Hemingwayn Jäähyväiset aseille –kirjan repliikki on suomennettu seuraavasti: “Ei ole mitään minua. Olen sinä. Älä tee minusta mitään erillistä.” Repliikin keskeinen asema on tulkinnanvarainen asia. Oman tulkintani mukaan se kuvaa hyvin Barkleyn rakkautta kirjan toista päähenkilöä (Frederic Henry) kohtaan. Repliikki on osa Barkleyn ja Henryn välistä keskustelua, joka syventää heidän välistä suhdettaan. Ja aurinko nousee –kirjan miespuolisella hahmolla tarkoitetaan todennäköisesti kirjan kertojaa Jake Barnesia. Kappaleessa 10 Barnes menee kirkkoon ja rukoilee. Läpi rukouksen hänen ajatuksensa harhailevat paljon. Aluksi hän kertoo rukoilevansa kaikkien (hänen mieleensä tulevien) ja itsensä puolesta. Rukouksen lopuksi hän pohtii...
Sarja voisi olla nimeltään Näppärä. Se julkaistiin vuonna 1977 neliosaisena sarjana: 1: Leikitään agenttia, 2: Kokeillaan sähköllä, 3: Painetaan kuvia ja 4: Tehdään liidokki. Sarjan julkaisija oli WSOY, mutta kirjojen kirjoittajia ei mainita. Sarja on alkujaan englanninkielinen.
Kirjasarjan kolmas osa löytyy Ylivieskan kirjastosta, muut osat mm. Oulaisten ja Alavieskan kirjastoista:
http://www.tiekko.fi/
Neljässä ensimmäisessä osasssa tapahtumapaikkana on Tampereen lähiseutu ja siellä Leppäkertunkuja. Viimeisessä viidennessä osassa käydään myös ulkomailla Santiago de Chilessä.
Lisätietoa Rauha S. Virtasesta ja Selja-sarjasta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonId=827&PageConten…
http://db3.oph.fi/netlibris/tiedot.asp?PA=322
Tulostaminen omaan sähköpostiin tulleista dokumenteista on mahdollista kaikissa HelMet-kirjastoissa. Tulosteet maksavat 40 senttiä sivulta.
Mikäli haluat varmistaa, että saat käyttöösi koneen juuri silloin, kun tulet kirjastoon, voit varata koneen ajanvarausjärjestelmästä (ks. linkki alla). Varaaminen edellyttää, että sinulla on voimassa oleva kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi. Voit myös varata koneen soittamalla siihen kirjastoon, jossa haluat asioida. Kirjastojen yhteystiedot löydät HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta valikosta "Löydä kirjastosi".
Mikäli sinulla ei ole voimassa olevaa kirjastokorttia, varaa mukaasi kuvallinen, voimassa oleva henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/...
Kuka kukin on 2001 (Otava, 2000) teoksen mukaan kirjailijakalastaja Pentti Linkola on ollut naimisissa vuodesta 1961 vuoteen 75, tästä avioliitosta hänellä on kaksi lasta. Lisätietoja saat ko. teoksesta, joka on luettavissa kirjastoissa kautta maan.
Hei, ikävä kuulla vastoinkäymisestäsi.
Sinun kannattaa olla yhteydessä siihen kirjastoon, josta kirja on lainattu. He osaavat parhaiten neuvoa asiassa.
Pohjoissaamelaiset ovat käyttäneet aitasta sanaa njalla. Pohjoisissa murteissa se voi olla muodossa nili. http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Njalla_(niliaitta)
Nykysuomen sanakirjan mukaan nili on yhden paalun varassa seisova pieni aitta ja mella taas jokitörmä, hiekkakumpu, hiekkaharju tai kunnassa.
Kotimaisten kielten keskus on julkaissut sanakirjoja myös verkossa https://www.kotus.fi/sanakirjat
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ Nili-sanan selitys löytyy myös verkkosanakirjasta.
Nilimella camping alueen nimi on muodostettu todennäköisesti em. sanoista. Leirintäaluehan on Kitisen varrella.
