Kyseessä on varmaankin Järvenpäässä sijainnut Fauni-Peikkometsä. Peikkometsä avattiin 1960-luvulla ja se suljettiin 1971.
Alla olevista linkeistä voit lukea lisää tietoa Peikkometsästä. Niistä löydät myös kuvia ja esimerkiksi Googlen kuvahaulla (Peikkometsä Järvenpää) löytyy paljon lisää kuvia.
https://www.huvipuisto.net/peikkometsa.html
https://www.rantapallo.fi/tastytravelissimo/2020/05/13/tarinoita-tuusul…
PIKI-verkkokirjastostamme voi hakea pilakuvia sisältäviä teoksia seuraavalla tavalla :
osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ löydätte aineistotietokantamme, jonka vasemman reunan yläkulmasta löytyy kohta haku.
Haun pudotosvalikoista kannattaa valita hakukriteeriksi
kohta Asiasana - ja kirjoittaa hakusanaksi ensimmäiselle riville pilakuvat. Tulosjoukkoa voi supistaa kirjoittamalla toiselle riville vastaavasti esimerkiksi sanan politiikka.
Suomalaisista aiheestanne piirtäneitä pilapiirtäjiä mainittakoon esimerkiksi Terho, Kari (Suomalainen), Kai Heinonen, Tapio Soivio ja Esko Laine.
Yksittäisten tekijöiden kohdalla hakuriville Tekijä tulee kirjoittaa pelkästää Terho tai jos tekijällä on myös sukunimi, se muodossa sukunimi, etunimi....
"Nigromantin" taustalla lienee sana nekromantia, josta keskiajan latinassa esiintyi muunnos "nigromantia". Nekromantia (nigromantia) merkitsee ennustamista vainajien henkiä manaamalla; näin ollen "nigromantin" voisi ajatella merkitsevän ennustajaa, joka manaa kuolleita ennustamaan tulevaa.
Mikado-oopperan librettoa ei ole julkaistu, mutta siitä on olemassa käsikirjoitus, joka löytyy Kansallisoopperan ja -baletin arkistosta. Kyseessä on mitä ilmeisimmin Esko Elstelän suomennos. Mikäli haluat lisätietoja libretosta ja sen käytöstä, voit ottaa yhteyttä arkiston ja tietopalvelun informaatikkoon Marjaana Launoseen, marjaana.launonen@opera.fi .
Rovaniemen saamelaisyhdistys Mii ry on kerännyt verkkosivuilleen joululaulujen saamenkielisiä sanoja. Jouluyö, juhlayö löytyy sivustolta pohjoissaameksi nimellä Jaskadis ija sis, inarinsaameksi otsikolla Juovlâijjâ, juhleijjâ ja koltansaameksi otsikolla Rosttovinn, prääʹzneǩinn. Pohjoissaameksi kappaleesta on ilmestynyt toinenkin käännös otsikolla Illu lea, juovla lea, mutta sen sanoja en tähän hätään löytänyt verkosta. Meänkieliset sanat löytyvät ainakin Ruotsin kirkon tuottamasta Kauneimmat joululaulut –vihkosesta.
Teille on varmasti koulussa sanottukin, esitelmän teon tarkoitus on tiedonhaun oppiminen.
Olet etsinyt tietoa Internetistä ja, kuten huomautitkin, mitään oikein kunnollista ei tunnu löytyvän. Aiheesta on monenlaisia sivuja etenkin englanniksi, mutta suomeksi ja nuorisokulttuurin puitteisiin asetettuna materiaalia onkin vähemmän.
Suosittelenkin kääntymistä kirja-aineiston puoleen. Voit tehdä haun pääkaupunkiseudun aineistotietokannassa http://www.libplussa.fi/ ns. asiasanoja hyväksi käyttäen. Asiasanat ovat sanoja joilla kirjojen ja muun aineiston sisältöä on kuvailtu. Kokeile ensin hakua jossa haet asiasanalla rockabilly ja näytä -pudotusvalikosta valitset kohdan vain kirjoja. Näin saat kirjoja joissa käsitellään rockabillyä, et levyjä...
Väitöskirjoja löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista muttei läheskään kaikkia. Väitöskirjoista pyrimme valitsemaan sellaisia, joille olisi luultavasti kysyntää. Usein se tarkoittaa aiheeltaan jokseenkin yleistajuisia teoksia. Johonkin kovin suppeaan yksityiskohtaan keskittyneet väitöskirjat saattavat jäädä valitsematta. Monet väitöskirjat ovat saatavilla myös sähköisinä, joten sekin saattaa vaikuttaa valintoihimme, erityisesti marginaalisimmissa aiheissa.
