Mest omtyckta

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Montako Suomen ministeriä on kuollut kesken ministerikautensa ja ketkä? 888 Suomen ministerit löytyvät Valtioneuvoston sivulta https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/v5s/henkilo.nimi . Siitä poimimalla löysin seitsemän ministeriä, jotka ovat kuolleet kesken ministerikauttaan. Salkuton ministeri Mikko Luopajärvi kuoli 5.1.1920 sydänhalvaukseen kotonaan Jalasjärvellä. (Maaseutu 8.1.1920) Sisäasiainministeri Heikki Ritavuori murhattiin kotiovellaan 14.2.1922. https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Ritavuori Ministeri Henrik Kullberg Maatalousministeriössä menehtyi kuolemaan päättyneeseen sairauteen 4.12.1953 (HS 5.12.1953). Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Eero Mäkinen kuoli sydänsairauden murtamana Mehiläisen sairaalassa 27.10.1953. (Kaleva 29.10.1953)...
Minulla olisi pari kysymystä koskien Elizabeth Gaskellin tuotantoa. Ensinnäkin onko North & South kirjasta olemassa suomenkielistä painosta? Toiseksi, olen… 1095 Kansalliskirjaston ylläpitämän Fennica-tietokannan (https://finna.fi mukaan kysymistäsi kirjoista ei ole suomennettu kuin Cranford. Siitä löytyykin sitten useampiakin suomennoksia. Ensimmäinen on ilmestynyt vuonna 1927 nimellä Cranfordin seurapiiri, suomentajana Valfrid Hedman. Seuraavat painokset ovat ilmestyneet vuosina 1963, 1965, 1969 ja 1981, nyt nimellä Cranfordin naiset. Näissä uudemmissa painoksissa kääntäjänä on Martta Eskelinen. North and South-käännöksistä en valitettavasti löytänyt mitään viitteitä. TV-sarjan pohjana todennäköisesti ovat lähinnä nuo mainitsemasi kolme kirjaa, ainakin ne mainittiin myös BBC:n sivuilla pressitiedotteessa sarjan esittelyn yhteydessä (http://www.bbc.co.uk/pressoffice/pressreleases/stories/2007/...
Missä Helsingin kirjastossa olisi laajin valikoima englanninkielistä kauno- ja viihdekirjallisuutta? 1760 Eniten englanninkielistä kaunokirjallisuutta Helsingin kaupunginkirjastossa on Pasilan kirjastossa. Helmet-kirjastoista Pasilan kirjojen määrän ylittää Espoon Sellon kirjasto. Helmet-kirjastoista suuret englanninkieliset kokoelmat on myös Tikkurilan, Rikhardinkadun, Kallion, Tapiolan ja Kirjasto Omenan kirjastoissa.
Käytössä on lasertulostin, jossa mustan kasetin lisäksi on magenta, syaani ja keltainen. Kun tulostaa vain mustaa tekstiä, kuluvatko muut värit laisinkaan?… 547 Kun tulostaa vain mustaa tekstiä, väritulostimen muut värit eivät kulu, kunhan huomaa asetuksissa/määrityksissä valita "mustavalkoinen/vain musta muste"-vaihtoehdon. Mustaa saadaan myös värillisten musteiden sekoituksena ja tavallisesti väritulostimet käyttävätkin kaikkia värikasetteja, ellei käyttäjä mustavalkoisia dokumentteja tulostaessaan nimenomaisesti säädä laitettaan käyttämään vain mustaa väriä.
