Runo on nimeltään "Elämän kouluun" ja sen on kirjoittanut Alpo Noponen (1862-1927). Runo alkaa: "Nyt kevät on. Nyt luonto herää. Povensa auliin avaa maa, salolla kielo tekee terää". Runo, jossa on kuusi säkeistöä, sisältyy seuraaviin kirjoihin:
Suomen kirja [1] : lukukirja ylemmän kansakoulun kolmatta ja neljättä lukuvuotta varten / toimittaneet Mikael Soininen ... [ja muita] (tästä kirjasta on olemassa useita painoksia, mutta ainakin vuonna 1925 julkaistussa painoksessa runo on sivuilla 155-156)
Valistuksen isänmaallinen lukukirja : ylemmän kansakoulun kolmatta ja neljättä lukuvuotta varten / toimittivat Konr. Hildén ... [ja muita] (tästäkin kirjasta on olemassa useita painoksia, mutta ainakin vuonna 1910 julkaistussa painoksessa runo...
Yleisradion tekstityksiä ei ole poltettu kiinni kuvaan, vaan ne lähetetään erillisenä signaalina kuvamuodossa, jonka vastaanotin tulkitsee. Jotkin vastaanottimet ja mobiilisovellukset eivät ole pystyneet näyttämään näitä oikein.
Varmistaakseen tekstityksen näkymisen kaikissa sovelluksissa jotkin operaattorit eivät jaa koodattua signaalia sellaisenaan vaan ajavat ensin kuvamuotoisen tekstityssignaalin automaattisen kuvantunnistuksen läpi. Tunnistus on muuttanut kuvamuotoisen tekstityssignaalin tekstimuotoiseksi. Operaattorin kuvantunnistusohjelma saattaa kuitenkin erehtyä kahden toisiaan muistuttavan merkin tunnistuksessa, jolloin jotkin merkit muuttuvat satunnaisesti tai säännönmukaisesti toisiksi. Tällaista...
Unkarin yritykset henkilökunnan suuruusluokan mukaan vuonna 2000:
O tai tuntematon: 558867
1-9: 258411
10-19: 15126
20-49: 8679
50-259: 4835
250 tai enemmän: 1106
Yrityksiä yhteensä: 847024.
Lähde: Statistical Yearbook of Hungary 2000, table 14.1 (Budapest: Hungarian Central Statistical Office, 2001).
EU:n komission suositus pienten ja keskisuurten (PK) yritysten määritelmästä (96/280/EY, Euroopan yhteisöjen virallinen lehti N:o L 107/4) määrittelee PK-yritykset seuraavasti: " Pienet ja keskisuuret yritykset määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden joko vuosiliikevaihto on enint. 40 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 27...
Tapani Marjasen tuore teos "Syyt ja sorvaukset : iloksi ja opiksi" (Tapani Marjanen, 2012) löytyy jo ainakin Satakirjastojen ja Vaski-kirjastojen tietokannoista ja se näyttäisi olevan lainattavissa. Alla olevista linkeistä pääset kirjastojen tietokantoihin ja voit tarkistaa teoksen saatavuuden.
Teosta on myytävänä ainakin yhdessä verkkokaupassa. Verkkokauppojen sivuja löydät helposti esimerkiksi googlettamalla kirjan nimellä.
Lähteet:
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
http://www.satakirjastot.fi/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Konneveden kirjaston haun mukaan heillä ei ole 1970-luvun Tekniikan maailmoja. Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy 1970-luvun Tekniikan maailmat sidottuina, mutta vain kirjastokäyttöön (ei lainattavaksi).
Varastokirjasto säilyttää vanhoja lehtiä. Voit pyytää Konneveden kirjastoa tilaamaan sieltä kaukolainana itsellesi joko koko lehden tai tietyn artikkelin valokopion lehdestä.
Tekniikan maailman vanhoja artikkeleita voi tilata myös Tekniikan maailman lehtiarkistosta:
http://tekniikanmaailma.fi/arkisto/lehtiarkisto
Lääketieteelliseltä kannalta tarkasteltuna erilaisia epidemioita on ollut lukuisia, esim. isorokko, musta surma, espanjantauti, kolera, malaria ja tuberkuloosi. Osa näistä on saatu hävitettyä, osa on joukossamme edelleen ja uusia on odotettavissa tulevaisuudessakin. Tarkemmin näihin ja muihin epidemioihin voi tutustua esim. Tieteen kuvalehden artikkelissa https://tieku.fi/laaketiede/sairaudet/historian-10-pahinta-epidemiaa .
