Kielen näyttämisen paheksuttavuus ja epäkohteliaisuus liittyvät eleen "lapselliseen" alkuperään. Kieli työntyy ulos aina, kun pikkulapsi hylkää sille tarjotun ruoan. Tästä yksinkertaisesta alusta, jolla on täsmällinen kohde, se kehittyy yleiseksi hylkäyssignaaliksi ja sitä kautta loukkaukseksi, kun kielen näyttämiseen sisältyy ikään kuin ajatus eleen kohteena olevasta henkilöstä pikkulapsen tasolla olevana, jolle on kommunikoitava tällaisia infantiileja keinoja käyttäen. Sellaisiakin kulttuureja tosin on, joissa kielen näyttämiseen ei sisälly ajatusta loukkauksesta: esimerkiksi joissain Tiibetin osissa tervehditään kieltä näyttämällä.
Lähteet:
Roger E. Axtell, Gestures : the do's and taboos of body language around the world
Desmond...
Kirjastot ottavat mielellään kirjalahjoituksia vastaan ja voit tarjota kirjojasi haluamaasi kirjastoon. Kirjaston henkilökunta arvioi lahjoitukset ja pidättää oikeuden olla liittämättä niitä kokoelmiinsa. Useimmiten kaikki lahjoitukset ovat tervetulleita.
Alexei (myös Aleksei) Apostol (1866-1927) oli kreikkalaissyntyinen sotilasmuusikko. Turkin sodan aikana vuonna 1877 Suomen kaartin sotilaat löysivät orvoksi jääneen Alexein ja toivat mukanaan Suomeen. Alexeista tuli kaartin soittokunnan jäsen ja myöhemmin vuonna 1890 Suomen rakuunarykmentin ja vuonna 1893 Turun pataljoonan kapellimestari. Vuosina 1901-1918 hän johti muodostamaansa Helsingin Torvisoittokuntaa. Vuoden 1917 jälkeen hänestä tuli Suomen Valkoisen Kaartin kapellimestari ja armeijan ensimmäinen ylikapellimestari. Alexein puoliso oli vuodesta 1888 Anna Wittman (joka kuoli 1952).
Apostol oli 1900-luvun alkuvuosina yksi Suomen musiikkielämän voimahahmoista. Sotilasmusiikkiuransa ohella hän oli myös liikemies, joka perusti...
Pentti Haanpään teoksessa Kairanmaa : valitut jutut on kertomus nimeltä Työvoiman tuotannon rationalisoiminen (2. painoksessa vuodelta 1985 sivuilla 146-148), jonka alku muistuttaa kuvaustasi. Tarina alkaa näin: "Koko maanpiirin oli täyttänyt ylenpalttinen runsaus: ihmisiä oli niin yllin kyllin, ettei kaikille riittänyt mitään työtä tai puuhaa, ja ruokatavaraa ja kaikenlaisia hyviä vehkeitä oli niin runsaasti, että alimmaiset mätänivät. Mutta kävi ilmi, ettei tällainen runsaus ollut onneksi."...
Lääkkeeksi tilanteeseen eräs ministeri keksii lapsikieltolain, joka aluksi näyttää toimivankin hyvin, mutta joudutaan kuitenkin lopulta kumoamaan.
Kairanmaa-teoksen saatavuustiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa löytyvät HelMet-tietokannasta: http...
Kyseessä on todennäköisesti nuorison talkoomerkki vuodelta 1945. Sotavuosina työvoimasta oli pulaa, ja nuoriso organisoitiin mukaan kotirintaman ponnistuksiin talkookampanjoiden avulla. Talkootöitä tekemällä ansaittiin postimerkin kaltaisia talkoomerkkejä, ja kun merkkejä oli kertynyt riittävä määrä, nuori sai lunastaa itselleen rinnassa kannettavan talkoomerkin.
Merkeissä oli eri vuosina eri kuva-aiheita. Vuoden 1945 talkoissa ansioituneet saivat talkoomerkin, jossa on muurahainen. Merkki oli joko kullattu, hopeoitu tai rautainen riippuen tehdyn talkootyön määrästä. Todennäköisesti kuvailemasi merkki on aikojen saatossa tummunut alkuperäisestä väristään.
Lisätietoja talkootyöstä ja -merkeistä saa esimerkiksi teoksista Varjo, Kerttu:...
