Suomenkielistä kirjallisuutta lasten kuvataideterapiasta:
Taideterapia : teema: lasten ja nuorten taideterapia
[Helsinki] : Suomen taideterapiayhdistys, 2000.
Perheväkivallan varjossa : raportti lapsikeskeisen työn
kehittämisestä / toimittanut Mikko Oranen.
Helsinki : Ensi- ja turvakotien liitto, 2001.
(Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu, ISSN 0789-0583 ; 30).
Lastenpsykiatria tänään / toimittaneet Terttu Arajärvi ja Esko Varilo.
[Espoo] : Weilin + Göös, 1991.
Kasvamisen kuvia : kuvataideterapian näköaloja /
toimittanut Merja Kivelä
Helsinki : VAPK-kustannus, 1992
(Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja. B, ISSN 0782-1778 ; 27).
Lapsi ja taide : puheenvuoroja taidekasvatuksesta /
[toimittajat Tuula Tarkkonen ja Pirkko Sassi].
Helsinki...
Löysin useampia eri vuosilta peräisin olevia Acerra Philologican nimellä kulkevia kokoelmia. Vuodelta 1647 peräisin oleva Acerra Philologicasta, http://purl.uni-rostock.de/rosdok/ppn757638406, löytyy saksankielinen selittävä teksti tai eräänlainen nimeke. Myös myöhemmästä painetusta teoksesta vuodelta 1717 löytyy samantyyppinen kuvaus, http://www.zeno.org/Literatur/M/Lauremberg,+Peter/Werk/Neue+und+vermehr…;
Näissä kuvataan Acerra Philologica teokseksi, johon on koottu hyödyllisiä ja hauskoja tarinoita, runoja ja keskusteluja antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten kirjaijoiden teoksista. Tarinoiden kerrotaan käsittelevän antiikin jumalia ja jumalattaria, sankareita, erilaisia luonnonilmiöitä, sananlaskuja...
Eduskunnan nykykäytäntöä äänestyslippujen tarkastajien valinnassa ohjaa eduskunnan vaalisääntö (250/2000): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000250
Sen 6 §:n 2. momentissa todetaan: "Puhemies määrää neljä edustajaa avustamaan äänestyslippujen tarkastamisessa, annettujen äänten julkilukemisessa ja äänten laskemisessa." Sen tarkemmin asiasta ei säädetä.
Käytännössä puhemies toteaa suurimpien eduskuntaryhmien ilmoittamat henkilöt. Puhemies ei siis heitä valitse.
Historiassa käytäntö on voinut olla eri. Esimerkiksi P. E. Svinhuvud tapasi kutsua ääntenlaskijoiksi edustajia, joiden nimi viittasi kalaan (Kala, Kuha, Lohi, Gädda).
Sanoilla "Kun Herra ynnä Pyhä Pietari" alkaa Eino Leinon runo "Legenda". Lasse Vahtolan säveltämä "Legenda" sisältyy nuottiin "Nuoren seurakunnan veisuja", osaan 11 (Nuorten keskus, 1981). Nuotissa on melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Nuotti on saatavissa esimerkiksi Varastokirjastosta, mutta samanlainen nuotinnos tästä laulusta sisältyy myös uudempaan nuottiin "Klassikkoveisut" (LK-kirjat, 2011), joka on saatavissa myös Joensuun kaupunginkirjastosta.
Tämän runon on säveltänyt Lasse Vahtolan lisäksi moni muukin, ainakin Einojuhani Rautavaara, Kari Haapala, Lauri Ikonen, Raimo Tanskanen ja Perttu Hietanen.
Äänikirjojen lukijoiden rekrytoinnista vastaavat yleensä äänikirjatuotantoyhtiöt, joten kannattaa olla heihin suoraan yhteydessä ja tutustua heidän rekrytointivaatimuksiinsa. Joillakin yhtiöillä on vaatimuksena näyttelijäkoulutus ja ne vaativat yleensä myös muutaman minuutin pituisen ääninäytteen hakemuksen yhteydessä.
Äänikirjoja tuottavia tuotantoyhtiöitä ovat esimerkiksi
Dramafoni: https://www.dramafoni.fi/
Silencio: http://www.silencio.fi/index.php
Book Brothers: https://www.bookbrothers.fi/
Hakusanalla äänikirjatuotantoyhtiö löytyy useita pienempiä ja suurempia äänikirjapalveluita tuottavia studioita. Kaikilla niillä ei ole selkeitä rekrytointisivuja, mutta niihin voi tietenkin olla suoraan yhteydessä ja kysyä mitä...
Runo on nimeltään Miksi kana kengittää? ja se löytyy Aarni Penttilän tekemästä lukukirjasta Hyvästi Aapiskukko!(1.painos 1939, näköispainos 2000). Runon tekijä on sen sijaan epäselvä. Lukukirjassa runon lähteeksi mainitaan "Ilvola". Sillä tekijänimellä ei löydy kirjaston tietokannasta mitään. Ilvola olisi saattanut myös tarkoittaa Joel Lehtosen kirjaa Ilvolan juttuja, joka sisältää sovituksia suomalaisista eläinsaduista. Selasin Ilvolan juttuja läpi, mutten löytänyt runoa siitä.