Kotitekoista Vipunen-nimistä peliä on ilmeisesti pelattu ainakin 50- ja 60-luvuilla. Peliä varten on tehty aakkoskortteja ja käsitekortteja, ja pelissä… 245 Oppitorista löytyy tietoa Vipusesta. Tässä kerrotaan Vipusesta taustaa ja sääntöjä. Toisella sivulla on myös linkki netissä pelattavaan versioon. Kirjoittajan mukaan peli on tunnettu myös nimellä Avista. Wikipedian mukaan Avista oli suomenkielinen versio yhdysvaltalaisesta kaupallisesta pelistä nimeltä Quick Wit, joka julkaistiin alun perin vuonna 1938. Peli käännettiin suomeksi tuoreeltaan. Tässä esimerkiksi näkyy pelin Vipunen-niminen versio vuodelta 1941. Avista-nimellä peliä valmistettiin 90-luvun alkuun saakka. Tämä urheiluaiheinen peli lienee viimeisiä suomenkielisiä.Tämäntyyppisten sanapelien idea on ilmeisesti kaupallisia sovelluksia vanhempia ja pelityypistä on monta variaatiota eri kielillä. Englanninkielisessä maailmassa se...
Mitä kaikkea tietoa löytyy käsityönopettaja tietokirjailija Aino Ollilasta? Hän on kirjoittanut AINAKIN SEURAAVAT KIRJAT: - Etupistokirjonta, -… 1358 Aino Ollila (1900-1971) syntyi Käkisalmessa. Hän toimi opettajana Helsingin käsityönopettajaopistossa vuosina 1928-1965. Hän kirjoitti artikkeleita mm. Kotilieteen ja käsityölehtiin. Tuon ajan lehdistä ei ole artikkelihakua, joten artikkelit löytyvät vain selaamalla lehtiä. Teoksessa Tekstiiliopettajaliitto - Textillärarförbundet 1911 - 2001 saattaisi olla tietoa Ollilasta. Porin kirjastossa ei ole kyseistä kirjaa. Suomen käsityön museossa (http://www.craftmuseum.fi/) saattaisi olla tietoa Aino Ollilasta. Satakunnan Kansan artikkeli näyttelystä Emil Cedercreutzin museossa: http://www2.pori.fi/kirjasto/satakunta/sk/artikkeli.php?id=75708
Kesällä olisi mukava lukea kirjoja. en osaa itse löytää mitään sopivaa,joten olisiko jotain suositeltavia kirjoja. mieluiten nuorten kirjoja (fantasia… 1181 11-vuotiaalle sopivia fantasia- ja jännityskirjoja on todella paljon; alla on joitakin esimerkkejä: Aarnio, Reetta : Maan kätkemät-sarja (fantasia) Blyton, Enid: Viisikko-sarja (jännitys) Diterlizzi, Tony : Spiderwickin kronikat-sarja (fantasia) Hunter, Erin: Soturikissat- ja Etsijät-sarjat (fantasia) Meloy, Colin: Sysimetsän kronikat-sarja (fantasia) Mäkilä, Jari: Etsiväkerho Hurrikaani-sarja (jännitys) Parvela, Timo: Sammon vartijat-sarja (fantasia) Veirto, Kalle: Henkka ja kivimutka-sarja (jännitys) Sopivia kirjoja voi myös etsiä Vaski-verkkokirjastosta https://vaski.finna.fi/ tai nuorille ja lapsille suunnatusta Sivupiiri-kirjallisuussivustosta, https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri
Voiko kirjasto toimia elokuvan esittäjänä yleisölle muissa kuin kirjaston tiloissa (koulun auditorio, vanhainkoti...(mikäli esitys- ja laitoskirjasto-oikeus… 2263 Elokuvien esittämistä säätelee tekijänoikeuslaki, joka sallii teosten lainaamisen kirjastosta. Poikkeuksena ovat elokuvat ja tietokoneohjelmat, joiden lainaamiseen ja kirjastossa esittämiseen täytyy saada lupa. Käyttöoikeudet on määritelty kahdella tavalla: 1) lainaus ainoastaan yksityiseen kotikäyttöön ja 2) lainaus yksityiseen kotikäyttöön sekä esittäminen kirjaston julkisissa tilaisuuksissa sallittu. Käyttöoikeudet näkyvät yleensä videotallenteiden teostiedoissa huomautusalueella. Esim. kirjaston videon "Retkiä Ranskaan" teostiedoissa lukee: HUOMAUTUKSET Lainaus-, esitys- ja laitosoikeus. Sen sijaan kirjaston videossa "Grimmin satuja" teostiedoissa lukee: HUOMAUTUKSET Lainausoikeus. Siis kun elokuvalla ei ole kohdan 2 oikeutta, sitä ei...
