Soitin Yleisradion äänilevystöön ja sieltä kerrottiin, että asiaa on vaikea selvittää. Suosituimpien soitettujen kappaleiden joukkoon tämä kyseinen Feneste che lucive ei ainakaan 1950-luvulla ole kuulunut. Vastaanvanlaisissa kysymyksissä voi ottaa myös suoraan yhteyttä osoitteeseen: info.yle@yle.fi
Laulusta on olemassa ainakin sanoitukseltaan erilaisia muunnelmia. ”Oisipa mulla pienen pieni ankka” alkaa laulu ”Ankka”, joka vastaa parhaiten muistamaasi sanoitusta ja joka sisältyy kirjaan ”Me laulamme” (Suomen elintarviketyöläisten liitto, 1971, ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto, 1977). Kirjassa on vain laulun sanat ja yksi säkeistö, jossa lauletaan myös: ”Kansasta katsois varmaan moni tollo…””Partiolaulukirjassa” (Partiokirja, 1985) laulussa ”Olisipa minulla pienen pieni” lauletaan kyllä ankasta ja kissasta, mutta siinä ei mainita kansaa eikä tolloja. Kirjassa on vain laulun sanat ja säkeistöjä on viisi.Lehdessä ”Pelimanni” (2009, nro 1, s. 19–22) on vielä yksi muunnelma laulusta: ”Olisipa minullakin pienen pieni...
Kysymyksessä on ilmeisesti Josef Lankan ohjaama tsekkoslovakialainen vhs-animaatio "O CLOVICKOVI" vuodelta 1988, suomalaiselta nimeltään Mainen, joka näyttäisi olevan vielä saatavilla Hattulan pääkirjastosta. Kaukolainapyynnön siitä voi tehdä HelMet-kirjastoista.
Et maininnut esimerkkiä, mutta tarkoitatko siis, että laulun nimissä kirjoitetaan kaikkien sanojen alkukirjaimet isolla kirjaimella, kuten seuraavassa Smiths-yhtyeen kappaleessa: There Is a Light That Never Goes Out? Jos olet tällaiseen törmännyt suomenkielisissä lauluissa, niin todennäköisesti se on lienee englannin kielen vaikutusta. Suomen kielessä on ollut vakiintuneena tapana kirjoittaa teoksen (esimerkiksi kirja tai laulu) nimi niin, että vain ensimmäinen sana kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.
Lähteet:
http://www.kielikukkanen.fi/kielikoulu/kielikoulu_0908.html
Ikola, Osmo: Nykysuomen käsikirja (Weilin+Göös, 1991)
Kyseessä on Pikku Aasi, Lasten oman kirjakerhon kuukauden kirja nro 84 vuodelta 1981 (ISBN 951-9134-75-1).
Kirjan kuvitus ja tarina ovat peräisin Disney-yhtiön vuonna 1978 julkaisemasta 26-minuuttisesta animaatiosta The Small One, joka puolestaan perustuu Charles Tazewellin samannimiseen lastenkirjaan vuodelta 1947. Jouluisin televisiosta lähetettävässä Samu Sirkan joulutervehdys -ohjelmassa on mukana katkelma animaatiosta. Tazewellin alkuperäisteosta ei ole julkaistu suomeksi.
Pikku Aasi -animaatio IMDB:ssä: http://www.imdb.com/title/tt0078281/
Lasten oman kirjakerhon kirjat Sammonlaari.net-sivustolla: http://sammonlaari.net/satukirjat2.htm
Fennica, Suomen kansallisbibliografiatietokanta sisältää tiedot suomeksi julkaistusta sekä kotimaisesta että käännöskirjallisuudesta 1400 -luvulta lähtien https://finna.fi Suomennoksien yhteydessä on mainittu myös alkuteoksen nimi. Lisäksi Melinda -tietokanta sisältää nykyisin myös Fennican aineiston http://melinda.kansalliskirjasto.fi. Kummastakaan tietokannasta en löytänyt Enid Blytonin Malory Towers -sarjan kirjoja suomenkielisinä. Myös Kirjaseuranta -sivustolla http://www.kirjaseuranta.fi/Enid_Blyton/ on luetteloita suomeksi ja muilla kielillä julkaistuista Enid Blytonin kirjoista, mutta sielläkään Malory Towers -sarjaa ei mainita suomenkielisenä.
Kiitos kysymyksestä ja tervetuloa alalle jos päädyt tänne.
Kirjastotyö vaihtelee runsaasti kirjaston koon ja toimenkuvan mukaan. Isommissa kirjastoissa on esim. hankinta- ja luettelointiosastoja, joissa työnkuva on tietokonepainotteista. Pienemmissä kirjastoissa kaikki tekevät kaikkea ja työpäivä voi olla hyvinkin monipuolinen. Myös osastoissa on vaihtelevuutta. Riihimäen kaupunginkirjaston lastenosastolla esimerkiksi hyötyliikuntaa saa runsaasti ja päätetyöhön tarvittava aika otetaan pienissä pätkissä.