Jos tarvitset tarkan tiedon tekijästä, voimme yrittää selvittää asiaa edelleen.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilta pääsee moniin suomen- ja muunkielisiin artikkelitietokantoihin, joista löytyy tietoa Helsingin kaupunginkirjaston Internetsivuilta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ tietokantojen kohdalta.
Kattavin aikakauslehtivalikoima on Pasilan kirjastossa. Siellä lehdet ovat myös aina saatavilla, koska niitä ei lainata. Lehdet varastoidaan vuosikertoina, ja ne saa pyydettäessä heti varastosta.
Tuija Halosen hautapaikka ei valitettavasti selvinnyt. Olimme yhteydessä mm. Helsingin seurakuntaan ja kokeilimme hautahaku.fi palvelua sekä selasimme muualta saatavaa tietoa. Varmaahan ei ole edes onko hänet haudattu Helsinkiin. Ikävä kyllä hautapaikka pysyi arvoituksena.
Alla olevien lähteiden perusteella keskiajalla juotiin myös vettä. Juomavettä sai esimerkiksi virtaavista vesistä ja erilaisista lähteistä. Lapset saattoivat ilmeisesti juoda myös maitoa. Olutta tai viiniä käytettiin juotiin myös, mutta molempia laimennettiin usein vedellä, joten alkoholipitoisuuskin laski. Lähteet ja lisätietoaHowStuffWorks: Did Medieval People Drink Beer Instead of Water? https://history.howstuffworks.com/medieval-people-drink-beer-water.htmMedievalists.net: Did people drink water in the Middle Ages? https://www.medievalists.net/2023/05/drink-water-middle-ages/MTV.fi: Olut oli ennen osa suomalaisten ravintoa – turvallisempi vaihtoehto kuin vesi https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/olut-oli-ennen-osa-...
Vieraslaji.if-sivustolla sanotaan näin: Koska lajiryhmään kuuluvat lajit on säädetty haitallisiksi vieraslajeiksi, niiden maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty, https://vieraslajit.fi/lajit/MX.41695.
Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151709 pykälässä 3 lukee, seuraavasti: Vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön.
Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta, https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190704
Vieraslajit löytyvät Vieraslajit.fi-sivustolta. Osa lajeista on EU:n...
Liputusohjeen mukaan suruliputuksella osoitetaan yleensä yksityistä surua. Kansallisen merkkihenkilön tai jonkin suuronnettomuuden yhteydessä sisäministeriö voi kuitenkin suosittaa yleistä suruliputusta.
Suomen laissa on luoteltu päivät, jolloin valtion virastossa ja laitoksissa liputetaan. Lisäksi laissa todetaan, että "Asianomainen ministeriö saa erityistapauksissa määrätä valtion virastojen ja laitosten liputuksesta koko maassa tai yksittäisillä paikkakunnilla muulloin kuin virallisina liputuspäivinä".
Vuonna 2017 sisäministeriö julkaisi tiedotteen, jokä määräsi valtion virastot ja laitokset liputtamaan presidentti Koiviston kuolemaa seuraavana päivänä 13.5.2017. Samassa tiedotteessa toivottiin koko maan yhtyvän...
Teoksen uutta painosta ei ole vielä ollenkaan saatavilla pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa (Plussa-järjestelmä), vaikka perustiedot näkyvät. Valitettavasti ilmoitus "ei lainattavia kappaleita" on harhaanjohtava. Se ei tarkoita että ei-lainattavia kappaleita kuitenkin olisi, vaan että sitä ei ole ehditty saada lainkaan. Helsingin kaupunginkirjastolle on kuitenkin tilattu teosta jo 10 kpl sisäisen hankinta-tietokantamme mukaan, ja ne saapuvat aikanaan.
Korkeakoulukirjastojen Linda-tietokannan mukaan tilanne on sama. Vuoden 1997 painosta on saatavilla, mutta uudesta painoksesta näkyvät vasta perustiedot. Sinun on siis joko tyydyttävä vanhaan painokseen (vaikka sekään ei ole helposti saatavissa), odoteltava, että uusi saadaan käyttöön...
Tarkoittiko kysymyksesi sitä, että haluaisit lukea uusia kirjoja netistä ennenkuin ne hankitaan kirjastoon? Yleensä kirjoja ei julkaista netissä ennenkuin tekijänoikeuden suoja-aika on kulunut umpeen tai asia on muuten sovittu tekijän kanssa. Tekijänoikeusasioihin voit tutustua esim. Kopioston sivuilla:
http://www.kopiosto.fi/cgi-bin/iisi3.plcid=kopiosto&mid=231&sid=20081.
