Kyseessä on kappale nimeltä Tumma virta. Sävel on Kassu Halosen ja sanat kappaleeseen on tehnyt Emil von Retee. Laulu löytyy useammalta Goodmanin levyltä esim.Viimeiset laulut, Ai ai ai kun nuori ois ja 20 suosikkia: laulajan testamentti.
Porvoon kirjastoissa on tällä hetkellä hyllyssä joitakin espanjan kielen kursseja, joihin kuuluu cd. Alla olevat ovat uusimpia:
- Abi espanja / Alejandro Jover RodrÁEAoquez, Kaija Kaasinen
- Espanjan syventävä kurssi / [kurssin tekijä & tuottaja: Ewa Z. Gustafsson]
- Puhu espanjaa = Entrada española : käytännön espanjan alkeiskurssi
- ¡FANTÁSTICO! 2
Oiva Paloheimon runo "Lapsen sydän" julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1947 kokoelmassa "Pan kuuntelee virttä". Tämä kokoelma on lainattavissa erillisenä niteenä, mutta se sisältyy myös esimerkiksi teokseen Oiva Paloheimo: Runot (WSOY), jonka uusin painos ilmestyi vuonna 2010.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/
Hei,
Radioamatööriwikin (https://wiki.sral.fi/wiki/Hilavitkutin) mukaan kyseessä olisi "Hieman epämääräinen, omituinen tai monimutkainen laite, jonka käyttötarkoituksesta ei varsinaisesti ole tietoa. Alun perin nimimerkki Ollin pakinoista tuttu sana, jonka alkuperäismuoto lienee ollut hilavitkuttaja."
Selaisin Ollin pakinakokoelmia, joista ei tuota silmiini osunut. Sen sijaan digitoiduista sanomalehdistä löysin Uusi Suomi lehdestä 22.9.1932 Königswursterhausen-pakinan, jossa esiintyy tuo termi tuossa "alkuperäisemmässä" muodossa 'hilavitkuttaja'. Tässä linkki lehteen: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1805725?term=hila…
Olympialaisten urheilijoiden asusteita koskeva säännöstö antaa varsin paljon vapauksia osallistujamaille päättää itse, miten sitä edustavien urheilijoiden asuissa näkyy osallistujamaan nimi, lippu ja mahdolliset muut kansalliset tunnukset. Asusteita koskevan säännöstön kohta 9 "NOC Emblems and National Identity" kertoo seuraavasti (NOC, eli National Olympic Committee, viittaa käytännössä osallistujamaahan): "NOCs are encouraged to use their national colours, name, flag and emblems, as well as NOC Emblems (together, National Identifications), in order to visually enhance the national identity of their Apparel. NOCs may choose the National Identification(s) which will be used by their delegations on Clothing. No maximum frequency or sizes...
Kokeile Eu:n monikielistä sanakirjaa: http://iate.europa.eu/ .Siellä voit itse täyttää sanan ja pyytää käännöstä millä kielellä haluat.
(Päiv.22.10.2007)
Kysyjän ilmaiseman hämmennyksen syy on yksinkertaisesti siinä, että Venäjällä on tehty samanniminen laulu Песня о друге ainakin kahteen kertaan (voi olla useampiakin, mutta ainakin kaksi tunnettua on olemassa). Ensimmäinen ja se tunnetumpi on Vladimir Vysotskinin omaan tekstiinsä tekemä laulu, joka tunnetaan suomennoksena Ystävän laulu (sanat Juha Vainio). Se toinen Pesnja o druge on Andrei Petrov -nimisen säveltäjän runoilija Grigori Poženjanin tekstiin tekemä laulu, joka Suomessa tunnetaan nimellä Tuulella ei ole ystävää (käännös Hillevi). Toisin sanoen Fono.fi:ssä ei ole tehty virhettä, kyse on kahdesta eri laulusta.
Heikki Poroila
Löimme kollegan kanssa viisaat päämme yhteen, ja tässä olisi muutama ehdotus:Elizabeth Gilbert: Tämä kokonainen maailmani (linkki Helmet.fi)Kate Thompson: Kirjasto sodan keskelläJessie Burton: TunnustusAgnes Imhof: Nerokas kapinallinenBonnie Garmus: Kaikki on kemiaaJevhenia Kuznjetsova: Kysykää MIaltaHaluaisiko joku lukija vielä ehdottaa muitakin?
