Valviran ohjeistuksen mukaan asiasta kannattaa aluksi keskustella hoitopaikassa. Jos hoitopaikassa käydyistä keskusteluista ei ole apua, voit tehdä kirjallisen muistutuksen hoitopaikan terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Jos olet tyytymätön muistutukseen saamaasi vastaukseen, voit tehdä kantelun aluehallintovirastolle.
https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/tyytymattomyys_hoitoon
Täältä voit tarkistaa mihin aluehallintovirastoon kuntasi kuuluu: https://avi.fi/tietoa-meista/aluehallintovirastot/kuntaluettelo-aluehallintovirastojen-toimialueista
Kantelun tekeminen aluehallintovirastoon: https://www.suomi.fi/palvelut/kantelun-tekeminen-aluehallintovirastoon-…
Kaisa Häkkisen Suomen lukusanasysteemin historiaa -artikkelissa kerrotaan suomen kielen lukusanojen taustasta. Yhdistettyjen lukusanojen (kymmenestä eteenpäin) kohdalla on käytetty ilmaisuja yksi toista kymmentä (11), yksi kolmatta kymmentä (21). Näistä loppuosa "kymmentä" on sittemmin jätetty pois: yksi toista, yksi kolmatta, neljä viidettä jne. Myöhemmin kahdenkymmenen ylittävät lukusanat alettiin mahdollisesti muiden kielten vaikutuksesta ilmaista muodossa kaksikymmentäyksi, neljäkymmentäneljä jne. Toisaalta tätä muotoa on esiintynyt rinnakkaisena jo Agricolan teksteissä, joskin silloin kymmenten ja ykkösten väliin laitettiin yleensä ja-sana ("neljäkymmentä ja neljä").Nykykielessä käytetään siis lukusanoista 11-19 nimenomaan...
Valitettavasti en löytänyt tietoa tämän runon käännöksestä.
Runo on alun perin ilmestynyt Yökehrääjä-kokoelmassa. Suomen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannan mukaan Eino Leinon runoteoksista on käännetty englanniksi vain Helkavirsiä. Lisäksi Leinon runo on julkaistu englanninkielisissä suomalaisen runouden kokoelmateoksissa, mutta tietokannasta ei käy ilmi kaikkien niiden tarkkaa sisältöä.
Käännöstietokanta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
On toki mahdollista, että runo on käännetty ja julkaistu esimerkiksi jossakin lehdessä, mutta sellaisesta tietoa on vaikea löytää.
Opettajista kertovia romaaneja löytyy paljon. Tässä niistä joitakin, sekä kotimaisia että käännöksiä.
Brontë, Charlotte: Kotiopettajattaren romaani; Professori
Coetzee, J. M.; Häpeäpaalu
Hakalahti, Niina: Sydänystävä
Hayden, Torey: Lapsi muiden joukossa; Nukkelapsi; Toisten lapset
Hämeen-Anttila, Virpi: Suden vuosi
Levo, Tuula: Hyppytunti
Luther, Annika: Opettajainhuone
Pulkkinen, Riikka: Raja
Schalansky, Judith: Kirahvin kaula
Tossavainen, Jouni: Koulu
Tuominen, Pirjo: Kotiopettaja
Tyler, Anne: Nooan kompassi
Valtonen, Hilja: Nuoren opettajattaren varaventtiili
Valtonen, Jussi: Siipien kantamat
Williams, John: Stoner
Korkeasaaren päivitetty lajilista, noin 150 eläinlajia löytyy eläintarhan verkkosivuilta. Klikkaamalla kunkin eläimen kohdalla lajisivu-linkkiä saa lisätietoa sen elintavoista.
https://www.korkeasaari.fi/elaimet/lajilista/#c8c3b9d2
Lumi- ja jääveistokset ja -tilat, kuten Lapland Hotels SnowVillage, on suunniteltu siten, että jäälumi ja jääveistokset säilyvät, vaikka sisällä onkin suhteellisen lämmin: esimerkiksi jäähotellien huoneiden lämpötila pidetään suunnilleen lukemissa 0 ja -8 °C. Tämä saavutetaan usean eri tekijän summalla.Sulamisen hidastamiseen käytetään eri tekniikoita, kuten esijäähdytystä ja eristettyjä suojia. Rakennusten ja veistosten säilymiseen vaikuttavat esimerkiksi:Sijainti: Rakennelmat sijaitsevat alueella, jossa ulkolämpötila on niiden rakennus- ja aukiolokausina usein hyvin alhainen. Tämä auttaa ylläpitämään myös sisätilojen kylmyyttä. Rakenne: Jää- ja lumirakenteet ovat paksuja ja massiivisia, mikä auttaa niitä kestämään lämpötilan...