Kysyisin päivämäärää, jolloin sodan jälkeen oli ensimmäinen ilta, jolloin mainosvalot paloivat ja liikkeiden ikkunat olivat valaistuja. Kävelin keskustaan sitä… 1387 Käytännössä pimennysmääräyksiä purettiin vähitellen. Puolustusvoimien ylipäällikön (presidentin) julistus 30.9.1944 määräsi, että sotavalaistus lakkautettiin 3.10. Vaasan, Kuopion, Mikkelin ja Hämeen lääneissä. Muissa lääneissä asiasta sai määrätä is. (ilmasuojelu?) komentaja. (Suomen asetuskokoelma 689/1944) Uusi vastaava julistus 23.10.1944 määräsi, että sotavalaistus lakkautettiin 24.10. alkaen Viipurin, Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Oulun läänin ja Ahvenanmaan maakunnan alueella. Sotavalaistusta koskevat määräykset jäivät edelleen voimaan Lapin läänin alueella. (Suomen asetuskokoelma 744/1944) Vaikeata on sanoa, onko vapautta ruvettu välittömästi täysimääräisesti käyttämään kaikilla paikkakunnilla.
Voiko Virossa syntynyt Viron kansalaisuuden saanut henkilö saada myös Suomen kansalaisuuden? 1476 Suomen laki mahdollistaa monikansalaisuuden eli sen, että henkilöllä on samanaikaisesti kahden tai useamman maan kansalaisuus. Viron laki sen sijaan ei anna tällaista mahdollisuutta, vaan Viron kansalaisuuden menettää ottaessaan vastaan jonkun muun maan kansalaisuuden. Tietoa Suomen kansalaisuuslaista: https://migri.fi/documents/5202425/6162908/Suomen+kansalaisuuslaki+%28f… Tietoa Viron kansalaisuudesta: https://www.eesti.ee/en/citizenship-and-documents/citizenship/estonian-…  
Missä sarjassa ja milloin julkaistu Henrik Gabriel Porthanin kirjoitus Försök at uplysa konung Ælfreds geographiska beskrifning öfver de Europeiaska Norden? 710 H.G.Porthanin kirjoitus Försök at uplysa konung Aelfreds geografiska beskrifning öfver den Europeiska Norden sisältyy sarjaan "Kongliga Vitterhets-, Historie- och Antiqvitets-Akademiens Handlingar". osa 6, 37-106. 1800. ks. Teos Porthan: Opera Omnia. VI. Turku 1978, sivu xxxxviii. Julk. Porthan seura. Ks. myös http://www.lysator.liu.se/runeberg/transmin/c0408.html sekä http://www.vitterhetsakad.se/
Olen kuullut, että Christoph Hein käyttää jossakin yhteydessä käsitettä URAI. Mistä teoksesta tai artikkelista saisin tiedon tämän käsitteen sisällöstä? 1327 Pääkaupunkiseudun kirjastoista sekä muista Suomen kirjastoista ei valitettavasti löytynyt juuri lainkaan Christoph Heinin kirjallisuutta käsittelevää aineistoa, esim. tutkimuksia. Helsingin yliopiston kirjastosta http://finna.fi löytyivät seuraavat 2 julkaisua: Vancea, Georgeta: Der narrative Diskurs in Christoph Heins "Der fremde Freund". Uppsala : Uppsala universitet, 1993. Sijainti: Yliopiston kirjasto, Pääkirjasto (Unionink. 36, puh. 19123196) Bonner, Witold: Ein Bild, mir unreichbar? : zur Analyse der Metaphern in Christoph Heins Novelle "Der fremde Freund". Helsinki : Helsingin yliopisto, 1991. Pro gradu, Germaaninen filologia. Sijainti: Hum tdk kirjasto Metsätalo opinnäyt., ei kotilainaan Mutta kaukolainaksi on mahdollista tilata...