Milloin ja kuka keksi saksalaisten ja suomalaisten II maailmansodassa käytetyt pussihousut?Pussihousut, toiselta nimeltään saapashousut, keksittiin jo ennen toista maailmansotaa. Suomeen ne tulivat 1900-luvun alussa joko Pietarin tai Saksan kautta. Malli on alkujaan tuttu sotilaskäytöstä, ja saapashousut kuuluivat nimenomaan ratsastavien henkilöiden vakiopuvustoon. Niiden historia ulottuu 1800-luvun Intiaan ja Preussiin. Englanniksi pussihousuja kutsutaan nimellä Jodhpurs. Vuoden 1932 Saksassa professori Karl Diebitschin ja Walter Heck suunnittelivat saapashousut SS-miesten käyttöön. Vaikutteita he ottivat Preussin armeijan ratsuväkiyksiköltä, 1. Leib-Husaren-Regiment Nr. 1:ltä. Ei voida siis nimetä yhtä yksittäistä henkilöä, joka...
Kumpaakaan mainittua Michael Connellyn kirjaa ei ole toistaiseksi suomennettu. Tietoa kirjailijasta ja luettelo hänen teostensa suomennoksista löytyy DekkariNetistä http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/connelly.htm ja suomalaisen kustantajan kotisivuilta http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=281&component=/PublishDB/Kirjail…
The Black Ice ja The Last Coyote löytyvät alkukielisinä pääkaupunkiseudulta. Haku http://www.helmet.fi
Olisikohan etsimäsi elokuva Ian Munen ohjaama The Whole of the Moon (1997), joka sai suomenkielisen otsikon Kuutamorakkaus?
Elokuvasta tehtyä tallennetta ei ole enää lainattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista, mutta muualta Suomesta se näyttäisi löytyvän VHS-muodossa. Tallenne on tilattavissa kaukolainana oman lähikirjastosi kautta. Voit lukea lisää kaukopalvelusta alla olevasta linkistä.
Kuutamorakkaus esitettiin Ylellä kaksi kertaa vuonna 1999.
http://www.imdb.com/title/tt0118164/
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/173862
http://www.leffatykki.com/elokuva/kuutamorakkaus/kuvat
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Hei,
taivasmatkasukkien neulominen on kaunis ja vanha perinne. Ylen artikkelin mukaan suomalaiset neulovat väkilukuunsa suhteutettuna eniten villasukkia maailmassa. Sukkien neulomisessa on pitkät perinteet ja osa näistä perinteistä on muodostunut sota-aikana. Toisen maailman sodan aikana kotirintama valjastettiin neulomaan sukkia ja muita lämpimiä vaatteita rintamalla taisteleville miehille. Näistä neuleista tuli välittämisen symboli, sillä sukkia ja lapasia neulottiin myös tuntemattomille, ei vain omaisille. Varsinkin talvisota oli erityisen kylmä ja sotilaille neulominen oli valtava vapaaehtoisoperaatio, jonka perintö näkyy edelleen suomalaisten haluna tehdä lahjasukkia. Perinteisesti käsitöitä tekemällä voi myös valmistautua...
Valitettavasti hyvää karttaa koivun levinneisyydestä ei löytynyt. Kasvien maailma 2 (s. 842) sisältää pienen kartan, jossa koivua eri lajeineen näyttää kasvavan Pohjois-Amerikassa, lähes kaikkialla Euroopassa ja Aasiassakin. Kartasta ei kuitenkaan selviä kuinka yleinen puu koivu näillä alueilla on.
Myös kirjassa Suomen puu- ja pensaskasvio on pieni (2 x 2 cm) kartta koivun levinneisyydestä Euroopassa.
Encyclopedia of wood sisältää myös muutaman koivulajin pienehköt levinneisyyskartat.
Koivusta on myös erillisiä kirjoja, mutta ne eivät sisällä karttoja, tietoja lajin levinneisyydestä kylläkin.
Raulo, Jyrki: Koivukirja
Runeberg, Tutta: Koivu - birch
Euroopan metsistä löytyy tietoa esim. kirjoista:
Kuusela: Forest resources in...
Sana saippua on germaaninen lainasana kantamuodosta 'saipon'. Suomen kielessä sana on esiintynyt erilaisina murreversioina, kuten saiput, saipo, saipoo,
saip(p)io jne. Suomen kielen etymologisen sanakijan mukaan sanasta on mainintoja suomen kielessä 1600-luvulta lähtien. Suomen kielen sanojen alkuperästä voi lukea muun muassa seuraavista teoksista:
- Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (Ulla-Maija Kulonen, päätoim.)Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000.
- Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, WSOY 2004.
Espanjan kielessä ll-konsonantti äännetään joko l- ja j-äänteiden yhteensulautumana tai yleisemmin pitkänä j-äänteenä. Esimerkkejä ääntämisestä voi kuunnella täällä. Jälkimmäinen käytäntö pätee Mallorcan kohdalla.
Kirjoitusasu johtuu osin sanan alkuperästä. Mallorcan saari tunnettiin antiikin latinassa nimellä insula maior eli suurempi saari. Keskiajalla tämä lyheni muotoon Maiorca eli suurempi. Tätä io-muotoa pidettiin katalaanin kielen paikallisena murreversiona, joka Espanjan puolella korjattiin ll-muotoon. Tästä tuli sitten sanan vakiomuoto myös espanjan kielessä.