Nobokovin Lolita ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1959, vain neljä vuotta alkukielisen jälkeen. Ennakkotiedon mukaan suomennoksen 11. painos julkaistaisiin ensi vuonna. Emme löytäneet tietoa, että suomennoksia olisi sensuroitu, ainakaan sen julkaisemista ei ole kielletty. Jyväskylän yliopiston kirjaston sivuilta löytyvän Kai Ekholmin Kielletyt kirjat –verkkojulkaisun mukaan Lolita on tai on ollut kielletty useissa maissa, mutta ei Suomessa. Ekholmin kirja on painettuna saatavana kirjastoista.
http://jyk.jyu.fi/jyk/kokoelmat/julkaisut/kielletyt_kirjat/ulkomaat.htm
Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta löytyy aihepaketti, jossa käsitellään yleisten kirjastojen harjoittamaa omien kokoelmiensa sensurointia:
http://www.lib.hel.fi/...
Kaukolainaus ulkomailta toki onnistuu, tosin riippuen siitä, minkälaisen maksun lähettäjäkirjasto perii, joudumme perimään myös asiakkaalta tuon maksun. Mikäli lähettäjäkirjasto ei peri maksua, mekin perimme vain ilmoitus (posti-) maksun aivan kotimaisten kaukolainojen tapaan. Ota yhteyttä kaukopalveluumme sähköpostilla (maakunta.kirjasto@vaasa.fi) tai käy tekemässä kaukolainapyyntö jossakin palvelupisteessämme.
Runon nimi on Annelin jouluaatto ja se löytyy lehdestä Koti : Kotikasvatusyhdistyksen äänenkannattaja 1932 nro. 11-12 sivu 370. Kirjoittajan nimimerkki on L.L.
Kenttäsairaala 39:n A- ja B-osastot siirtyivät sodan aikana rintaman mukana. Esimerkiksi B-osasto toimi sodan aikana seuraavissa paikoissa:
27.6.-7.7.1941: Sulkavan Lohikoski
8.7.-14.8.1941: Ruokolahden Rantalinna
15.8.-26.8.1941: Kirvu
27.8.-8.9.1941: Vuoksenrannan Kaskiselkä
9.9.-5.11.1941: Muolaan Kuusanhovi
6.11.1941-25.1.1942: Muolaan Kyyrölä
27.1.1942-23.3.1944: Uudenkirkon Vanhasaha
30.3.-14.6.1944: Uudenkirkon Patru
15-16.6.1944: Kuolemajärven Iivanala
16-18.6.1944: Viipuri
18-20.6.1944: Vahvialan kirkonkylä
21-25.6.1944: Ylämaan kirkonkylä
25.6.-13.9.1944: Ylämaan Pentin kylä
16.9.-17.11.1944: Miehikkälä, Pitkäkoski
B-osastolla on oma historiikkinsa, ja sekä A- ja B-osaston sotapäiväkirjat on digitoitu ja...
"Votšina" on historiallisesti viitannut Venäjällä maahan tai tontteihin (tyypillisesti kartanoihin), joihin määräytyy omistusoikeus perimisen kautta (tyypillisesti isältä pojalle); tämä kuvio, jossa ylhäiset omistavat ja perivät maata, muistuttaa vahvasti monelle Euroopan historiasta tuttua feodalistista yhteiskuntajärjestelmää. Se, miten tämä kuvio on tarkalleen toteutunut eri historian ajanjaksoina ja eri paikoissa, on luontaisestikin vaikuttanut termin "votšina" tarkkaan merkitykseen.Lähteet:Mikhail M. Krom. Votchina. https://www.encyclopedia.com/history/encyclopedias-almanacs-transcripts-and-maps/votchina
HelMet-verkkokirjastossa oli käyttökatko 14.2.2012 kello 23 alkaen, joten kyse oli varmaankin siitä. Katkot usein johtuvat HelMetiin tehtävistä päivityksistä. Nyt HelMet kuitenkin toimii taas normaalisti.
Kauppakujaa ei ole enää Tuirassa, vaan siinä paikalla on nykyään Caritas Matriitti. Kauppakujalla olleista puutaloista löytyy kuvia ja taustatietoa Puu-Tuira Appreciation Society -nimisestä Facebook-ryhmästä.
Vexi Salmen kirjoja:Kertomakirjallisuutta(romaaneja):Noomit, Siniset mokkakengät, Mikä laulaen
tulee, Rantaravintola, Elvis elää. Runoja: Lautturin lauluja.
