Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi kautta löydät tiedon suomennoksista. Kannattaa etsiä kirjailijan kautta: vanhemmista teoksista ei välttämättä ole viety tietokantaan alkuteoksen nimeä.
Fennica kertoo julkaistusta tuotannosta. Tietoa teoksen saatavuudesta kirjastojen tai kirjakaupan kautta ei sieltä löydy.
Kirjastojen saatavuustiedot löytyvät Frank-monihaun kautta. Voit hakea esimerkiksi maakuntakirjastojen tai yliopistokirjastojen tietoja:
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Kovin nopea tämä hakutapa ei kyllä välttämättä ole.
En tiedä onko lukemista tutkittu tuosta näkökulmasta. Lukuisia tutkimuksia on siitä, miksi lukeminen on hyväksi sinulle. esim. Lukukeskuksen Päivän lehti 4.6.2017 kertoo kymmenen hyvää syytä lukea: vähennät stressiä, vahvistat sosiaalisia suhteita, edistät terveyttä, viihdytät itseäsi, parannat keskittymiskykyä, kehität lukutaitoasi joka antaa sinulle eväät menestykseen koulussa ja työelämässä, auttaa arjen hallinnassa ja edistää tasa-arvoa yhteiskunnassa. 10 syytä, miksi lukeminen kannattaa
Tuo ei kuitenkaan kerro, miksi lukeminen koukuttaa.
Opetushallituksen sivuilta löysin jutun, jossa 11 ihmistä kertoo, miksi lukee. Lukea voi esim. unohtaakseen murheensa, avartaakseen näkökulmaansa elämään ja asioihin, oppiakseen uutta, palatakseen...
Valitettavasti en ole löytänyt tätä sanontaa mistään kirjaston sananlasku- tai sananparsikirjoista eikä se löydy myöskään netistä Matti Kuusen sananlaskutietokannasta. Elämän lyhyydestä kyllä puhutaan, mutta loppu on erilainen. Vähän sinnepäin on netissä viljelty ”Elämä on kuin lapsen paita, lyhyt ja sontainen”. Tutussa Rullaati rullaati –laulussa sanaillaan, kuinka ”elo on lyhyt kuin lapsella paita, muuta kai siitä en sanoa saa.” Tällainenkin versio löytyy:"Elo on lyhyt kuin lapsella paita, siis laitappas lapselles pitempi paita".
Kysymänne koodi sisältää kaksi erillistä tietoa - numero 50 viittaa kuurouteen tai kuulovammaan, ja kirjain E tarkoittaa puolestaan ko. vamman perusteella annettua palveluskelpoisuusluokitusta.
E-luokka määriteltiin tuossa vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjeessa seuraavasti: " -- kun se vika, vamma tai sairaus on varmasti tai todennäköisesti ohimenevä ja palveluskelpoisuuden otaksutaan myöhemmin palautuvan". E-luokkaan määrätyt olivat siis sillä hetkellä palvelukseen kelpaamattomia, mutta määräajan kuluttua uudelleen tarkastettavaksi määrättyjä.
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Munkkiniemen kirjastoon voit tulla koiran kanssa. Tältä sivulta näet muut Helsingin "koiraystävälliset kirjastot" (koiran kuvaa ei ole ruksattu yli):
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Parhaiten kysymykseen liittyviä tietoja on saatavissa Matti Lukkarin teoksesta Asekätkentä (uusin painos 2005).
Kirjassa on henkilöhakemisto, jonka tekijä määrittelee näin:
”Luetteloon on sisällytetty ne henkilöt, jotka on korkeimmassa oikeudessa tuomittu asekätkentälain perusteella vapausrangaistuksiin tai jotka ovat asekätkennästä epäiltyinä olleet pidätettyinä vähintään kuukauden, sekä ne mukana olleet, jotka ovat poistuneet maasta tai kuolleet ennen tuomioiden julistamista.”
Hakemistossa on mainittu tuomioiden ja pidätysaikojen pituuksia.
Muita asekätkentäaiheeseen liittyviä teoksia ovat mm
- Asekätköjuttu oikeustaisteluna, Helsinki 1948 (1940-luvun ajatuksia ja tietoja asekätkentäorganisaatiosta ja sen toiminnasta)
- Oikeusministeriön...
