Tikkurilan kirjastoon on hankittu esimerkiksi nämä teokset:
Kiinteistöyhtiön kirjanpito ja tilinpäätös / Kari Manner, Antti Suulamo, 9. p. 2010
Kehittyvä kirjanpitotaito / Soile Tomperi 12. p. 2009
Kehittyvä kirjanpitotaito. Harjoituskirja / Soile Tomperi, 13. p. 2009
Asunto-osakeyhtiön kirjanpito- ja verokirja / Marjo Salin 9. p. 2008
HelMetistä voi hakea aiheesta lisää teoksia hakusanoilla asunto-osakeyhtiöt ja kirjanpito.
Kirja jota etsit on "Mostarin tien liftarit. Suomalainen palkkasoturi Bosnian sodassa. Tekijä on Luca Moconesi, nimi on Marco Casagranden "taiteilijanimi", ja Casagrande on myös kirjassa esiintyvä henkilö. Kirjan on julkaissut WSOY 1997.
Kielitoimiston ohjepankin mukaan genetiivi-ilmauksessa usein sekä yhdyssana että erillisten sanojen liitto ovat mahdollisia. Yhdyssanassa korostuu ilmauksen termimäisyys: lääkärinlausunto yhteen (termi), mutta esim ilmauksessa kenen lääkärin lausunto erilleen. Ehkä myös tässä tapauksessa molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia. Kuitenkin esim. tutkinnon nimi "tekniikan tohtori" kirjoitetaan kahtena sanana.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/genetiivi/ohje/410
:
Kyseessä on Gaston Bonheurin (Gaston Tesseyre) lauluteksti, jonka hän kirjoitti Mireille Matthieulle. Paul Mauriat on säveltänyt tekstin lauluksi. Pentti Saaritsa on suomentanut laulun sanat. Laulu on suomeksi nimeltään Päin uuttaa päivää nousevaa ja laulu alkaa säkeillä "Aikojen myrskyissä marssittu on / päämäärä mielessä horjumaton".
https://finna.fi/Record/fikka.4798678#componentparts
https://fr.wikipedia.org/wiki/Gaston_Bonheur
Kysyjä ja kurssikaveri ovat molemmat toimineet lain sallimalla tavalla. Tekijänoikeuslain §12 sallii tehdä muutaman kopion yksityistä käyttöä varten esimerkiksi kurssikirjasta. Sillä ei ole merkitystä, millä tekniikalla kopion tekee, käsin kirjoittamalla vai kameralla kuvaten. Myöskään sillä ei ole merkitystä, mistä alkuperäinen teoskappale on peräisin, kunhan kyseessä on laillisesti valmistettu teoskappale (piraattikopiosta tehty kopio on laiton). Lain näkökulmasta kurssikaveri on soveltanut tätä lain sallimaa oikeutta, kysyjä on vain sattunut olemaan sopiva lähde.
Heikki Poroila
Kysymyksessä on varmaan Peter S. Beaglen fantasiakirja ”Viimeinen yksisarvinen” (WSOY, 1994). Sitä löytyy kirjastoista, https://www.finna.fi/Record/anders.38051. Kohdasta muut kirjastot voit valita lähimmän.
Lukemasi kirja voisi olla Kariston Kauhujuttu-sarjassa vuonna 1993 ilmestynyt Angela Bullin Toivomushauta.
"Kerrottiin, että Pienokaisen Haudan äärellä lausutut toivomukset täyttyivät. Niinpä Cathy, joka epätoivoisesti tarvitsi rahaa luokkaretkeä varten, päätti yrittää. Hänen toiveensa toteutui, ja hän pääsi töihin vanhaan leipomoon. Mutta miksi kukaan ei ollut koskaan kuullutkaan kadusta, jonka varrella se sijaitsi? Miksi ihmiset suhtautuivat niin vihamielisesti leipureihin? Ja kuka oli haudan pienokainen, Ann Halliwell, ja miksi hänet oli murhattu?"