Lähteet:
https://espanjaa.wordpress.com/2011/09/25/1-aantaminen/
Torre Moral, Santiago de & Sihvonen, Päivi. Nykyespanjan peruskielioppi. 2. painos. Gummerus,...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Pakkalan toimittaman Sukunimet-teoksen (2000) mukaan Pöntinen saattaa olla johdannainen skandinaavisesta Bonde-nimestä, joka tarkoittaa talonpoikaa. Pöntinen-nimi on esiintynyt myös talon- ja paikannimenä.
Tietoa sanan pönti tarkoituksesta en löytänyt. Samankaltaisen kuuloisista sanoista esimerkiksi pönkä tarkoittaa Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirjan (1995) mukaan majaa.
Tuomas Salsteen sukunimi-info-verkkosivuilta osoitteesta http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/pontinen.html löytyy lisätietoa Pöntinen-nimestä, muun muassa sen levinnäisyydestä.
Suomenkielistä kirjallisuutta lasten kuvataideterapiasta:
Taideterapia : teema: lasten ja nuorten taideterapia
[Helsinki] : Suomen taideterapiayhdistys, 2000.
Perheväkivallan varjossa : raportti lapsikeskeisen työn
kehittämisestä / toimittanut Mikko Oranen.
Helsinki : Ensi- ja turvakotien liitto, 2001.
(Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu, ISSN 0789-0583 ; 30).
Lastenpsykiatria tänään / toimittaneet Terttu Arajärvi ja Esko Varilo.
[Espoo] : Weilin + Göös, 1991.
Kasvamisen kuvia : kuvataideterapian näköaloja /
toimittanut Merja Kivelä
Helsinki : VAPK-kustannus, 1992
(Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja. B, ISSN 0782-1778 ; 27).
Lapsi ja taide : puheenvuoroja taidekasvatuksesta /
[toimittajat Tuula Tarkkonen ja Pirkko Sassi].
Helsinki...
Näyttää siltä, ettei ainakaan HelMet-kirjaston isosta kokoelmasta löydy sellaista julkaisua, jossa olisivat sekä nuotit että ranskankieliset sanat. Mutta tässä vaihtoehtoinen yhdistelmä: nuotit löytyvät kokoelmista Hitit Rautainen 70-luku, Suomipopin helmiä 7 ja Suuri pop toivelaulukirja (1) ja sitten ne ranskankieliset sanat netistä vaikka seuraavasta osoitteesta (muistakin varmasti löytyy): http://www.boiteachansons.net/Partitions/Severine/Un-banc-un-arbre-une-…
Nuo nuottikokoelmat löytyvät todennäköisesti kaikista isommista musiikkikirjastoista.
Terveisin
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hei,
mitään erikseen koottua luetteloa erilaisista kielloista ei lainsäädännöstä löydy. Rikoslaki (19.12.1889/39) kuitenkin asettaa useita kieltoja, joten ne voi poimia voimassa olevasta laista:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001
Kun lukee rikoslakia, huomaa, että seuraavia kieltoja voidaan asettaa rangaistukseksi tai niiden rikkominen voidaan tehdä rangaistuksenalaiseksi:
Lähestymiskielto
Eläintenpitokielto
Poistumiskielto (armeija, sotaväki)
Maksukielto (viranomainen voi rajoittaa tietyissä tilanteissa omaisuuden käyttöä esimerkiksi konkurssitilanteessa)
Maahantulokielto
Toimenpidekielto (esimerkiksi ympäristön suojelemiseksi)
Haltuunottokielto (esimerkiksi luonnonvaraisen eläimen)
Vaarantamiskielto (...
Suomen ensimmäisenä yleisenä kirjastona pidetään Vaasan Luku-kirjastoa, joka perustettiin 1794 Vaasan Luku-seuran osakkaiden toimesta. Lukuseurojen ohella Suomeen levisi myös kansankirjastoaatteita, joiden tarkoituksena oli perustaa kirjastoja maalaisväestön käyttöön. Ensimmäisenä kansankirjastona pidetään Anjalan Regina-koulun yhteyteen n. v. 1804 perustettua Regina-koulun kirjastoa. Viipurilainen kauppapalvelija Juho Pynninen perusti v. 1845 Viipuriin kansankirjaston.
Erkylän kartanon omistaja vapaaherra J.R. Munck perusti Suomen ensimmäisen suomenkielisen kansakoulun ns. Eskon koulun v. 1857. J.R. Munck pani myös alulle seudun ensimmäisen lainakirjaston lahjoittamalla Eskon koululle v. 1861 171 teosta, joita kyläläisetkin saattoivat...