Aiheeseesi löytyy 2 kirjaa Porin kaupunginkirjastosta. Seppälä, Ari : Sieniviljelijän pieni käsikirja : perustietoa ja käytännön ohjeita niille, jotka haluaisivat harrastaa sienten viljelyä : herkkusieni, siitake, osterivinokas, koivunkantosieni, korvasieni, 1993.
Tunnetko viljelysienemme ? : herkkusieni, siitake, osterivinokas, julk. Helsingin yliopisto maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, 1991.
Helsingin Yliopiston kirjastosta voit tehdä kaukolainan kirjasta Vanhala, Anne : Sieniä sienimöstä : herkkusienten, siitaken ja vinokkaiden viljelytekniikka ja tuotantokustannukset, julk. Helsinki Työtehoseura, 1991.
Löydät myös paljon hyviä linkkejä esim. sanoilla siitake tai osterivinokas, tekemällä haun Evreka,fi -hakupalvelun kautta http...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukuniemt -kirjasta(2000)löytyy useampikin selitys nimelle. Keisu on mm. Iittiläinen talon- ja sukunimi, joka perustuu viljelysnimeen (keiso = "sarjakukkainen putkikasvi"). Saulo Kepsun kokoamassa teoksessa Pohjois-Kymenlaakson kylännimistä (198I) Kejsu on merkitty vuosilta 1860-66. Keisu-nimien alue löytyy myös pohjoisesta. Ylitorniolla on satoja vuosia vanhaksi sanottu Keisun talo, jonka mukaan asukkaat ovat ottaneet myös sukunimen. Pellosta löytyy niemi, jonka nimi on selitetty sanasta keisu, "mutkalle kasvanut mänty".
Etsitty kirja saattaisi olla Scoular Andersonin Pulmallinen päivä (Otava, 1994).
"Kun Essi ja Jussi saapuvat vierailulle Yli-Pelikaanien sukulinnaan, he eivät arvaa miten jännittävä ja kiireinen päivä heillä on edessään. Oskar-setä lähettää lapset ensi töikseen aarteenetsintään, jonka kuluessa he tutkivat linnan läpikotaisin niin sisältä kuin ulkoakin. Pitkin päivää ilmaantuu yhä uusia pulmia ratkaistavaksi: esineitä on kadoksissa, monet laitteet ovat epäkunnossa, isosetä narraa minkä ehtii (vai narraako?) ja kaiken huipuksi linnassa liikkuu ovela varas. Tule auttamaan Essiä ja Jussia selviämään päivän pulmista. Saa nähdä ovatko sinun silmäsi yhtä tarkat ja hoksottimesi yhtä terävässä kunnossa kuin heillä!"
En löydä lähteistä tietoa siitä, että se olisi haitallista. Kuivattu pasta turpoaa vatsassa ja siinä mielessä siitä voi tulla ikävä olo, jos sitä syö paljon. Ruoansulatukseta löytyy tietoa esimerkiksi AAKE-hankkeen sivulta. Tietysti, jos jostain syystä, kuiva makaroni sulaisi huonosti, se voi myös aiheuttaa ikäviä tuntemuksia. Asiasta voi kysyä lisää ruoka-asiantuntijoilta Ruokatieto-yhdistyksestä tai Martoilta.
Sanonta kuuluu kokonaisuudessaan "Toimii kuin ihmisen mieli". (Vauva.fi tietää!) https://www.vauva.fi/keskustelu/1698763/ketju/voisiko_joku_selittaa_tamn_sanonnan
Sanonta voisi tarkoittaa, että jokin toimii kuin ihmisen ajatukset/mieli eli hieman sekavasti ja arvaamattomasti, mutta sanonnalla tarkoitetaan yleensä juuri päinvastaista.
Jokin toimii juuri mielesi mukaa eli "kuin ihmisen mieli". Asiaa ei tarvitse toimijalle selitellä, vaan se tapahtuu aivan automaattisesti "oikein" eli siten kuin sinä haluat.
Esim. Koirasta: "Toimii kuin ihmisen mieli, mutta jaksaa koetella hermoja. Älykäs, reaktioherkkä, musta syliolento. Raivostuttavan rakas. Unikavereista parhain."
http://www.petsie.fi/pets/227523-valla-sekarotuinen
Myös kone...
Etsimäsi kappale ”Blackbird” on ainakin kahdella Beatlesin CD:llä. Toinen levy on mainitsemasi Beatles ja toinen Anthology 3.
Levyt ovat aika kysyttyjä, tarkista saatavuus aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi/ .