Jokaisella kriisillä on aina omat erityispiirteensä. Tällä hetkellä vallitsevassa Korona-kriisissä on kovasti korostunut paitsi sen lääketieteellinen puoli myös sen vaikutus eri valtioiden sekä maailman talouteen. Ehkä siinä mielessä tämän kriisin voi ajatella poikkeavan muista lähihistorian kriiseistä...
Etsimäsi teksti on todennäköisesti Elsa Beskowin kirjoittama (suomennos J.S). Se tunnetaan myös Lilli Thunebergin säveltämänä lauluna Kun pimenevät illat.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on tästä kyseisestä laulusta ainakin erilaisia nuotti- ja äänitejulkaisuja. Voit etsiä niitä Helmet-haun avulla hakusanalla "kun pimenevät illat".
Kesällä julkaistun artikkelin mukaan SARS-CoV-2 -virusta on maapallolla sadan gramman ja kymmenen kilon välillä oleva määrä.
Sender, R., et al., "The total number and mass of SARS-CoV-2 virions", Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, June 22, 2021, 118 (25). https://doi.org/10.1073/pnas.2024815118
Vaihtoehtoja on useita, esimerkiksi:
1)Thigpen, Corbett: Eevan kolmet kasvot(painokset vuosilta 1956, 1985). Kirjasta on myös elokuvaversio.
2)Chase, Truddi: Jänis ulvoo: Truddi Chasen 92 sivupersoonaa(1988). Nämä kirjat löytyvät ainakin Varastokirjastosta, josta ne on mahdollista saada kaukolainoina muihin kirjastoihin.
Aihepiirin liittvää kirjallisuutta ovat myös 3)Schreiber, Flora Rheta: Sybil. Kirjan Sybilillä on 12 eri persoonallisuutta.
4)Särkkä, Eeva: Seitsemän sisarta (1983).
Kun Töölöä on kaavoitettu ja rakennettu, siellä on ollut huomattavasti vähemmän ja erilaisia rakennuksia kuin nyt. Vielä vuonna 1900 koko Etu-Töölöä ei ollut varsinaisesti olemassa (Museovirasto: RKY). Helsinki ennen -sivuston kartoista voi katsoa, miltä Töölö näytti vaikkapa vuonna 1909, jolloin Kansallismuseotakin vasta suunniteltiin, mutta sille ja lukuisille muille taloille oli tontit suunnitteilla. Vuoden 1920 kartasta voi jo nähdä, että Museokadun itäisen pään osoitenumerot ovat jääneet Dagmarinkadun, Cygnaeuksenkadun ja Nervanderinkadun osoitenumeroiden alle.
Oletettavasti numerointi on aloitettu kahdeksasta, jotta se pysyisi loogisesti juoksevana parittomien numeroiden kanssa. Tarkempia tietoja kannattaa kysyä...
Kirjastojen digitointimahdollisuus on uusi palvelu, josta ei ole vielä saatavissa tilastotietoja. Uutisointien mukaan seuraavissa kirjastoissa on ainakin tämä palvelu: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto, Turun kaupunginkirjasto, Raision kaupunginkirjasto, Kaarinan kaupunginkirjasto, Piikkiön kunnankirjasto, Naantalin kaupunginkirjasto, Ruskon kunnankirjasto, Helsingin kaupunginkirjasto, Espoon kaupunginkirjasto, Kirkkonummen kaupunginkirjasto, Kauniaisten kaupunginkirjasto, Riihimäen kaupunginkirjasto, Lahden kaupunginkirjasto, Mänttä-Vilppulan kaupunginkirjasto, Tampereen kaupunginkirjasto, Kotkan kaupunginkirjasto, Lapuan kaupunginkirjasto, Kannonkosken kunnankirjasto, JRR-kirjastot eli Joroisten kunnankirjasto, Rantasalmen kunnankirjasto ja...
Eläintieteen dosentti Hannu Pietiäinen on vastannut tähän kysymykseen Tiede-lehden palstoilla http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/tekevatko_elaimet_itsemurhia
Kuten Pietiäinen toteaa, itsemurha on eläimillä ulkopuolisen tekijän aikaansaama ja voidaan perustellusti kysyä, onko siinä kysymys lainkaan samasta asiasta kuin ihmisen kohdalla. Itsemurhan määritelmään liittyy kuitenkin ajatus siitä, että itsensä surmaavalla täytyy olla tietoisuus itsestä osana suurempaa kokonaisuutta. Tätä on eläimillä vaikea tutkia.
Jonkinlaiseen itsensä uhraamiseen poikasten pelastamiseksi näyttää ainakin monilla lajeilla olevan valmiutta - tai vähintäänkin riskin ottamiseen. Siipirikkoa esittävä lintu ei ehkä yleensä jää saaliiksi, mutta jonkinlainen lisäriski...
