Lain mukaan äänioikeus eduskunta- ja presidentinvaaleissa on kaikilla viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneillä. Äänioikeuden menettää vain luopumalla Suomen kansalaisuudesta. Lainsäädäntö ei siis tee rajoituksia äänioikeuteen fyysisen tai henkisen terveyden tai minkään muunkaan seikan perusteella. Jos äänestäjän kyky tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt, hän saa käyttää apunaan avustajaa. Äänioikeus on nimenä mukaisesti oikeus, ei velvollisuus. Äänioikeutettu päättää itse siitä, äänestääkö hän vaaleissa vai ei.
Lähde: vaalit.fi/aanestajalle
Voimassa on laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa (616/2019). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2019/20190616#L6P41Lain 41 pykälän mukaan ”rekisteröidyn on tarkastusoikeutta käyttäessään esitettävä tätä tarkoittava pyyntö henkilökohtaisesti rekisterinpitäjälle tai muulle 1 momentissa tarkoitetulle poliisiyksikölle ja todistettava henkilöllisyytensä. ”On siis mahdollista tehdä poliisille tarkastuspyyntö omista tiedoista ja niiden käsittelystä. Katso enemmän: https://poliisi.fi/tietosuoja-ja-henkilotietojen-kasittelyApua saa myös Tietosuojavaltuutetun toimistosta: https://tietosuoja.fi/oikeus-saada-tietoa-henkilotietojen-kasittelysta
Todennäköisesti tarkoitat Yhdysvalloissa alkaneita Rock'n'Roll Marathon -juoksutapahtumia, joista ensimmäinen juostiin vuonna 1998 San Diegossa.
Lähde esim:
http://www.coolrunning.com/engine/3/3_6/original-rocknroll-marath.shtml
Buchi Emechetasta löytyy hyviä linkkejä. Tässä muutama:
http://landow.stg.brown.edu/post/nigeria/emecheta/emechetaov.html
http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/EmechetaEN.html
http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/EmechetaEN.html.
Omaelämäkerta Head above water löytyy ainakin Helsingin kaupunginkirjastosta. Sen saat luettavaksesi muutamassa päivässä tekemällä kaukolainapyynnön kotikirjastostasi.
Mikado-oopperan librettoa ei ole julkaistu, mutta siitä on olemassa käsikirjoitus, joka löytyy Kansallisoopperan ja -baletin arkistosta. Kyseessä on mitä ilmeisimmin Esko Elstelän suomennos. Mikäli haluat lisätietoja libretosta ja sen käytöstä, voit ottaa yhteyttä arkiston ja tietopalvelun informaatikkoon Marjaana Launoseen, marjaana.launonen@opera.fi .
Vaaran nimestä ja sen taustoista kysyttiin Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus). Heidän vastauksensa alla:
Nimiarkiston suulliseen perimätietoon perustuvissa paikannimikokoelmissa mainitaan Rovaniemen Prikses [puheessa prikses ~ risses] ja lähellä sijaitsevat Palo-Prikses ja Prikseksenaapa. Muuta taustatietoa nimistä ei kokoelmissa ollut. Prikses on ollut peruskartassa vuodesta 1968 lähtien.
Prikses on uniikki paikannimi Suomessa eikä sitä ole tiettävästi aiemmin tutkittu. Se on myös rakenteeltaan harvinainen suomalaisessa paikannimistössä. Nimi voisi olla saamenkielistä perua, mutta konsonanttiyhtymä nimen alussa voisi viitata enemmänkin alkuaan johonkin ruotsinkieliseen sanaan. Kemijoen varren...
Ilomantsin vesakkomyrkytyksistä ja niitä vastustaneesta kansalaisliikkeestä löytyy useita lehtiartikkeleita. Koivikko-aluetietokannasta hakemalla asiasanoilla 'Ilomantsi' ja 'vesakot' saat viitelistan: http://kakonen.jns.fi/aineistohaku.html .
Kirjassa Metsä huutaa. 1984, otetaan kantaan tehometsätalouteen 1970-80-luvulla ja myös metsien vesakkomyrkytyksiin. Ilomantsin myrkytykset ja kansalaisliikkeen toiminta on yhtenä esimerkkinä.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Alpi on lyhentymä Albinuksesta, joka puolestaan on johdos latinan valkoista merkitsevästä sanasta albus. Katolinen kirkko tuntee viisi Albinus-nimistä pyhimystä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Alpi-nimen Albianokseen, joka on perimätiedon mukaan pappismarttyyri 300-luvun alusta.
Harakka huttua keittää on kansanruno, josta on olemassa monia versioita ja jonka tekijää ei tunneta. Kirjassa Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa (toimittanut Mervi Koski, Karisto 2004) on s.168-9 kaksikin versiota:
"Harakka huttua keittää,
hännällänsä hämmentää,
käyttää sulkakämmentään
ja suolat joukkoon heittää.
Hyppää kivelle,
hyppää kannolle,
lentää suuriin puihin.
Hups vaan, kuperiskeikkaa
ja puurot toisten suihin!"
"Harakka huttua keittää
hännällänsä hämmentää,
käyttää sulkakämmentään,
Pyrstöllänsä puistelee,
Nokallansa koittelee,
Panee suolaa,
Panee sokeria.