Useimmissa kirjastoissa työkulttuuri on myös joustava. Jo keskikokoisissa kirjastoissa on yleensä mahdollista muodostaa toimenkuva niin, että fyysiset rajoitteet voidaan huomioida. Pienissä kirjastoissa tämä ei yleensä ole mahdollista,...
Turkuun sijoittuvat esimerkiksi seuraavat romaanit:
Anna-Kaari Hakkarainen: Dioraama
Riku Korhonen: Lääkäriromaani, Kahden ja yhden yön tarinoita, Emme enää usko pahaan
Jussi Seppänen: Jussi Seppänen
Iida Rauma: Katoamisten kirja
Noora Vallinkoski: Perno Mega City
Emma Puikkonen: Turkulainen näytelmä
Peter Sandström: Laudatur
Mike Pohjola: 1827
Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan varjossa
Jussi Marttila: Veden varaan
Monet Max Mannerin ja Pirkko Arhipan dekkarit sekä tietysti Reijo Mäen Varekset
Suositellaan luettavaksi jokirannassa piispanmunkkia nautiskellen. Tervetuloa Turkuun!
Aiheesta ei ole kovin paljon kirjoitettu, mutta jotain sentään löytyi:
Raukko, Elina: Morsiamen koristautuminen kertaa hyvin sidontahistoriaa. Puutarha & kauppa 1/1997, s. 26-29.
Raukko, Elina: Saksalaisilla pitkä morsiussidonnan historia. Puutarha & kauppa 1/1997, s. 22-23.
Myös kirjassa Häät (951-718-632-7) kerrotaan kukkien käytöstä häissä.
Asiaa voi lähestyä myös valokuvauksen kannalta. Esim. seuraavissa hääkuvausta käsittelevissä artikkeleissa on tietoa myös hääkukista ja koristeista:
Tiirola, Liisa: Vanha hääkuva kertoo. Valokuvauksen vuosikirja 1973, s. 124-131.
Savia, Savu: Ikuistettua rakkautta - 1800-luvun ja 1900-luvun alun häävalokuvat. Sukuviesti 2/2003, s. 10-13.
Suosikki on suomalainen nuorisolehti, joka on ilmestynyt vuodesta 1961. Lehden vaiheista löytyy tietoa seuraavilta sivustoilta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suosikki ;
http://www.helsinki.fi/~jerola/onil1908_ihSuosikki.html
Kotimaisesta artikkeliviitetietokannasta Artosta löytyi pari artikkelia, joista voi olla apua aiheen käsittelyssä.
Haapanen, Seppo : Mikä menee nuorten kaaliin? Julkaisussa: Aikakausilehdistö, 1992 : 4, s. 23-27.
Karvala, Kaappo : Jyrki Hämäläinen : Suosikki ei ole historiaa. Julkaisussa: Markkinointi & mainonta : Talentum, 1996 : 8, s. 25. Lehdet on luettavissa Kansalliskirjastossa. Yhteystiedot: Unioninkatu 36 00014 HELSINGIN YLIOPISTO.
puh. (09) 191 23196.
Suosikki -lehden vuosikertoja löytyy vuodesta 1983...
Tällaisessa tapauksessa nimeke on luetteloitu Helmet-tietokantaan, mutta kirjastojen kokoelmissa ei ole siitä yhtään nidettä. Tähän voi olla monta eri syytä. Voi olla, että kirja ei ole vielä ilmestynyt tai että niteitä on tilattu mutta ne eivät ole vielä saapuneet kirjastojen hankintayksiköihin.
Joissain tapauksissa voi käydä niin, ettei yksikään Helmet-alueen kaupungeista valitsekaan nimekettä kokoelmiinsa tai kirjavälittäjä ei pystykään toimittamaan niteitä, jos kirja ei esimerkiksi ilmestykään kuten piti. Nimeketietue näkyy silti Helmet-hauissa, kunnes se poistetaan tietokannasta.
Näin käy myös silloin, kun nimekkeen viimeinenkin nide on poistettu kokoelmista joko kadonneena tai huonon kunnon takia eikä...
Seuraavista teoksista voisi olla apua. Teosten saatavuustietoja voit katsella pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä luettelotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi
Chomsky, Noam; Ideologia ja valta. 2 : Yhdysvallat ja muu maailma. Helsinki : Like, Suomen rauhanpuolustajat, 2002
Henriksson, Markku; Siirtokunnista kansakunnaksi : johdatus Yhdysvaltain historiaan. [Helsinki] : Gaudeamus, 1990. (yleisteos USA:n historiasta)
Ruotsila, Markku; British and American anticommunism before the Cold War. London : Frank Cass, 2001
Chomsky, Noam; Ideologia ja valta. 1 : Ideologiakritiikkiä ja vapauden näkökulmia. Helsinki : Like, Suomen rauhanpuolustajat, 2002
Harle, Vilho; Hyvä, paha, ystävä, vihollinen.[Helsinki] : [Tampere] :...
Mikäli tarkoitat nimenomaan uuden ajan, eli renessanssin ja sen jälkeisen ajan filosofeja, niin sinun kanttaa tutustua filosofian historian yleisteoksiin kuten esim.