Muuten e-kirjoja koskevaan kysymykseen on jo vastattu ja niitä löytyy esim. osoitteista:
http://www.kirjastot.fi/FI/linklibrary/keyword.asp?asiasana=e%2Dkirjat
http://www.makupalat.fi/kirjat5.htm (kohta Kirjoja verkossa)
http://www.makupalat.fi/kirjat1.htm (kohta Kertomakirjallisuutta verkossa, Runot, sähköiset säkeet, Kansanrunous)
Tässä joitakin ehdotuksia. Tekijät ovat pääosin melko tuoreita, joskin joukossa on muutama perinteinen nimi.
Käännettyjä : Maeve Binchy, Candace Bushnell, Lucy Dillon, Helen Fielding, Anna Godbersen, Emily Giffin, Jane Green, Melissa Hill, Kajsa Ingemarsson, Kate Jacobs, Sophie Kinsella, Deborah Smith, Nicholas Sparks, Plum Sykes, Nancy Thayer ja Jennifer Weiner.
Kotimaisia : Kirsti Ellilä, Virpi Hämeen-Anttila, Anneli Kivelä, Tuija Lehtinen, Marja Orkoma, Ulla-Maija Paavilainen, Kira Poutanen, Pirjo Rissanen ja Jaana Taponen.
Radioaseman rakentaminen alkoi huhtikuussa 1941. Sähkön muuntoasema valmistui ja kytkettiin Imatran Voiman linjaan 25.1. 1942. Aseman rakennukset valmistuivat kesällä 1942. Maston pystytys tapahtui kolmen viikon aikana kesällä 1943. Pellesmäen AM-yleisradioasema aloitti koelaähetykset 25.9. 1943. Asema valmistui lopullisesti 5.12. 1943.Yleisradiotoiminta Pellesmäellä päättyi 1.2.1980, jolloin AM-asema lähetti viimeisen lähetyksensä. Lähde: Savut mastojen ympärillä. Totta ja tarua Kurkimäen, Pellesmäen, Sotkaniemen ja Vehmasmäen kyliltä. Vehmasmäen Nuorisoseura r.y. 1996
Siivet on romaani, ja sen päähenkilöt ovat kuvitteellisia. Steel kuitenkin on varmasti lainannut osia oikeiden naislentäjien elämäntarinoista kuvitteellisen Cassie O'Malleyn tarinaan. Tarinassakin päähenkilön sanotaan jäljittelevän aikansa kuuluisimman naislentäjän Amelia Earhartin saavutuksia, mukaan lukien tämän yritystä lentää maailman ympäri. Toinen kirjassa mainittu lentäjä, Nancy Harkness Lowe, oli O'Malleyn tapaan innostunut lentämisestä pienestä pitäen ja suoritti lentolupakirjansa nopeasti vain 16-vuotiaana.O'Malley sai julkisuutta koelentäjänä, kuten sai myös ensimmäinen naiskoelentäjä Blanche Stuart Scott sekä joukko muita toisen maailmansodan aikana.Mallina on voinut olla myös Cornelia Fort, joka oli ilmassa Pearl Harborin...
Laulun nimi on Nous tähtönen ja se alkaa sanoilla:
Nous tähtönen kirkas yöhön maan, yön varjot poistavi tuo.
Se löytyy Elsa Kojon toimittamasta nuotista Suuri joululaulukirja (WSOY) ja J. N. Vainion toimittamasta nuotista Valistuksen laulukirjan säestyksiä (3. p. 1927).
Kummassakin nuotissa säveltäjäksi on merkitty A. S-g.
Valistuksen laulukirjan säestyksissä sanoittajaksi on
merkitty A. J. B. ja suomentajaksi I. H. Suuressa joululaulukirjassa sanoittajaa ei mainita.
Osmo Rinta-Tassin kirjassa Kropsua eväsnä : wanhaa kurikkalaasta äireenkieltä sutikka on pukeille rakennettu jalkaisin kuljettava kapea silta joen ylitse.
Elias Lönnrotin suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa sana sutikka on ruotsin kielellä brygga, liten bro eli pieni silta.
Äkkiseltään netistä vilkaisemalla sutikkaa on käytetty paikannimenä ainakin Laihialla, Seinäjoella ja Tampereella. JP-kunnallissanomalehdessä kirjoitetussa artikkelissa sutikalla tarkoitetaan Peräseinäjoen Kihniänkylän kunnostettua siltaa. https://www.porstuakirjastot.fi/items/show/66584
Kirjassa Suomalaista keramiikkaa, kirjoittanut Heikki Hyvönen ei esiinny yhtään mainintaa Atelier Nordqvistista. Henkilö Saul Nordqvist mainitaan yhtenä Savitorpan, Klaukkalassa vuodesta 1951, hohtajana tai omistajana.
Myöskään en löytänyt mitään 1900-tals keramik i Sverige nimisessa kirjassa.
