Luokka 85 alaluokkineen (85.1 Sadut, 85.2 Kuvakirjat, 85.3. Sarjakuvat) otettiin käyttöön vuonna 1991 julkaistussa luokitusjärjestelmän uudistuneessa versiossa: Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä. Taulukot (951-692-274-0).
Hakemistoon termi sarjakuvat lisättiin todennäköisesti tätä edeltävässä muutoksessa 1970-luvulla ja vuonna 1975 ilmestyneessä Luokitusoppaassa (951-692-022-5) sarjakuvat ohjataan luokkaan 84.
Olisiko kyseessä farmakologian professori Heikki Karppanen. Hänet tunnetaan maailmanlaajuisesti Pansuolan ja MultiBenen kehittäjänä. Karppanen on verenpainetautien huippuasiantuntija. Hän on puhunut ja kirjoittanut aiheesta runsaasti myös julkisuudessa.
Löysimme artikkelin Helsingin Sanomista (4.5.2001), jossa hän ylistää kivikauden ihmisten ruokavaliota seuraavasti: "Kun ruoka kerättiin luonnosta, se sisälsi runsaasti hedelmiä, vihanneksia ja juureksia. Lisäksi syötiin kalaa ja villieläimiä , jonka liha oli ihan erilaista kuin kasvatettujen eläinten. Kivikauden ruoka ei ollut puhdistettua eikä siihen lisätty mitään haitallista. Edes suolaa ei ollut."
Lisätietoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Karppanen
Valitettavasti kirjaston sanakirjat ovat niin suppeat, ettei niistä löydy kysyttyä sanaa. Helsingin kaupunginkirjaston japanilainen työntekijä kuitenkin kertoi, että selviytyjä on japaniksi ikinokori. Netissä osoitteessa sanakirja.org selviytyjä käännetään näin: 生残者
Luonnonvarakeskus Luken sivuilla kerrotaan, että luonnonvaraisina lammikoissa kasvavista, vehkakasveihin kuuluvista limaskoista ainakin pikkulimaskat ovat ravinteikkaita kasveja, jotka sopisivat hyvin myös ihmisravinnoksi. Niiden maku muistuttaa lehtisalaattia.
https://www.luke.fi/uutinen/pikkulimaskan-viljely-on-kiertotaloutta-par…
Elintarvikealan asiantuntijayritys Makeryn sivuilla kerrotaan, että limaskoja kerätään ja käytetään ravinnoksi esimerkiksi Myanmarissa, Vietnamissa, Laosissa, Thaimassa ja Kambodzhassa.
Myös länsimaat ovat kiinnostumassa limaskojen kaupallisesta viljelystä. Esimerkiksi Alankomaissa, Yhdysvalloissa ja Israelissa on kehitetty limaskoja hyödyntäviä tuotteita. Lisää tietoa Makery oy:n...
Kiintoisaa pohdintaa. Käsittääkseni wannaben olemassaolo kuitenkin perustuu vahvasti jonkun asian jäljittelyyn, pyrkimykseen olla vaikkapa rokkari tai runoilija, ainakin ulkoiselta olemukseltaan ja elämäntyyliltään, vaikka se olennaisin asia, eli musiikillinen tai kirjallinen lahjakkuus puuttuisi kokonaan tai ei aivan riittäisi levyn tai kirjan julkaisemiseen.
Näin ollen aidon wannaben olemassaolo olisi aikamoinen paradoksi, sillä mitä tällainen "oikea" wannabe sitten jäljittelisi? Ja jos wannabe ei jäljittele mitään, voiko hän silloin edes olla wannabe?
http://en.wikipedia.org/wiki/Wannabe
Koko kehoa ei ole mahdollista vaihtaa eikä siis uusia osia ostaa, mutta monien ruumiinosien, esim. hampaiden, elinten tai raajojen, korvaaminen uusilla on mahdollista jo nyt.
Kehitys etenee tässä asiassa nopeasti. Maaliskuussa 2106 Yle uutisoi näin: "Lähes koko ihmisen voi jo korjata varaosilla – pään siirtokin ehkä onnistuisi, mutta millaisin tuloksin?" Alla linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-8711649
Ihmisen varaosia valmistetaan mm. 3D-tulosteina. Aiheesta on tehnyt väitöskirjan Aalto-yliopiston tutkija Mika Salmi. Alla linkki Tek-verkkolehden uutiseen aiheesta:
https://lehti.tek.fi/tekniikka/ihmisen-varaosia-3d-tulosteena
Runon on kirjoittanut Pirkko Karppi. Ihan täsmällisessä muodossaan runo menee näin:
"Jos minä oisin myyränpoika,
myyränpoika pieni,
käytävän pitkän kaivaisin,
kunnes johtais tieni
toiselle puolen maailmaa,
toisten myyrien luoksi,
joista ei kukaan nauraisi
pienuuteni vuoksi."