Nykyinen eduskunta valittiin tänä vuonna 2023. Eduskuntavaalit olivat 2.4.2023. Seuraavat eduskuntavaalit ovat vuonna 2027. Kansanedustajat ilmoittavat tavallisesti jatkoaikeistaan vasta vaaleja edeltävänä vuonna eli näin ollen todennäköisesti vuonna 2026.
Suomalaiset luettelointisäännöt : monografioiden kuvailu (BTJ Kirjastopalvelu, 2006) neuvoo painovirheiden varalta luetteloijaa seuraavasti:
"Julkaisussa olevat epätarkkuudet ja painovirheet jäljennetään sellaisinaan. Niiden jälkeen voidaan merkitä hakasulkeissa ”sic”. Hakasulkeita edeltää ja seuraa tyhjämerkki( [sic] ). Vaihtoehtoisesti oikea kirjoitustapa voidaan lisätä hakasulkeissa, jolloin korjausta edeltää lyhenne ”i.e.” (id est, se on, tarkoittaa) tai sen vastine muulla kielellä ja/tai kirjoitusjärjestelmällä.
esim. Looser [sic] takes all
Looser [i.e. Loser] takes all
Poisjääneet kirjaimet tai numerot voidaan lisätä väärin kirjoitettuun sanaan hakasulkeissa (tässä tapauksessa ei tarvita edeltävää ja seuraavaa tyhjämerkkiä).
esim....
Mistään lähteistä ei löydy suomenkieleen vakiintunutta vastinetta ruotsin sanalle "tvillingbok". Suomessa tällaisia teoksia, joissa on rinnakkaisteksti vierekkäisillä sivuilla kutsutaan yksinkertaisesti kaksikielisiksi kirjoiksi.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Helmet-kortin saaminen ei edellytä sitä, että asuu pääkaupunkiseudulla. Voit siis saada Helmet-kortin, mutta asiakkaaksi rekisteröityminen edellyttää sitä, että käyt henkilökohtaisesti missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä. Kirjastokortin ja tunnusluvun saat ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Etsimäsi on oikealtakin nimeltään Kettusaari. Kuunnelma on alunperin Lea Pennasen saturomaani. Kirjan ja kuunnelman päähenkilönä seikkailee ketunpentu Ruusukorva Solomon, jonka turkki on ruusunpunainen ja joka syö vain ketturuohoa ja apilaa, ei lainkaan lihaa.
Kirjana Kettusaari löytyy monista kirjastoista, mm. Nastolasta. Kuunnelmaversiokin on muutamissa kirjastoissa, mm. Lahden kaupunginkirjastossa, tosin ainoastaan c-kasetilta kuunneltavana vuodelta 1985.
Suoranaisia kyläkirjoja ei näytä Mouhijärveltä löytyvän, mutta monenlaista paikallishistoriaa käsittelevää julkaisua löytyy Pirkanmaan kirjaston tietokannasta http://kirjasto.tampere.fi/Piki hakusanalla Mouhijärvi. Mouhijärven kirjastosta voi myös kysyä suoraan suosituksia: www.kirjasto.mouhijarvi.fi, kirjasto@mouhijarvi.fi.
Kiikasta on ilmestynyt Erkki Aaltosen tekemä kirja Kiikka 2000+: Kiikan kyläkirja. Varmaan muutakin haluamasi tapaista löytyy, kannattaa kysyä Äetsän pääkirjastosta aetsa.kirjasto@sastamala.fi
Nurmeksesta ei löytynyt kysymäsi kylän kyläkirjaa, mutta Nurmeksen kirjaston tietokannasta www.nurmes.fi/kirjasto/pielinen
löytyy vastaavanlaisia kirjoja hakusanoilla paikallishistoria ja Nurmes. - Nurmeksen kirjastosta löytyy...
Riippuu siitä, mitä kerätyllä biojätteellä tarkoitetaan. Viime vuosina biojätteestä on päätynyt sekajätteeseen noin 60%, varsin suuri osa siitä jätetään siis kokonaan lajittelematta. Lajitellusta biojätteestä toki hyödynnetään materiaalina valtaosa.
Toisin sanoen jos kerätyllä biojätteellä tarkoitetaan kaikkea roskikseen laitettua biojätettä, väite pitää suunnilleen paikkansa. Jos taas tarkoitetaan lajiteltua bioroskikseen laitettua biojätettä, väite ei ollenkaan pidä paikkaansa.
