Valitettavasti ei syntymä- tai kuolintietoja löytynyt kirjoista tai tietokannoista. Kirjasta Suomen kansallisfilmografia (osa 4, vuodet 1948-1952) ilmenee, että Trina Taipale esitti Laitakaupungin laulu -elokuvassa (1948) Railia, Hanskin tytärtä ja Prinsessa Ruusunen -elokuvassa (1949) Tähdetärtä ja sairaanhoitajaa Vain kaksi tuntia -elokuvassa (1949). Ruma Elsa -elokuvassa (1949) hänet mainitaan nimeltä näyttelijäluettelossa, mutta roolia ei ole tarkemmin nimetty.
IMDB (International Movie Database) sisältää tiedon, jonka mukaan hän löytyy omana itsenään 7-minuuttisesta Jussit on jaettu ja juhlittu -lyhytdokumentista, jolla on alaotsikko "Välähdyksiä Filmijournalistit r.y:n kunniapalkintojen jakotilaisuudesta 14.V.1948". ...
E on palveluskelpoisuusluokka, joka viittaa tarkastustilaisuudessa palveluun kelpaamattomiksi todettuihin, mutta määräajan kuluessa uudelleen tarkastettavaksi määrättyihin.
9a viittaa vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön perusteella tuberkuloosiin keuhkoissa (Tub. pulmonum). 10a olisi epäiltävä keuhkotuberkuloosi (Tub. pulm. suspecta). 10a:n 2-tarkenne ei esiinny käsillä olevan vuoden 1943 palveluskelpoisuusluokittelussa.
Lähteet:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. [Helsinki]: Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto, 1943.
http://diagnoosikoodit.blogspot.fi/2017/04/s-euraavassa-on-luetteloitu…
Martin Luther Kingin 28.8.1963 pitämän kuuluisan I have a dream –puheen suomennos sisältyy teokseen Suuret puheet jotka muuttivat maailmaa. Teoksen johdannon on kirjoittanut Simon Sebag Montefiore ja sen on suomentanut Simo Liikanen (Ajatus-kirjat, 2008).
https://www.archives.gov/files/press/exhibits/dream-speech.pdf
Suuret puheet jotka muuttivat maailmaa (johdanto Simon Sebag Montefiore, suomennos Simo Liikanen, Ajatus-kirjat, 2008)
Ihan ensimmäistä suomenkielistä viittausta olio-ohjelmointiin voi olla hankala jäljittää, mutta viitetietokannoista saatavissa olevien tietojen perusteella olio-ohjelmointi käsitteenä ilmaantuu suomenkieliseen tietotekniseen kirjoitteluun 1980-luvun jälkipuoliskolla; mainintoja löytyy vuodesta 1986 lähtien. Alkuun terminologiassa on pientä horjuvuutta: varhaisissa teksteissä puhutaan sekä "olioperustaisesta" että "oliosuuntautuneesta" ohjelmoinnista; vähitellen lyhyempi ja ytimekkäämpi "olio-ohjelmointi" alkaa vallata alaa ja vakiintua käytetyksi termiksi.
Olioiden "virallisen" saapumisajankohdan voisi ehkä kuitenkin asettaa vuosiin 1989-90, jolloin sekä tieteellisissä että erikoisaikakauslehdissä ilmestyi useita olio-...
Tätä asiaa on aiemminkin kysytty palvelussa v.2007.Tarina Soria Morian linnasta on yksi Norjan tunnetuimpia kansantarinoita. Taivaanrannassa loistava Soria Morian linna symboloi sitä lopullista onnea jota me kukin etsimme. Legendan mukaan reittiä tuonne linnaan ei ole kunnolla merkitty. Jokaisen on löydettävä perille omaa polkuaan. Tarinassa Askeladden tavoittelee Soria Morian linnan prinsessaa.Myös Henrik Ibsenin näytelmässä Peer Gynt viitataan Soria Morian linnaan. Satu on ilmestynyt ensimmäisen kerran 1925, tekijänä Peter Christen Asbjörnsen ja se löytyy satukokoelmasta Satumaa : Sooria Moorian linna, 1983.
Koska yksikön nominatiivi on sanan perusmuoto (päätteetön), ja monikko muodostetaan lisäämällä pääte t, niin ei oikein ole mahdollista, että yksikkö olisi monikkoa pidempi. Saman mittaisia sanoista voi tulla vaikkapa astevaihtelun myötä: kaappi > kaapit.https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielioppi
Ismo Loivamaa on toimittanut teoksen Koulu lasten- ja nuortenkirjallisuudessa, jossa on tietoa kouluaiheisista kuvakirjoista, lastenkertomuksista ja nuortenkirjoista.