Valinnoissa luultavasti painottuvat humanistiset ja yhteiskunnalliset alat. Tekniikan alan väitöskirjoja meillä ei luullakseni kovin paljon edes tarjota, joten jos hankintakanaviemme kautta väitöskirjaa ei tarjota, se saattaa hyvinkin jäädä hankkimatta. Yksi kriteeri on hinta:...
Olet ensimmäisessä esimerkissäsi aivan oikeassa. Eli asia kirjoitetaan pilkulla, jos johtolause on keskellä.
Kielikellon sivuilla esimerkkejä lainausmerkkien ja välimerkkien käytöstä, tässä sinun lausetta vastaava lause: ”Ampui mies”, kirjoittaa Aleksis Kivi, ”ja kiirahtipa mesikämmen nurmelle nurin.”
Ajatusviivaa en käyttäisi noin lainausmerkkien kanssa, vaan sitä voi käyttää erikseen vuorosanaviivana. Silloinkin johtolauseen jälkeen tulee pilkku.
Kielikellon esimerkki: – Onneksi pahimmat talvikelit ovat takanapäin, jatkoi kuljettaja, – kyllä niitä riittikin!
Lisää lainausmerkkien ja vuorosanaviivojen käytöstä voit lukea kielikellon sivuilta:
Lainausmerkit ” - Kielikello
Vuorosanaviiva - Kielikello
George H.W.Bush on käynyt kolme kertaa Suomessa. Kerran varapresidenttinä, kaksi kertaa presidenttinä.
varapresidentti George H. W. Bush 1. heinäkuuta – 3. heinäkuuta 1983, Naantali
presidentti George H. W. Bush 8. syyskuuta – 9. syyskuuta 1990, Helsinki
presidentti George H. W. Bush 8. heinäkuuta – 10. heinäkuuta 1992, Helsinki
George W. Bush ei ole käynyt Suomessa valtiovierailulla.
Katselin tässä pääkaupunkiseudun kirjastojen selkokielisten kirjojen kokoelmia.
Aikuisten selkokielistä kaunokirjallisuutta näyttää olevan aika vähän. En löytänyt yhtään Päätalon kirjaa selkokielisenä versiona.
Mainitsen tässä muutamia löytämiäni selkokielisiä kirjoja:
Arto Paasilinna :"Isoisää etsimässä"
Tomas von Martens: "Merimies on eri mies" (muistelmat)
Marja Simola: "Kaskipellolta kaupunkiin" (muistelmat)
Bo Carpelan: "Rannekello"
Saraleena Aarnitaival: "Liian paksu perhoseksi" (selkokielinen mukautus Sisko Istanmäen kirjasta)
Suurin osa selkokirjoista on lasten kirjoja.
Alla on muutama kirja tietokirjan, myös oppikirjan, tekemisestä. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Tietokirjailijan eväät: tekijänoikeus, sopimukset, apurahat / Heikki Jokinen (2010)
- Tietokirjoittajan käsikirja / Virve Mertanen (2007)
- Tieto kirjaksi / Raimo Jussila, Eero Ojanen ja Taija Tuominen (toim.) (2006)
Suomen tietokirjailijat ry on tehnyt myös nettiin laajan tietopaketin aloittelevalle oppikirjantekijälle:
http://www.suomentietokirjailijat.fi/@Bin/38553/Oppikirjojen_kirjoittam…
Ensin perusasia: Kalevala-eepos on Elias Lönnrotin lukuisten eri kansanrunotoisintojen pohjalta luoma teos. Näihin eri kansanrunotoisintoihin voi tutustua lukemalla vanhaa moniosaista teossarjaa Suomen Kansan Vanhat Runot (SKS). Saadaksesi tietää, miten Lönnrot Kalevalan kokosi, kannattaa tutustua Väinö Kaukosen teoksiin Lönnrot ja Kalevala (SKS 1979) sekä Lönnrot ja Kanteletar (SKS 1989).
Suomen kirjallisuus I (Otava 1963) sisältää Matti Kuusen artikkelit Esisuomalainen runous, Varhaiskalevalainen runous ja Sydänkalevalainen epiikka ja lyriikka. Niihin kannattaa tutustua, samoin samasta teoksesta löytyvään Lauri Hongon artikkeliin Itkuvirsirunous. Muita vanhoja tutkimuksia ovat mm. Martti Haavion Kansanrunojen maailmanselitys (WSOY 1955...