Russell: ”Länsimaisen filosofian historia” tai ”The Cambridge Dictionary of Philosophy”.
Kannattaa tutustua myös seuraaviin teoksiin:
Derrida: ”Platonin apteekki ja muita kirjoituksia”,
Itkonen: ”Kirjoituksia kielitieteestä, filosofiasta, historiasta ja politiikassa”,
Gadamer: ”Hermeneutiikka: ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa”.
Ajattelu, kieli, merkitys : analyyttisen filosofian avainkirjoituksia / Panu Raatikainen (toim.).
Saatavuustiedot löydät osoitteesta: www.helmet.fi
Voit etsiä yllämainitusta tietokannasta lisää teoksia asiasanoilla ”filosofia”, ”kieli”, ”...
Netissä on vapaasti käytettävissä Suomen kansallisbibliografia eli Fennica-tietokanta, josta löydät tiedot Suomessa kautta aikain julkaistuista kirjoista http://finna.fi . Myös verkkokirjoja on jonkin verran saatavilla suomeksikin, mutta ennen kaikkea englanniksi, sekä ilmaiseksi että maksullisesti. Saat luetteloita niistä esiin esim. tavallisella google-haulla ( http://www.google.fi/ )käyttämällä hakusanana jotain seuraavista: ekirjat, elektroniset kirjat, sähköiset kirjat, ebooks. Ohessa linkkejä joihinkin luetteloihin: http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/ekirjat/ekirjat.jsp?conte…
http://www.uudetkirjat.fi/uk/index.jsp?c=page&id=207&navig=true&hidetit…
http://www.celialib.fi/ellink1.html
http://www.gutenberg.net/...
Puolan paanit tarkoittavat keskiaikaisia puolalais-liettualaisia "herroja", ts. ylimystöä. Puolan kielessä on edelleen käytössä sana "pan", joka tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "herra".
Ks. Aamulehti 26.4.1927 s. 9 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506952?page=9&term=paanit
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa on tätä samaa asiaa kysytty 7/2010. Sieltä on vastattu seuraavasti:
"Helsingin kaupungin rakentamisyksikön kilpipalvelusta kerrottiin, että kantakaupungin katunimikilvissä käytetty kirjasintyyppi on nimeltään Koru - tai Katukoru. Kirjasintyypin suunnittelijaa ei heidän vastauksessaan mainittu.
Kilpipalvelun mukaan alkuperäinen fontti löytyy sähköisessä muodossa ainoastaan heiltä; Staran kilpipalvelusta eikä sitä luovuteta yksityiskäyttöön. Yksityiseen käyttöön tilattavissa kilvissä käytetään fonttia F54 Cheltenham XBDCN, joka vastaa kantakaupungin alueella käytettyä historiallista kirjasintyyppiä."
Varmistin asian tietotekniikkayksiköstämme. Periaatteessa Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneiden skannereista ei tallennu muistiin mitään skannatuista asiakirjoista tai kuvista. On kuitenkin mahdollista, että joillakin asetuksilla muistiin jää viimeinen skannatessa otettu esikatselukuva. Jos haluaa olla aivan varma, ettei tuotakaan jälkeä jää, kannattaa skannata vielä salaisten asiakirjojen jälkeen vaikkapa aivan tyhjä tai muuten merkityksetön paperi, jotta esikatseluvaksikaan ei jää mitään arkaluontoista seuraavan skannaajan nähtäväksi.
Suosittelen, että tutustut teokseen Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään / toimittaneet Marjatta Rahikainen ja Kirsi Vainio-Korhonen (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006). Se on hyvin ansiokas ja perusteellinen selonteko piikojen elämästä ja sosiaalisesta asemasta.
Piikojen elämä on varmasti erilaisissa palveluspaikoissa voinut olla hyvinkin erilaista, mutta enimmäkseen tuskin kuitenkaan sietämättömän kurjaa. 1900-luvulle asti piikominen pysyi naisten yleisimpänä palkkatyönä. Monessa palveluspaikassa piika on saattanut olla hyvinkin arvostettu henkilö ja on voinut edetäkin työurallaan; yllä mainittu teos sisältää mm. luvun "Pikkupiiasta...
Laulu on nimeltään "Tarzan Saimaalla". Se alkaa: "No joo ja niinpä niin kun kerran luontoa suojeltiin". Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulun melodia on kansansävelmä "King Edward The XIII". Sanat lauluun on kirjoittanut Jukka Itkonen. Sen on levyttänyt Pedro's Heavy Gentlemen vuonna 1991.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
"Tarzan Saimaalla" YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=A6jVTZjJh1w
Kyseessä voisi olla Sirkku Vepsäläisen ja Tiina-Maija Lehtosen toimittama yhdeksänosainen sarja Kirjojen Suomi. Sarjan ensimmäinen osa esitettiin lokakuussa 2003.
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=%22kirjojen+suomi%22+AR…
Sarjasta on tehty DVD-tallenne kirjastokäyttöön.
https://finna.fi/Record/piki.854247
Ohjelma ei ole katsottavissa verkossa.