Helena Sinervo ei ole mitään sukua Elvi Sinervolle. Tämä selvisi sekä Helsingin Sanomien artikkelin kautta että Helena Sinervon entisen opiskelutoverin avustuksella. HS:ssa 22.6.1995 sanotaan seuraavasti: "Helena Sinervo ei ole sukua edesmenneelle Elvi Sinervolle - paitsi henkisesti: ..."
Suomessa on arkeologisten löytöjen perusteella asunut jo 3000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua ihmisiä, jotka pitivät karjaeläimiä. Ei kuitenkaan vielä tiedetä millaisia nämä varhaiset nautaeläimet olivat. Tutkijat ovat arvelleet, että tuolloin nautoja olisi pidetty lähinnä niiden lihasvoiman, ei niinkään maidon ja lihan vuoksi. 2500-2000 eKr, eli vasarakirveskulttuurin aikakautena Etelä- ja Lounais-Suomessa lehmien ja ihmisten yhteiselämä muuttui. Maanviljely yleistyi ja osin myös vakiintui näillä alueilla ja näin lehmää alettiin hyödyntää myös sen tuottaman maidon ja lihan osalta. Tuon ajan lehmien ruokintatavoista ja muusta hoidosta ei kuitenkaan ole tarkkoja tietoja.
Lähde: Tervo, Mirja (Atena, 2004)
Pirkko Muikku-Wernerin ja kumppanien Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja on sitä mieltä, että kun jokin toimii kuin junan vessa, se toimii erinomaisesti ja varmasti. Sanonta juontanee juurensa vanhanaikaisiin junanvaunujen käymälöihin, joista jätökset päätyivät suoran putken kautta muitta mutkitta ratakiskoille. Tästä syystä käymälän käyttäminen oli kiellettyä junan seisoessa asemalla.
Vuosaaren kirjastossa voi tulostaa omia dokumentteja esimerkiksi muistitikulta tai sähköpostin liitetiedostosta. Tulosteet maksavat 40 senttiä kappale. Alla olevasta linkistä pääset suoraan Vuosaaren kirjaston asiakastietokoneiden ajanvaraukseen, josta voit itse varata ajan, mikäli sinulla on voimassa oleva kirjastokortti ja siihen tunnusluku. Ajanvarausjärjestelmässä on tarkemmat tiedot koneista. Ajan voi varata myös puhelimitse (Vuosaaren kirjaston tietopalvelun puh. 09 3108 5298).
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vuosaaren_kirjasto/Pal…
https://varaus.lib.hel.fi/fastsearch
Pentti Saarikosken suomennos Pindaroksen Olympia I: Syrakusalaiselle Hieronille löytyy teoksesta Antiikin runoutta ja draamaa suomennoksia, Otava 2002.
Teos löytyy sekä HelMet kirjastojen että Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista, ks. http://www.helmet.fi tai https://finna.fi .
Enid Blytonin Viisikko-sarjaan kuuluvan kirjan Haamulinnan salaisuus englanninkielinen nimi on The Mystery of the Banshee Towers. Haamulinnan salaisuus -kirjaa on Lieksan pääkirjaston nuortenosastolla ja Pankakosken kirjaston nuortenosastolla. Asiasanoituksen mukaan se
käsittelee kummittelua. Maarit Verrosen kirjassa Älä maksa lautturille on novelli nimeltä Bansheen kutsu, jossa 93-vuotias irlantilaissyntyinen mummo kertoo Titanic -laivalla tapaamastaan bansheesta. Kirjaa on Lieksan pääkirjaston aikuistenosastolla.
Banshee on irlantilainen naishahmoinen taruolento, jonka perimätiedon mukaan uskotaan kovaäänisesti valittaen ilmoittavan viiden suuren irlantilaissuvun jäsenten kuolemista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Banshee
http://www....
Suomessa, kuten varmasti monissa muissakin maissa, on ollut kautta aikain käytössä erilaisia lempi- ja puhuttelunimiä, jotka poikkeavat henkilön virallisesta nimestä. Usein ne ovat erilaisia lyhentymiä tai arkipäiväistettyjä muotoja virallisesta nimestä.
Syitä kutsumanimien käyttöön voi olla monia. Puhuttelunimi voi olla helpompi (esim. kansanomainen muunnos vierasperäisestä nimestä) ja sen käyttö voi viestittää puhujan ja puhuteltavan välistä epämuodollista tai läheistä suhdetta. Nimet voivat olla yksityisiä tai julkisia: niitä voidaan käyttää joko vain perhepiirissä tai myös esim. koulussa tai työelämässä. Oma lukunsa ovat taiteilijanimet, joita vaikkapa kirjailijat tai muusikot käyttävät teostensa julkaisussa.