Runo löytyy koulun lukukirjasta nimeltä Kotoa ja muualta: Otavan V lukemisto (A. Salmela, Kerttu Mustonen, Esteri Paalanen, kuvittanut Heljä Lahtinen, 1953). Runo on kirjan sivulla 40. Kirja löytyy mm. Helmet-kirjavarastosta: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Tapah…
Muita säkeistöjä kirjassa ei ole. Pirkko Karppi on kirjoittanut neljä satukirjaa, mutta ne eivät sisällä runoja. Ehkäpä runo on alunperin julkaistu kokonaisuudessaan...
Espoossa käytössä oleva HelMet-kirjastokortin voi omistaa, vaikka asuisikin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Jos siis haluat, voit pitää kortin. Mikäli korttia ei käytä useaan vuoteen, tiedot katoavat lopulta kirjaston asiakasrekisteristä.
Kirjastokortin voi halutessaan myös lopettaa, jos sitä ei enää käytä. Se onnistuu käymällä missä tahansa Espoon, Helsingin, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä ja esittämällä kirjastokortin ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Jos kortilla ei ole maksuja eikä lainoja, se voidaan poistaa saman tien.
Rahjus-niminen runo on Zacharias Topeliuksen käsialaa. Runo alkaa: "Oli kerran poika, nimeltänsä Rahjus, ja hiljainen ja siivo, mutta nahjus..."
Runo löytyy Topeliuksen teoksesta Lukemisia lapsille. Teos on lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjaston lastenosastolta.
"Hypättiin hyrrien selkään ja lähdettiin vilistämään yksitoikkoista oilinkia (oilingiksi sanotaan kauvan jatkuvaa suoraa maantietä – ojelmusta). Se on ikävimpiä taipaleita tämä väli Utajärveltä Sanginkylään. Ei mitään vaihtelua silmälle, ei mitään muodon muutosta: alastonta, hedelmätöntä rämettä koko seutu. Mieli käy ilottomaksi, sydän toivottoman tyhjäksi tällaista erämaata vaeltaessa. Täytyy olla pilkkopimeä sitä kulkiessa, silloin ei erämaan surkeus sieluun niin pure..."
Ilmari Kianto kuvaa taivalta Utajärveltä Sanginkylään kirjoituksessaan Polkupyörällä kotiin. Se sisältyy hänen vuonna 1904 julkaistuun kirjaansa Nuoren miehen kädestä : kokoelma mielialoja. Tämän lisäksi teksti on mukana Kiannon Valittujen teosten ensimmäisessä...
Peter O'Connorin 5.8.1901 hyppäämä 761 cm säilyi Irlannin ennätyksenä lähes 89 vuotta - sen rikkoi Carlos O'Connell 2.6.1990 763 cm hypyllä. Seuraavan Irlannin ennätyksen 779 cm teki Jonathon Kron 24.5.1994 ja uusi vuosituhat vei Irlannin pituushyppyennätyksen uusille metrilukemille, kun Ciaran McDonagh hyppäsi 807 cm elokuussa 2005.
Irlannin ennätykset:
http://www.athleticsireland.ie/content/?page_id=4
Parhaat irlantilaiset yleisurheilusuoritukset lajeittain:
http://www.athleticsireland.ie/content/wp-content/uploads/2008/03/AT%20…
Kirjastot eivät voi ottaa vastaan DVD-levyjä lahjoituksina liittääkseen ne kokoelmiinsa. Tämä johtuu siitä, että läheskään kaikilla DVD-levyillä ei ole kirjastokäyttöoikeuksia lainkaan, ja niistä, joilla ne on, kirjastot maksavat erityishinnan. Niinpä kirjastot voivat hankkia DVD-levyjä vain autorisoitujen sopimustoimittajiensa kautta.