Voit hakea levyjä kappaleen nimen mukaan. Jos haet pikahaulla ”Blackbird” tulee viitteitä paljon, ja siksi hakua kannattaa tarkentaa. Valitse monipuolinen haku ja kirjoita esittäjän nimeksi Beatles. Tarkenna hakua kappaleen nimellä Blackbird. Lisäksi sinun kannattaa rajata hakua myös materiaalin (cd-levy) mukaan.
Hakutuloksena saat listan cd-levyjä. Klikkaamalla saatavuustietoja näet missä kirjastoissa levy on paikalla. Soita siihen kirjastoon, jossa hakemasi levy on hyllyssä. Voit varata levyn tai pyytää...
Pelkistäen laulussa lauletaan tytöstä, joka välittää vain pojista joilla on rahaa ja jotka antavat hänelle tavaroita. Hän on siis material girl eli "tavaratyttö".
Laulun vaiheista löytyy tietoa Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Material_Girl
Vanhuuskuolema on ensisijaisesti biologinen käsite, joka on erotettava käsitteellisesti vanhuksen kuolemasta.
– Kun elimistön rappeutuminen etenee riittävän pitkälle, yksilö kuolee.
– Termi haurausraihnausoireyhtymä kuvaa tätä kuolemaa edeltävää tilannetta.Vanhuus ei ole sairaus, mutta kuolema on väistämätön. Ikääntyvät kudokset ovat yhä enemmän
alttiina lukuisille vanhuuteen liittyville kroonisille sairauksille, kuten sydän ja verisuoni
taudeille, aivohalvauksille, syövälle ja dementialle.Sairauksien kehittymisjärjestyksen aikatauluun vaikuttavat yksilön perintötekijät, elin
ympäristö ja elintavat.
Haurausraihnausoireyhtymällä (HRO) tarkoitetaan biologiseen ikääntymiseen liittyvää yleistä terveydentilan heikkoutta. Sitä ei...
Signeerausta T.M. käytti ainakin kuvataiteilija Tauno Miesmaa (1891-1980), joka uransa alkupuolella piirsi karikatyyreja ja pilakuvia poliitikoista. Hänen mainitaan piirtäneen etenkin Tuulispää ja Velikulta –lehtiin. Hänet tunnetaan myöhemmin erittäin tuotteliaana kuvataiteilijana sadoista muotokuvistaan. Tauno Miesmaan piirroksista signeerauksineen on kuvia teoksessa ”Suomen taiteilijoita Alvar Cawenista Wäinö Aaltoseen, Elämäkertoja” (toim. Hertta Tirranen), joiden perusteella voisitte mahdollisesti saada selville sen, muistuttavatko kuvat ja signeeraukset teidän näkemiänne pilakuvia ja olisiko näkemienne kuvien piirtäjä tuo samainen Tauno Miesmaa.
Mitään merkintää siitä, että Tauno Miesmaa piirsi myös Pohjois-Savo –lehdelle emme...
Hei,
Helmet -verkkopalvelussa ei voi varata tietyn teoksen mitä tahansa painosta vaan haluttu painos täytyy valita erikseen. Kaunokirjallisuudessa painoksella ei välttämättä ole mitään väliä, mutta tietokirjallisuudessa uusimmissa painoksissa on usein uutta tarkistettua tietoa, jolloin painoksella on jo enemmän merkitystä.
Kielitoimiston sanakirjasta ei löydy sanaa infrastruuri. Näyttää kuitenkin, että sitä on käytetty sanan infrastruktuuri sijaan joissain teksteissä eli se tarkoittaa samaa asiaa. Syynä voi olla infrastruktuurin hankala kirjoitusmuoto. Jussi Kallio onkin ehdottanut Kielikellossa 3/2014, että sanalle pitäisi keksiä suomenkielinen vastine.
Lähteet
Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Jussi Kallio: Infrastruktuurin riivaamana, Kielikello 3/2014 https://www.kielikello.fi/-/infrastruktuurin-riivaamana
Maljakko näyttäisi olevan Kumelan tuotantoa 1940-luvulta. Jos näin on, se on tosiaan käsinmaalattua lasia. Tarkempia tietoja ja varmistuksen asiaan saisi antiikin asiantuntijoilta.
Kumelan tuotannosta ja historiasta löytyy kirjakin, jossa on kuvia saman näköisistä maljakoista. Kirjan nimi on: Oy Kumela : lasimaalaamosta tehtaaksi 1937-1985. Sivuilla 29-38 on Marjut Kumelan artikkeli Käsinmaalattua lasia. Kirjan lopusta löytyy tuotekuvasto.
Kyseessä voisi olla norjalaisen Jostein Gaarderin Joulumysteerio (Julemysteriet, suom. Katriina Savolainen, 1996).https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au819c75a3-0f65-4dcd-954b-c…