Tässä muutamia esimerkkejä:
Aro Elina: Ystävämme Karoliina / 1800-luku.
Hyvärinen Rakel: Tohtorin Helena / 1930-luvun maalaiskoulun arkea.
Illoinen Eeva: Perri elää pula-aikaa / koulukuvaus sodanjälkeisestä Turusta.
Kihlman Karin: Kaisa keisarin Helsingissä.
Marck Mary: Eevan luokka.
Merimaa, Kaarlo: Takapihan sankareita.
Niskanen Vuokko: Olavi oppii lukemaan.
Polva Anni: Tiina aloittaa oppikoulun.
Sadeniemi, Salme: Pension Grunerin tytöt / 1850-luku.
Swan, Anni: Iris rukka
Hämäläinen-Forslund Pirjo: Maammon marjat - entisaikain lasten elämää.
Teoksien saatavuuden voi...
Ilmanpaine aiheutuu painovoimasta, toisin sanoen siitä, että Maan massa vetää ympärillä olevaa ilmaa puoleensa. Jos maapallolla ei olisi painovoimaa, ei siis olisi ilmanpainettakaan.
hei,
Tässä ainoa suomenkielinen teos joka löytyi sanoilla "norja" ja "herätysliikkeet" tai "lestadiolaisuus". Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyi lisäksi useampikin norjankielinen teos.
Haetta, Lars; Usko ja elämä - Koutokeinon saamelaisten hengellisestä elämästä, Lars Levi Laestadiuksen heräyksestä ja lestadiolaisuuden alkuvaiheista ennen vuotta 1852. Girjegiisa, Utsjoki, 1993.
jotain mainintoja norjalaisista herätysliikkeistä saattaisi löytyä seuraavista teoksesta:
Halila, Aimo; Tanskan ja Norjan historia. Gaudeamus, [Helsinki], 1972.
Saressalo, Lassi; Kveenit - tutkimus erään pohjoisnorjalaisen vähemmistön identiteetistä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1996.
Lampinen, Tapio; Uskonto ja politiikka - neljä...
Nykyisellä paikalla Töölöön kirjasto on ollut vuodesta 1970. Sitä ennen kirjastolla oli väliaikaiset tilat Kivelän sairaala-alueella purkutuomion alaisessa vanhassa puurakennuksessa. 1940 ja 1950-luvulla Töölöön kirjasto oli osoitteessa Turuntie 24 ( myöhemmin Mannerheimintie 48-50) ns. Artillerigårdenissa. Kirjasto sijoittui tämän vanhan kasarmin ns. tykistörakennuksen yläkertaan. Kirjaston pinta-ala oli tuolloin noin 300m2, kun nykyisessä kirjastorakennuksessa on 2518m2. Kirjaston aukioloaika oli jo 1950-luvulla 10 tuntia (10-20).
Toivottavasti moista ei koskaan tapahdu. Vahingossa ydinaseita ei varmaankaan voi laukaista, mutta kaikenmoiset kybersodankäynnin hyökkäykset ovat varmaan tässäkin mahdollisia. https://www.verkkouutiset.fi/itseaan-ruokkinut-tietokoneohjelma-oli-ajaa-neuvostojohdon-ensi-iskuun-ydinaseilla-1983-84-42559/#b7b8cb46
Myös ydinaseiden pelote on jatkuvasti muuttuva, kuten muukin sodankäynti. https://ulkopolitiikka.fi/lehti/2-2018/opas-pelonhallintaan/
https://www.maanpuolustus-lehti.fi/kiristyva-suurvaltakilpailu-korostaa-ydinaseiden-merkitysta/
Joukkotuhoaseiden valvontaa ja aseidenriisuntaa yritetään koko ajan edistää. https://um.fi/asevalvonta-ja-aseidenriisunta Toivottavasti pian saamme täyteen 50 allekirjoittajan rajan...
Kyseinen laulu löytyy suomennettuna nimellä Kukka luumupuun (Brown gal in de ring) ainakin sävelmäkokoelmista MUSIKANTTI 5-6 ja MUSIKANTTI 5-6 : opettajan kirja. Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla käyvät ilmi Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Tilastokeskuksen sivuilta löytyi yksi arvio: ajanlaskumme alussa väkiluku olisi ollut jo 252 miljoonaa. Nämä laskelmat perustuvat muutamien väestötieteilijöiden ja historioitsijoiden (Biraben, Coale, Sauvy ja Bourgeois-Pichat) tekemiin arvioihin.
