kirjaa, Lohja taas huomattavasti suurempi 290 000. Oodia hitusen isompi on Sipoon kokoelma, sitä pienempiä ovat mm. Kauniainen, Askola, Mäntsälä ja Myrskylä. Oodi on siis Helsingin sisällä "suuri",...