Löysin useampia eri vuosilta peräisin olevia Acerra Philologican nimellä kulkevia kokoelmia. Vuodelta 1647 peräisin oleva Acerra Philologicasta, http://purl.uni-rostock.de/rosdok/ppn757638406, löytyy saksankielinen selittävä teksti tai eräänlainen nimeke. Myös myöhemmästä painetusta teoksesta vuodelta 1717 löytyy samantyyppinen kuvaus, http://www.zeno.org/Literatur/M/Lauremberg,+Peter/Werk/Neue+und+vermehr…;
Näissä kuvataan Acerra Philologica teokseksi, johon on koottu hyödyllisiä ja hauskoja tarinoita, runoja ja keskusteluja antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten kirjaijoiden teoksista. Tarinoiden kerrotaan käsittelevän antiikin jumalia ja jumalattaria, sankareita, erilaisia luonnonilmiöitä, sananlaskuja...
Asiaa käsitellään esimerkiksi Matti Lackmanin teoksessa Suomen vai Saksan puolesta. Tämän mukaan Suomeen haluttiin palaavan vain "sellaisia jääkäreitä, jotka halusivat taistella niiden arvojen puolesta, joita valkoiset ja Saksa yhdessä edustivat".
Matti Lauerma kirjoittaa Kuninkaallinen Preussin jääkäripataljoona - kirjassaan "Kaksi tai kolme Suomeen aikaisemmin palannutta entistä jääkäriä oli liittynyt punakaartiin, mutta heidänkään ei tiedetä osallistuneen sisällissodan taisteluihin".
Vuonna 2013 Amanita -kustannus on julkaissut laajan teoksen Jääkärien perintö. Myös tässä teoksessa kerrotaan, että Suomen sisällissodassa taistelleista jääkäreistä enemmistö taisteli valkoisen armeijan jääkärijalkaväessä tai muissa valkoisen armeijan...
Voit palauttaa kirjat ja mieluiten siihen kirjastoon mistä ne on lainattu. Kirjoista menee myöhästymismaksujen enimmäismäärä eli 6 euroa/kirja.
Jos et ole käyttänyt kirjastokorttiasi vuoden 1979 jälkeen tietosi on poistunut asiakasrekisteristämme. Uuden kortin saat ottamalla kuvallisen henkilöllisyystodistuksen mukaan.
Kirjastopalveluista löytyy tietoa kotisivuiltamme osoitteesta http://www.lib.hel.fi/
Kappale on Mika Sundqvistin säveltämä, sanoittama ja esittämä Ootko sä hä mitä? lp-levyltä Hormoonihiiret (1982). Kysymyksessä mainittu kohta "Mä jälleen kerran vaeltelin Laukontorin länsilaitaa, tunsin synnin kutsuvan pari metriä siinä takanain..." on laulun kolmannen säkeistön alusta. Laulu alkaa: "Mä sadat pihat kiertelin aamusta iltamyöhään". Nuoteista ei ole tietoa, mutta äänite varmasti löytyy jostakin kirjastosta kaukolainaksi.
Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet, uudistettu laitos 2000, s. 415, kerrotaan sukunimestä Närhi seuraavaa:
Nimeen on katsottu sisältyvän linnunnimityksen "närhi", joka olisi alkuaan annettu henkilökohtaiseksi lisänimeksi. Etenkin karjalaiselle henkilönimistölle on eläintennimitysten runsas käyttö ollut yleistä.
Sukunimi mainitaan ensimmäisiä kertoja Parikkalassa vuonna 1631 Oluff Närhä, Pälkjärvellä 1631 Trofimko Närhj, Kiteellä 1646 Iwanko Närhi. Närhiä on asunut myös Säkkijärvellä ja Suojärvellä. Savon vanhoissa maa- ja tuomiokirjoissa on nimestä Närhinen tietoja.
Pietikäisten suvussa on olemassa Närhin sukuhaara, jonka nimen alkuperästä on kerrottu sukuseuran sivuilla: http://www.pietikaistensukuseura.fi/narhi.htm ja heidän...
Etsimäsi kappale kulkee parillakin eri nimellä:
https://fi.wikisource.org/wiki/Kuningas_Eerik
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=a1732f8a-81e2-49e3-81e1-bb1fc311d63a&culture=fi
Kyseinen kappale näyttäisi löytyvän nuottimuodossa Järvenpään kirjastosta ainakin näistä teoksista:
Kauko Kasken kauneimpia kantelesovituksia
Suuri toivelaulukirja; 8
Seikkailijan laulukirja
Äänitteenä etsimääsi kappaletta ei näyttäisi Järvenpään kirjastossa olevan. Mutta YouTubesta kannattaa kokeilla löytyisikö!
Kirkes-kirjastot: https://kirkes.finna.fi/