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanaa jalkavaimo käytetään "joissakin moniavioisuuden sallivissa kulttuureissa virallisten vaimojen lisäksi olevista vaimoista". Jos tulkitsen oikein, etymologisen sanakirjan mukaan jalkavaimo-sana esiintyi kirjallisena tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1637 ilmestyneessä Eric Schroderuksen Latinalais-saksalais-ruotsalais-suomalaisessa tulkkisanakirjassa. Etymologisessa sanakirjassa pohditaan sanan yhteyttä mordvan kielen sanaan jalga, jonka merkitys on ystävä, ystävätär, kumppani. Toisaalta esitetään, että kyseessä on mahdollisesti kuitenkin jalkaa tarkoittava etuliite ja verrataan Lönnrotin sanakirjan lisävihosta löytyvään fraasiin "tehdä lapsi jalalta" eli avioliiton ulkopuolella. Jalka-sana tässä...
Ortodoksisessa nimipäiväkalenterissa Tinjan päivä on 20.3. Silloin vietetään marttyyri Fotini (Foteine) Samarialaisen muistopäivää, jonka nimestä Tinja tulee.
Lähde: http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm
Katso esim. sivuja
http://www.pellervo.fi/otlehti/historia/43keskusliikkeid.htm
http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/waihesivut/B77EFB297F535DE3C2256…
Siivola, Hanna: Pula-ajan ruokahuolto kotirintamalla. Suomi 1939-1945. Ammattikoulun päättötyö. http://koti.mbnet.fi/siivola/sisallys.htm
Kallioniemi, Jouni: Kotirintama 1939-1945.
Polva, Anni: Elettiin kotirintamalla…Lehtiä päiväkirjastani.
Utrio, Meri ja Untamo: Pois pula, pois puute Kun kansa selviytyi.
Varastokirjasto on digitoinut vanhojen aikakauslehtien sisällysluetteloita.
Kotiliesi ja Puutarhalehti vuosilta 1939-1946 sisältänevät aiheeseen liittyviä artikkeleita. http://www.nrl.fi Klikkaa etusivulta: suomalaisten aikakauslehtien sisällysluetteloita. Kirjoita hakusanaksi esim....
Japanin kielessä länsimaiset nimet kirjoitetaan aina katakana-tavumerkeillä. Katakana-merkkien kaavioita löytyy internetistä paljon, mutta wikipedian kaavio on täydellisin: http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
Katakana-lista on otsakkeen "Table of katakana" alla.
Juhan: ユハン
Ville: ヴィッレ
Juhan kirjoitetaan siis kolmella merkillä: YU, HA ja N.
Ville kirjoitetaan merkeillä: VI, konsonantin kahdennusmerkki eli pieni TSU ja RE.
Ville on siis melkoisen hankala nimi kirjoittaa japaniksi. Ensinnäkin konsonantin kahdennus merkitään pienikokoinen TSU-merkillä. Toiseksi Japanissa ei ole varsinaisesti R- ja L-äänteitä, joten ne korvautuvat aina japanin heikkotäryisellä R:llä. Lisäksi äänne VI joudutaan muodostamaan (keinotekoisesti) kolmesta merkistä...
Kuvaamasi kaltainen kohtaus löytyy ainakin Metsoloiden 12. jaksosta "Lasi shampanjaa". Kohtauksessa Kari Kaukovaara ja kunnanjohtaja Tolonen keskustelevat lounaan äärellä laskettelukeskuksen sijoituspaikasta. Kohtaus alkaa jaksossa noin 34 minuutin ja 30 sekunnin kohdalla.
Jakso on katsottavissa Yle Areenasta vielä 19.3.2022 asti. Suora linkki: https://areena.yle.fi/1-1592176
Hei!
Voisiko kyseessä olla Oscar Wilden Onnellinen prinssi ja muita tarinoita, joka ilmestyi vuonna 2007 Jaana Kaparin suomennoksena?
Sen on suomentanut aiemmin Kirsi Kunnas vuonna 1969 ja Anja Ylönen vuonna 1980.