Lastenkirjoja: Orpo piru ja siivetön enkeli, Tuulenpoika ja ajatar.
Varmaan löydät näitä kirjoja lähikirjastostasi.
terv. Gunilla Nevalainen/Viikin kirjasto Helsinki
Aihetta on tutkinut mm. edesmennyt Pertti Luntinen, jonka molemmat teemaan liittyvät teokset on myös digitoitu:
Luntinen, P. (1997). The imperial Russian army and navy in Finland 1808-1918. Finnish Historical Society.
Luntinen, P. (1984). Sotilasmiljoonat: Balancing the military burden between the grand duchy of Finland and the Russian empire. Suomen historiallinen seura.
Sotilasmiljoonat -teoksessaan Luntinen kertoo suomalaisten joukko-osastojen lakkauttamisen 1901 taustoista seuraavasti: ”Mutta selvästikin tavoitteena oli, sinänsä tärkeän, kansallisen armeijan hävittämisen kautta poistaa usko Suomen valtion olemassaoloon — eli suomalaisten määräysvaltaan Suomessa — ja sitä tietä saattaa Suomen olot venäläiselle...
Siiri Angerkoskesta ja hänen puolisostaan Kaarlo Angerkoskesta on julkaistu yhteiselämäkerta:Kari Uusitalo: Siiri ja Kaarlo: näyttelijäparin tarina (Edita, 2002)Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta:Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi (finna.fi)Muutamia kiinnostavia nettiartikkeleita Siiri Angerkoskesta:Siiri Angerkoski piti Puupää-elokuvia hölynpölynä - Kotiliesi.fiSiiri Angerkoski: Yhden roolin vanki – Valkokankaan varjot 4/10 | ApuLegendaarisen näyttelijän viimeistä roolia varjosti surullinen salaisuus (iltalehti.fi)Tällainen oli Siiri Angerkoski, sadan elokuvaroolin nainen | YleAngerkoski, Siiri (1902 - 1971) | SKS Henkilöhistoria (kansallisbiografia.fi)
Tällaisessa tapauksessa nimeke on luetteloitu Helmet-tietokantaan, mutta kirjastojen kokoelmissa ei ole siitä yhtään nidettä. Tähän voi olla monta eri syytä. Voi olla, että kirja ei ole vielä ilmestynyt tai että niteitä on tilattu mutta ne eivät ole vielä saapuneet kirjastojen hankintayksiköihin.
Joissain tapauksissa voi käydä niin, ettei yksikään Helmet-alueen kaupungeista valitsekaan nimekettä kokoelmiinsa tai kirjavälittäjä ei pystykään toimittamaan niteitä, jos kirja ei esimerkiksi ilmestykään kuten piti. Nimeketietue näkyy silti Helmet-hauissa, kunnes se poistetaan tietokannasta.
Näin käy myös silloin, kun nimekkeen viimeinenkin nide on poistettu kokoelmista joko kadonneena tai huonon kunnon takia eikä...
Latinaa ei enää puhuta äidinkielenä, mutta se on romaanisten kielten, esimerkiksi ranskan ja espanjan, kantakieli. Se on myös katolisen kirkon virallinen kieli, ja sitä käytetään edelleen monissa yhteyksissä, kuten lääketieteessä, luonnontieteissä ja oikeustieteessä.
Latinan kielestä, sen historiasta ja nykykäytöstä voi lukea lisää esimerkiksi Ylen artikkelista: "Latinan kieltä pitäisi oikeastaan kutsua romaniaksi" , Wikipedian artikkelista "Latina" tai vaikka Tampereen lukion nettisivuilta, josta löytyy myös esimerkiksi turistilatinaa tai lentäviä lauseita latinaksi.
Eino Leinon runo Hän kulkevi kuin yli kukkien on alunperin julkaistu kokoelmassa Yökehrääjä vuonna 1897. Runo löytyy kaikki Leinon runot sisältävän kaksiosaisen kokoelman ensimmäisestä osasta Runot 1 (Otava 1985). Leinon rakkausrunoja on koottu myös Hannu Mäkelän toimittamaan kokoelmaan Rakkauden lauluja (Otava 2000), myös kysymäsi kaunis runo löytyy kokoelmasta.
Teosten saatavuustiedot voit etsiä pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteistietokannasta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