Monilla nimillä on...
Kirjastojen kokoelmissa on myös tv-sarjoja. Dvd-levyjen laina-aika on HelMet-kirjastoissa kuitenkin aina 7 vuorokautta, vaikka boksissa olisi useampikin levy.
HelMet-kirjastojen kokoelmissa olevia aikuisten sarjoja (ohjelmat ovat aakkosjärjestyksessä).
http://www.helmet.fi/search~S10*fin/X?sarjaohjelmat&searchscope=10&m=g&…
Näyttäisi, että tällä hetkellä Rush-sarjaa ei ole myynnissä Suomessa ainakaan verkkokaupoissa, mutta tilannehan voi muuttua.
Kirjan kääntäminen toisesta kielestä suomen kielelle vie aina oman aikansa. Neljäs osa City of fallen angels ilmestyi vuonna 2011 ja suomeksi se saatiin tämän vuoden syyskuussa. Sarjan viides osa City of lost souls ilmestyi englanniksi toukokuussa 2012, joten suomennosta voisi varmaan odotella ensi vuoden puolella. Kirjasarjaa julkaisevan Otavan sivuilla ei vielä ollut tarkempaa tietoa käännösaikataluista. Kannattaa käydä aina välillä kustantajan sivuja http://www.otava.fi/kirjat/haku/.
Euro otettiin Suomessa käyttöön tilivaluuttana 1. tammikuuta 1999 ja käteisvaluuttana 1. tammikuuta 2002.
Lähteet:
http://ec.europa.eu/economy_finance/euro/index_fi.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Euro
Makupalat.fi-linkkejä eurorahoista, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A67349&…
Merten suolapitoisuudet vaihtelevat mm. leveysasteen ja vuodenajan mukaan. Isoille vesialueille on mahdoton antaa tarkkaa suolapitoisuuslukemaa jo siksi, että etenkin suurimmissa merissä - kuten Atlantissa - suolapitoisuus vaihtelee suuresti saman meren eri alueilla. Atlantin suolapitoisuus vaihtelee 3,3%:n ja 3,7%:n välillä.
Muiden mainitsemiesi merten suolapitoisuudet ovat keskimäärin: Itämeressä 0,7-0,8%, Kaspianmeressä 1,1%, Punaisessameressä 4,2% ja Kuolleessameressä peräti 25%. Sekä Tyynessä valtameressä, Intian valtameressä että Välimeressä suolapitoisuus on kaikissa suunnilleen 3,5%.
Yksittäisten merten tarkkoja, alueellisia suolapitoisuuksia voi etsiä Internetistä esimerkiksi Google-hakuohjelmalla. Hakusanoiksi suosittelen...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'pitää paikkansa'. Pitää -sanan lukuisista merkityksistä tämä kuuluu kohtaan säilyttää hallussaan, huostassaan, itsellään, omanaan; myös jnk ominaisuuden säilymisestä t. säilyttämisestä, esim. pitää kutinsa, paikkansa, pintansa, puolensa.
Sanalle kekkeruusi löytyy selitys seuraavasta kirjasta:
Hannu Hyttinen: Pipa päässä rotvallir reunalla : taskusanakirja tampere-suomi (1995)
kekkeruusi - hepsankeikka t. muuten epäluotettava t. häilyväinen henkilö t. kaupungilla kukkoileva epämääräinen tyyppi
Kari Hotakainen on syntynyt 1957 Porissa. Turun Sanomien julkaisemassa jutussa 5.12.02 hän kertoo olevansa "maalta, seudulta jossa ei ollut paljon edes katuvaloja". 1970-luvun alussa hän on asunut Rautalammilla Pohjois-Savossa. Tämä ilmenee Helsingin Sanomissa 25.2.2001 julkaistusta artikkelista, jossa hän kertoo siitä, kuinka suuri vaikutus tuolloin uudella Mikko Niskasen ohjaamalla elokuvalla Kahdeksan surmanluotia oli häneen, Rautalammin kylään ja ehkä koko Suomen maaseutuun. Anna-lehden (nro 37, 1999) artikkelissa Hotakainen kertoo viettäneensa osan lapsuudestaan myös Pihtiputaalla. Hän kertoo kirjoittaneensa Ystäväni-kirjoihin, että "inhoan käärmeitä ja tyttöjä, mieliruokani ovat lihapullat ja haaveenani on tulla...