Lihan purkittamisesta on hieman teoksessa: Juha K. Kairikko: Riistalaukauksen jälkeen (1981). Tässä teoksessa varoitetaan botuliinista ja kehoitetaan keittämään säilytysastiat sisältöineen autoklaavissa (painekeitin). Uudempaa tietoa (lyhyesti) on Jaakko Kolmosen kirjassa Hirvieläinten paloittelun ABC (2004).
Perusteellisemmat ohjeet ovat vanhahkossa Erä lehdessä 1985:9, s.29-31: Tuija Savonen, Jouko Savonen: Täyssäilykkeitä kotikeittiössä.
Kalasäilykkeiden ohjeita voinee soveltaa lihan purkitukseen
- Kuuppo M: Kalatäyssäilykkeiden valmistus piensäilöntäasemalla, 1978
- Elintarviketekniikkaa erikoistumisjaksoille 3: kala, liha, 1987.
Uudempaa tietoa täyssäilykkeistä Finfoodin sivuilta http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/waihesivut/...
Näin alkaa James Hiltonin Sininen kuu: "Sikarit olivat palaneet melkein loppuun, ja aloimme jo tuntea tuollaista pettymyksen tapaista, joka tavallisesti valtaa vanhat koulutoverit, kun he jälleen kohtaavat toisensa miehinä ja huomaavat, että heillä on vähemmän yhteistä kuin he olivat luulleet." (suomennos: Eino Palola)
Teoksessa Etelä-Pohjanmaan historia I-II kerrotaan, että perimätiedon mukaan juuri mainitsemasi Jouppi on Seinäjoen vanhin talo. Tähän tietoon nojaa myös Juhani Heikkilä artikkelissaan Seinäjoen asutushistoriaa 1500-luvulta 1800-luvulle, joka löytyy Porstua-verkkopalvelusta osoitteesta http://www.porstuakirjastot.fi/files/409/seinajoen_rakennuskulttuuria_h… .
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanalla jumi on useita merkityksiä suomen murteissa. Yksi merkitys on "uskomusolento". Alla linkki sanakirjan sivulle:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=jumi&sms_id=SMS_583fdc2c0cfc6d4ddf17b2e7defcedee&hilight
Etymologisen sanakirja (Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja: 1 A-K, 1992) sanoo jumi-alkuisten sanojen olevan ainakin osaksi deskriptiivislähtöisiä eli äänneasultaan kuvailevia. Viittauksia Martti Haavion teoriaan ei ole.
Martti Haavion kirjan Bjarmien vallan kukoistus ja tuho: historiaa ja runoutta ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1965. Uusi painos ilmestyi 2018, ja sen esipuheessa kirjailija Juha Hurme sanoo mm....
Gudrun Mebsin helppolukuinen mutta aika jännittävä lastenkirja Kaksi jänishousua (WSOY 1988). Kirja kertoo Johanneksesta, joka matkustaa yksin junalla mummolaan ja tutustuu vieressä istuvaan toiseen matkustajaan, joka lukee sanomalehteä.
Lönnrot mietti pitkään, minkä nimen työstämälleen teokselle antaisi. Hänen kerrotaan työvaiheessa usein puhuneen "Väinämöisen runoista", mutta lopulta hän päätyi "Kalevalaan". Nimi juontuu myyttisestä Kaleva -hahmosta, jonka jälkeläisinä Lönnrot piti Kalevalan tärkeitä hahmoja, kuten Väinämöinen, Ilmarinen, Lemminkäinen, Joukahainen ja Kullervo. Kun "Kalevaan" lisätään -la-pääte ja saadaan näin "Kalevala", viittaa nimi Kalevan jälkeläisiin ja heidän asuinseutuihinsa, joita Lönnrot halusi korostaa suomalaisuuden alkuperänä ja teoksen keskipisteenä.Lähde:Häkkinen, Kaisa (2020): Jättiläisten maasta Kalevalan kankahille. Pirta 59(4), s. 18-19.