Monissa kirjastoissa kuitenkin on kierrätyshyllyjä, joihin asiakkaat voivat tuoda omia kirjojaan muiden vapaasti otettavaksi. En näe mitään syytä, miksi tällaiseen kierrätykseen ei voisi tuoda myös DVD-levyjä. Voit myös tiedustella asiaa esimerkiksi kierrätyskeskuksista ja kirpputoreilta.
Laulun "Laula laulusi pois" suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Sini Sovijärvi.
Lauluun on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus: Pekka Sipilän "Älä oottamaan jää".
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Jos mitataan suurinta purkautuvan pohjaveden määrää, Suomen suurin lähde on Utsjoella lähellä Norjan rajaa sijaitseva Sulaojan lähde. Siellä vettä purkautuu lähteeseen noin 32 000 kuutiota vuorokaudessa, eli noin 400 litraa sekunnissa.
Etelä-Suomen sanomat on kerännyt vertailua Suomen suurimmista lähteistä ("Suomen suurin lähde löytyy Lapista" 16.5.2011). Lähteiden vertailu keskenään on hieman hankalaa, koska lähteiden vesimäärät muuttuvat aikojen kuluessa eikä niistä ole kerätty tietoa kansallisella tasolla. Lehdessä tehdyssä vertailussa Sulaojan vesimäärä on kuitenkin omaa luokkaansa. Seuraavaksi suurimmaksi arvioitu Taivalvaaran lähde Taivalkoskella pulputtaa vettä "vain" noin 17 000 kuutiota vuorokaudessa.
Riihimäen Sanomien vuosikerrat löytyvät Riihimäen kirjaston varastosta. Vuosikertoja voi lukea kirjasto lehtisalissa eikä niitä tarvitse etukäteen varata. Ne ovat saatavana myös mikrofilmeinä ja niitä voi lukea kirjastossa. Mikrofilmejä on mahdollista tilata omaan kirjastoon kaukolainaksi, joten käänny oman kirjastosi puoleen, jos haluat filmit lähikirjastoosi.
Tämä on usein kysytty kysymys, eikä siihen ei ole selkeää oikeaa vastausta. Asiaa on pohdittu useilla keskustelupalstoilla, mutta kirjailija Rowling itse ei ole kommentoinut asiaa missään mediassa. Asia jää siis arvelujen varaan.
Hagrid tosiaan sanoi tulleensa saarelle lentämällä, pois Hagrid ja Harry lähtivät veneellä. Mahdollisuuksia Dursleyn perheen saarelta pois pääsemiseen on useita, tässä muutama vaihtoehto: Saarella on saattanut olla useampi vene (epätodennäköistä). Hagrid saattoi taikoa käyttämänsä veneen ajelehtimaan takaisin saarelle (myös epätodennäköistä, koska Hagrid tuskin ajatteli asiaa näin pitkälle). Merivartiosta tai jokin muu taho pelasti Dursleyt.
"Boojum" on suomennettu "Puijumi". Tämä käy ilmi muun muassa Lewis Carrollin kirjan Kraukijahti sivulta 26, kolmannen kohtauksen runosta Paakarin tarina: " "Kraukesi jos onkin Puijumi!". Suomentaja on Alice Martin. Kirjan on julkaissut WSOY vuonna 2013.
Merja ja Marvi Jalon Pappilan ponitytöt -sarjaa julkaisee Kustannusosakeyhtiö Tammi http://www.tammi.fi/index.html . Tammen lasten- ja nuortenkirjaosastolta kerrottiin, että tällä hetkellä sopimusta jatko-osien kirjoittamisesta ei ole tehty.
Lyhyesti: ei varmasti ole eikä tule koskaan olemaan. "Aivan kaikki" on niin vaativa ehto, ettei millään yksityisellä tai organisaatiolla liene riittävää motivaatiota ja resursseja moiseen työhön. Kysymyksestä voi päätellä, että kiinnostuksen kohteena on ehkä populaarimusiikki. Tällaisia tyylinmukaisia palveluita on jonkin verran paremmin kuin aivan yleisiä.
Jos kuitenkin tyydytään vain suomalaisten artistien levytyksiin, ne löytyvät kaikki Kansalliskirjaston ylläpitämästä VIOLA-tietokannasta (https://finna.fi Vastaavantyyppisiä kansallisia diskografioita on monessa muussakin maassa, ei kuitenkaan kaikissa.
Suosittu populaarimusiikkilevytyksiä varsin laajasti esittelevä sivusto on AllMusic (AMG, http://www.allmusic.com/), jonka tarjoamat...