Mikä olisi hinta 5 mk:n Suomen Pankin pötkölle? Pötköt ovat vv. 1974, 1975, 1976, 1977, 1978, 1979. Kaikilla lienee eri hinta? 2841 Käytettävissämme olevien Suomen rahahinnaston 2005 ja verkkokauppa Matinmarkka.com hinnaston http://www.matinmarkka.com/epages/MatinMarkka.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Sho… mukaan yksittäisten vuosina 1973-1979 lyötyjen kiertämättömien (unc) viiden markan kolikkojen hinnat ovat 2-3 euroa kappaleelta. Noilta vuosilta olevien 5 markan kolikkorullien hintoja löytyi ainoastaan vuodelta 1977. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n ja Turun Numismaattinen Seura ry:n lauantaina ja sunnuntaina 26.–27. maaliskuuta 2011 järjestämän numismaattisen huutokaupan huutokauppaluettelon mukaan (kohde 470) 5 mk:n rahapajan rullan vuodelta 1977 (xx p rep.) kuntoluokka 8 hinta on 45,-. http://www.numismaatikko.fi/tiedostot/1-2011/liiton%20ja%20turun%20hk.p… Lähellä niitä...
Minä päivämääränä moottoripyörän 120 km/h ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus tuli voimaan? 387 Ajoneuvokohtaiset rajoitukset, joissa moottoripyörien suurimmaksi sallituksi ajonopeudeksi määrättiin 120 kilometriä tunnissa, tulivat voimaan heinäkuun alussa 1973. Samaan aikaan oli tarkoitus ottaa käyttöön tiekohtaiset nopeusrajoitukset, mutta niiden osalta aikataulu viivästyi kuukaudella.  Moottoripyörien ajoneuvokohtaisen nopeusrajoituksen voimaantulon tarkka päivämäärä oli siis 1.7.1973. Lähteet: Mitä missä milloin 1974: kansalaisen vuosikirja (Helsinki: Otava, 1973), s. 331-332. "Nopeusrajoitus hillitsee moottoripyörien vauhtia", Helsingin Sanomat, 29.6.1973, s. 9.
Kuka on kirjoittanut runon (tai sadun?) vaihtopäistä; kuinka kiva olisi jos voisi vaihtaa päätä ja katsella maailmaa eri tavalla, jos kaikkien päät olisivat… 147 Ruuvilla kiinnitettäviä ja irrotettavissa olevia päitä en valitettavasti onnistunut löytämään, mutta korvikkeeksi tarjoan Erno Paasilinnan satiiria Päitä ja ruumiita, jossa ollaan saman aiheen parissa. "On saavutettu uusi edistysaskel. Ihmisen pää voidaan kiinnittää toiseen ruumiiseen. Ensikokeilut on tehty eläimillä. Seuraava askel on menetelmän siirtäminen ihmiseen. Nähtävästi voidaan menetellä myös päinvastoin: vieras pää voidaan liittää oman pään tilalle. Maallikon mielestä tämä ei voi tuntua ylivoimaiselta. Eikö tunnukin jonkinlaista kutinaa kaulan tienoilla? Harva meistä on aivan tyytyväinen omaan ruumiiseensa. Saattaisi olla piristävää vapautua sen vaivoista ja saada tilalle paljon mallikelpoisempi olemus. -- Tietenkin...
Kyse olisi nyt erittäin tärkeästä partio kilpailusta ja tarvitsisin kipeästi apua. Minulla on pari kysymystä joihin en osaa itse vastata enkä löydä mitään… 1545 Näihin kysymyksiin on meiltä jo aiemmin vastattu. Tässä koottuna vastauksia: Tietosanakirjojen mukaan Suomessa ei ole lainkaan aavikoiksi katsottavia alueita. Sven-Erik Åströmin mukaan (Helsingin kaupungin historia 4-2) Helsingin vuoden 1900 väkiluvun laskemiseen on kolme mahdollisuutta: kirkonkirjoilla olevan väestön perusteella, henkikirjoilla olevan väestön mukaan ja väestölaskennan avulla. Viime mainitulla saatiin ns. todellinen väestö. Kirkonkirjojen luotettavuus kärsii siitä, että käytännössä monet muuttivat pois ottamatta papintodistusta. Henkikirjojenkin yleinen taso oli huono eikä niihin otettu ennen vuotta 1913 Venäjän alamaisia. Väestölaskenta antaa ehkä luotettavimman kuvan. Åströmin mukaan Helsingissä oli v. 1900 väkeä...