Ks. https://biokierto.fi/wp-content/uploads/2021/02/Biojatteen_kierratys_2021.pdf
Hillo pursotetaan munkin sisään ohuella tyllalla paiston jälkeen. Jos hillon laittaa ennen paistamista, se alkaa kiehua ja pursuu reiästä ulos, jolloin munkin ulkonäkö kärsii. Teollisissa leipomoissakin hillo pursotetaan paiston jälkeen joko käsin tai koneellisesti. Koneellisessa tavassa munkit kulkevat hihnalla ja pursotin pistää hillon niihin. Ohje hillomunkkien valmistukseen kotona ja kuva hillotyllasta löytyy esimerkiksi Hellapoliisin sivuilta: https://www.hellapoliisi.fi/reseptit/makeat-leivonnaiset/hillomunkit/
Buchi Emechetasta löytyy hyviä linkkejä. Tässä muutama:
http://landow.stg.brown.edu/post/nigeria/emecheta/emechetaov.html
http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/EmechetaEN.html
http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/EmechetaEN.html.
Omaelämäkerta Head above water löytyy ainakin Helsingin kaupunginkirjastosta. Sen saat luettavaksesi muutamassa päivässä tekemällä kaukolainapyynnön kotikirjastostasi.
Oikeille jäljille olet pähkäilyinesi päässyt! Stadin Slangi ry:n sanakirjan ja Nyt mä bonjaan -sanakirjan mukaan (s. 107) botna tarkoittaa hyvää tai hauskaa, botnasti taas hyvin. Tarkemmasta etymologiasta ei näissä ole tietoa, mutta sanaa on käytetty 1900-30-luvuilla. Stadin slangin suursanakirjassa botnan kohdalla mainitaan myös esimerkkinä Malmbergin teos, mistä voisi päätellä sen olevan ensimmäisiä ellei ainoita lähteitä, joissa sanaa käytetään.
Lähelle tulee myös sana botne, -t, joka juontuu ruotsin kielen sanasta botten eli pohja. Sillä viitataan ryyppäämiseen ja pohjien ottamiseen, esim. "Pohjanmaan kautta" eli "botnefok" (Forsberg: Stadin slangin etymologinen sanakirja, 2021).
Stadin slangi ry:...
Näyttelijä Rabbe Smedlund on ollut mukana ääninäyttelijänä monissa lastenohjelmissa, animaatiosarjoissa ja dokumenttiohjelmissa ja kuunnelmissa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rabbe_Smedlund
Äänikirjojakin hän on lukenut useita. Finna-hakupalvelun mukaan lastenkirjoja. https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3…
Myös Mikko Mallikas -kirjoja on saatavissa Rabbe Smedlundin lukemina https://catalog-fi.nextory.com/kategoria/kaikki-kirjat/lukija/rabbe-sme…
Helmet-kirjastoista löytyy 6 Heikkilän kirjoittamaa ravintoon liittyvää teosta, kaikkia niitä löytyy myös Espoon kirjastoista.
Mene helmet-sivustolle www.helmet.fi. Kirjoita hakukenttään Heikkilä ja ravinto. Tai hae tekijän mukaan Heikkilä Antti. Valitse haluamasi teos ja katso, mistä kirjastoista teosta löytyy. Vaikka teosta ei omasta kirjastosta löytyisikään tai se on lainassa, voit sen kotikirjastoosi tilata.
Mari-essua muistuttavan essumekon kaava on ainakin Kotiliesi-lehdessä (vuonna 2007, numerossa 23, sivuilla 76-78). Monenlaisten esiliinojen kaavoja löytyy mm. seuraavista lehdistä:
- Suuri käsityölehti: 2009, nro 2, s. 11 ja 47-49; 2006, nro 11-12, s. 12-13 ja 56-56; 2005, nro 11-12, s. 11-12, 58-60 ja 63
- Moda: 2007, nro 4, s. 60-61 ja 100
Kirjan sivumäärän voi yleensä tarkistaa teoksen kuvailutiedoista kirjaston tietokannasta. Suomalaisten teosten kuvailutiedot näkyvät myös Suomen kansallisbibliogarafiassa Fennicassa. Fyysisen kirjan sivumäärä voi toki vaihdella hiukan painoksesta riippuen.
Väinö Katajan teoksen Irja ensimmäisessä painoksessa vuodelta 1901 on 97 sivua. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3831095
Teoksen vuonna 1934 ilmestyneessä viidennessä painoksessa on sivuja 74. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3695950
E-kirjan ja fyysisen kirjan sivumäärät eivät aina vastaa toisiaan.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