Ensimmäinen runo on Pallen eli Reino Hirvisepän kupletti Löylyä lissää, joka on ainakin teoksessa Pallen parhaat (Alea-kirja 1986).
Toinen runo on Kalle Vihtori Väänäsen Rienooja tulloo, joka on teoksessa Sanarrieskoo (Karisto 1976).
Molemman teokset ovat Porin kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Kielitoimiston ohjepankissa on käsitelty laajasti omistusliitteen käyttöä erilaisissa tapauksissa. Ohjeessa todetaan näin: "Tavallisesti omistusliite ei voi viitata passiivimuotoisen verbin (kuten syödään) persoonaan ’joku’. Siksi sellaiset lauseet kuin 'Huoneessa syödään eväitään' eivät ole selviä. Kuitenkin olotilaa kuvaavissa huolissaan-, pahoillaan-tyyppisissä ilmauksissa omistusliite on passiivilauseissakin mahdollinen." Esimerkkeinä on annettu mm. lauseet "Tullissa ollaan huolissaan lisääntyneestä lääkkeiden nettitilaamisesta. ~ Tullissa ollaan huolestuneita. ~ Tulli on huolissaan." Näin ollen antamasi esimerkkilauseesi "Kiinassa ollaan huolissaan" on mahdollinen.Toinen lauseesi "Onnistuakseen tarvitaan lisää henkilökuntaa"...
Runon on kirjoittanut Ho Tsi-Minh ja sen nimi on "Hieno sää". Runo on ilmestynyt kokoelmassa "Poliittisen vangin runot" (Tammi, 1969), jonka on suomentanut Pentti Saarikoski.
Haluatko nimenomaan suomenkielisiä kirjoja, jotka sijoittuvat Maltalle? Tässä tulisivat HelMetistä ja Kirjasammosta löytyneet teokset:
Auer, Ursula Murhia Maltalla : salapoliisiromaani (WSOY, 2005; dekkari)
Bagley, Desmond: Loukku (WSOY, 1973; jännäri)
Callison, Brian: Maltan kaappari (Tammi, 1975)
Friggieri, Oliver: Viimeinen faldetta ja muita pieniä tarinoita Maltalta (Scripta Manent, 2012; novellikokoelma)
Fullerton, Alexander: Hyökkäys Maltalla (Tammi, 1986; sotakirja)
Rinaldi, Nicholas: Maltan jukeboksikuningatar (WSOY, 2000; romantiikkaa)
Wallace, Edgar: Tapahtui Maltalla : salapoliisiromaani (1944; dekkari)
Niin sanotuilla kuvankaappauslaitteilla voidaan digitoida videokuvaa, jota sitten voidaan katsoa tietokoneelta. Kuvankaappauslaitteita on sisäisiä tietokoneen PCI-väylään laitettavia (kuvankaappauskortit) ja ulkoisia USB-porttiin liitettäviä.
Kuvankaappauslaitteita löytyy esim. sivulta http://www.tietoasema.fi/eshop/?sid=1&cid=5&gid=133&sgid=13306&whid=
Bill & Melinda Gates Foundation myönsi Access to Learning palkinnon Helsingin kaupunginkirjastolle hyvästä tietotekniikan ja Internetin käyttömahdollisuuksia edistävästä työstä vuonna 2000.
http://www.lib.hel.fi/en-GB/accesstolearning/
Bill Gates on syntynyt 28.10.1955.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bill_Gates
Lisätietoja Bill & Melinda Gates Foundationista:
http://www.gatesfoundation.org/default.htm
Ensimmäisen laulun nimi on Sunnuntainäytös, alkuperäiseltä nimeltään Cinema. Sen on säveltänyt Peter Reber. Suomenkieliset sanat on tehnyt Pertti Reponen. Laulu alkaa: "Pieni vain ollessain kädestä mua tartuttiin." Laulu ei ole varsinainen lastenlaulu, vaan iskelmä. Se oli Sveitsin edustuskappale vuoden 1980 Eurovision laulukilpailuissa. Suomeksi sen ovat levyttäneet Sini, Pirjo Lehti, Meiju Suvas ja Paula Koivuniemi, jonka esitys löytyy YouTubesta.
Toisen laulun nimeä en onnistunut saamaan selville. Internetissä samaa laulua etsitään monella eri keskustelupalstalla. Laitan kysymyksesi vielä kirjastonhoitajien yhteiselle postituslistalle ja ilmoitan, jos jotain löytyy.