Hyvää päivää taas! Tällä kertaa kyselen teiltä seuraavaa asiaa: Minun lapsuudessani ja nuoruudessakin kutsuttiin Ford-autoja nimellä Hoppa. Olen yrittänyt… 985 Hei!   Hoppa on vanha hevosen nimitys, ja juuri tämä auto edullisuutensa ja monikäyttöisyytensä vuoksi tuli yleisesti hevosen tilalle.  http://www.autowiki.fi/index.php/Ford_Model_T
Olen viiden lapsen äiti ja 8 lapsen mummi. olen kovasti kiinostunut minun lapsieni nimistä. mitä ne tarkoittaa..sain jokuaika sitten teiltä tietoa vanhimman… 2214 Tietoa etunimistä löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Vilkuna, Kustaa: Etunimet. BEATRICE Johtuu latinan sanasta beatus, joka merkitsee onnellista ja autuasta. ISABELLE Ranskalainen muunnos nimestä Elisabet (kaunis Elisabet), joka taas on alunperin hebrealainen nimi, joka tarkoittaa ’Jumala on valani’ tai ’Jumala antaa avun’. PRICILLA Laajentuma Priscasta, joka on latinaa ja tarkoittaa aikaisempaa, entistä, vanhempaa. TONI Lyhentymä nimestä Anttoni, Anton, joka pohjautuu roomalaisesta suvunnimestä Antius johdettuun henkilönnimeen Antonius. Antius-nimen alkuperää ei tunneta. Erään tulkinnan mukaan sen taustalla olisi kreikan kukkaa merkitsevä sana anthos. JESSE...
Vuoden 1961 elokuvassa nimeltä Pikku Pietarin Piha alussa Pietari menee kaverinsa kanssa hakemaan jalkapalloaan miehen kotoa jonka ikkunan pallo on rikkonut… 489 Elonet-tietokannan mukaan Jack Witikan ohjaamassa elokuvassa "Pikku Pietarin piha" (1961) tämä mies on valokuvaaja V. Toivakka ja häntä esittää Heikki Savolainen. Lähde: Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) kotimaisen elokuvan suoratoistopalvelu ja elokuvatietokanta Elonet: https://elonet.finna.fi/ Pikku Pietarin piha -elokuva ja sen kuvailu Elonetissä: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117559  
Voisitteko mainita joitain taidemaalareita, jotka ovat erityisen tunnettuja kukka-asetelmistaan tai mistä tahansa kukkamaalauksista. Niin koti- kuin… 1442 Kukkamaalaukset olivat erityisen suosittuja Hollannissa 1600-1700-l:lla. Tuon ajan maalareita ovat esim. Ambrosius Bosschaert (1573–1621), Dirck de Bray (1635–1694), Rachel Ruysch (1664–1750) ja Jan van Os (1744–1808). 1800-1900-l:lla kukkia ovat maalanneet mm. Claude Monet (1840–1926), Georgia O'Keeffe (1887–1986) ja Emil Nolde (1867–1956). 2000-l:n kukamaalareista mainittakoon vielä Alex Katz (s. 1927), Marc Quinn (s. 1964) ja Petra Cortright (s. 1986) Kotimaisia kukkia maalanneita taiteilijoita ovat esim. Ester Helenius (1875–1955), Greta Schalin (1897–1993), Heikki Marila (s. 1966), Johanna Oras (s. 1970) ja Nanna Susi (s. 1967).