Lähde: https://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?page_type=sisalto&cours…
Tällaiset ilmoitukset voisivat liittyä erityisesti aikakauden pakkohuutokauppoihin. Ennen huutokauppaa pidettiin velkojainkeskustelu ja tehtiin velkojainluettelo. Laki myös määritteli, miten vaateet jaettiin niin sanottuihin parempiin ja huonompiin saamisiin. Näin laki määritteli velkojen maksujärjestyksen. Maaseudulla huutokaupan pitopaikan sai valita. Se voitiin toimittaa joko huutokaupattavalla tilalla tai lääninhallituksen kansliassa. Huutokaupasta tiedotettiin antamalla julkinen kuulutus Virallisessa lehdessä ja paikallisissa sanomalehdissä. Velkojille lähetettiin kutsukirje.
Huutokauppa tapahtui nostohuudoilla, jolloin korkein tehty tarjous voitti. Kauppasumman maksamisen jälkeen ulosottomies laati kauppakirjan ja jakoi summan...
YTV:n keräysautot kiertävät keväällä pääkaupunkiseudulla. Autoihin otetaan vastaan pieniä eriä metalliromua, mm. polkupyörän runko on sellainen. Sortti-asemat ovat toinen mahdollisuus. Metalliromua eli polkupyörän voi Sortti-asemalle viedä ilmaiseksi. Keräyspisteissä ei sen sijaan polkupyöriä oteta vastaan.
Keräysautojen aikataulut, Sortti-asemien yhteystiedot sekä hinnastot ja keräyspisteet löytyvät YTV:n nettisivuilta http://www.ytv.fi/FIN/jatehuolto/vastaanotto/.
T. S. Eliotin runosta on kaksi suomennosta, Aale Tynnin ja Kai Mäkisen. Mäkisen suomennos sisältyy teokseen Autio maa : Neljä kvartettia ja muita runoja (toim. Lauri Viljanen ja Kai Laitinen). Tynnin suomennos sisältyy mm. antologioihin Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa (1976) ja Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (1967).
Lahden runotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Teosten saatavuuden kirjastoalueellasi voit tarkistaa Lounakirjstojen aineistohaulla.
https://louna.finna.fi/
Tiedot tutkintojen rakenteesta ja laajuudesta sekä niihin kuuluvasta kirjallisuudesta löytyvät yliopistojen sivuilta. Kurssivaatimukset, sisällöt ja kirjallisuus vaihtelevat yliopistoittain ja vuosittain. Esim. Helsingin yliopiston psykologian opinnot opinnot koostuvat monista kursseista, joilla on eri kirjallisuusvaatimukset.
Esim. Neurotieteiden ja neuropsykologian pakollisiin kursseihin kuuluvat Helsingissä:
"Pennington et al. Diagnosing Learning Disorders, from science to practice (2018, 3rd ed.)
Anderson et al., Developmental Neuropsychology, a clinical approach (2019, 2nd ed., s:lle 259 saakka)
Simon Baron-Cohen: Autism and Asperger Syndrome - the facts (2008)" Koulutusohjelman opintotarjonta
Kirjat ovat siis melko...
Voisiko etsimäsi kappale olla Lill Lindforsin ”En man i byrån”.
Ragni Malmstén on laulanut sen suomeksi 1970, ”Mies laatikossa”.
https://www.youtube.com/watch?v=GTUPSyUQmHY
Alkuperäisen kappaleen sanat:
https://genius.com/Lill-lindfors-en-man-i-byran-lyrics
Useissa Suomen kaupungeissa tuli 1920-luvulla käyttöön vuokra-autojen luokittelu. Autot luokiteltiin I ja II luokkaan tason ja koon mukaan. Helsingissä oli 20-luvun puolivälissä lyhyen aikaa käytössä myös III luokka. Tampereella luokittelusta luovuttiin vuonna 1937, koska tosiasiallisesti lähes kaikki kaupungin vuokra-autot olivat II luokan autoja. Helsingissä luokittelua noudatettiin vuoteen 1955 saakka.
Lähde:
Aila Hintsa, Syntymä, elämä, kuolema - aina on mukana taksi
Runon nimi on Annelin jouluaatto ja se löytyy lehdestä Koti : Kotikasvatusyhdistyksen äänenkannattaja 1932 nro. 11-12 sivu 370. Kirjoittajan nimimerkki on L.L.