Antaa tälle pojalle
antaa tälle pojalle
antaa tälle pojalle...
Wikipediassa ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Uusasiallisuus ) uusasiallisuus selitetään seuraavasti: Uusasiallisuus (saks. Neue Sachlichkeit) oli taidesuuntaus, joka syntyi 1920-luvun alussa Saksassa. Se oli vastaliike vuosisadan alun modernismin voimakkaimmalle suuntaukselle ekspressionismille. Uusasiallisuus eli maailmansotien välisenä aikana Euroopan, Pohjois- ja Etelä-Amerikan kuvataiteessa, kirjallisuudessa, musiikissa ja arkkitehtuurissa. Taidesuuntaus koki loppunsa Saksassa 1933, kun natsit ottivat vallan ja julistivat uusasiallisuuden kuuluvan rappiotaiteen piiriin. Jotkut uusasiallisuuden suunnat jatkuivat toisen maailmansodan jälkeen.
Tyylisuunta pyrki eroon ekspressionismin levottomasta ilmaisusta ja pyrki jäljittelemään totuutta...
Kuva Wyatt Earpin piirtämästä kaaviosta löytyy teoksesta "Villi länsi--Lewisistä
ja Clarkesta Wounded Kneehin--kuohuva tarina Amerikan rajaseutujen asuttamisesta"
sivulta 149.
Valtioneuvoston kansliasta ja presidentin kansliasta saatujen tietojen mukaan
- ministereiden vapaa-aikana tapahtuvaa autoilua ei ole rajoitettu.
- presidentti: missään ei ole kielletty presidentin autolla ajoa. Hän voi myös mennä muunkin auton kyytiin kuin virka-auton. Junalla matkustus ei vaadi erikoisvaunua. Presidentti voi ajaa autoa julkisella tiellä.
Tarpeen mukaan voitte kysyä asiaa suoraan tasavallan presidentin kansliasta, jonne sähköpostiosoite on kirjaamo@tpk.fi
Celian oikeus valmistaa ja tarjota äänikirjoja lukemisesteisille perustuu tekijänoikeuslain 17 a §:ään. Laki rajaa käyttäjäryhmän ainoastaan lukemisesteisiin, eikä Celialla ole oikeutta jakaa materiaaleja muille ilman tekijänoikeuksien haltijan lupaa.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. Celian sivuilta osoitteesta https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/tarkista-oikeus-palveluihin/ löytyy tietoa sen palveluihin oikeutetuista lukemisesteisten ryhmistä.
Hutiluksesta kertova runo löytyi vanhasta kuvakirjasta:
Katila, Aina: Herra Hutilus. Kuvitus Kerttu Böök. Kuvataide 1932.
Tupakan polttoon liittyvää lorua ei ole onnistuttu jäljittämään.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet (Otava 2000) kerrotaan, että sukunimen Knuuttila taustalla on pohjoismainen miehennimi Knut. Nimi on ollut Suomessa laajalti käytössä jo keskiajalla. Siitä on vakiintunut monia erilaisia muunnoksia, jotka näkyvät nykyään niin paikannimissä kuin sukunimissäkin. Yksi muunnoksista on Knuutti, joka on Knuuttila-sukunimen taustalla.
Charles Baudelairen proosaruno "N'importe où hors du monde" sisältyy teokseen "Le spleen de Paris". Eila ja Väinö Kirstinä ovat suomentaneet teoksen ja se sai suomeksi nimen "Pariisin ikävä" (1963). Runon nimi on suomeksi "Anywhere out of the world (Missä tahansa maailmasta pois)".
"Pariisin ikävä" sisältyy myös esimerkiksi teokseen "Kolme ranskalaista klassikkoa" (Karisto, 2010). Runo löytyy tämän teoksen sivuilta 116 -117.
Suomen laki mahdollistaa monikansalaisuuden eli sen, että henkilöllä on samanaikaisesti kahden tai useamman maan kansalaisuus. Viron laki sen sijaan ei anna tällaista mahdollisuutta, vaan Viron kansalaisuuden menettää ottaessaan vastaan jonkun muun maan kansalaisuuden.
Tietoa Suomen kansalaisuuslaista: https://migri.fi/documents/5202425/6162908/Suomen+kansalaisuuslaki+%28f…
Tietoa Viron kansalaisuudesta: https://www.eesti.ee/en/citizenship-and-documents/citizenship/estonian-…
Kerrostalojen kaksiovisuus voi liittyä paloturvallisuuteen, arkkitehtuuriin tai kulkemisreittien suunnitteluun. Paloturvallisuus ohjeet ja määräykset eivät sano muuta kuin: "Rakennusten jokaiselta poistumisalueelta tulee yleensä olla vähintään kaksi erillistä uloskäytävää. Asuinrakennuksissa toinen uloskäytävä sallitaan yleensä korvattavaksi varatiellä, jonka kautta pelastautuminen on mahdollista omatoimisesti tai pelastuslaitoksen toimenpitein. Varatienä toimii yleisimmin asunnon parveke. Huoneistoista, joiden varatienä toimivan ikkunan alareuna tai varatienä toimivan parvekkeen kaiteen yläreuna sijaitsevat alle 10 metrin korkeudessa maanpinnasta, voidaan pelastaa pelastuslaitoksen vetotikkailla. Yli 10 metrin korkeudesta...
