Tässä on joitakin esimerkkejä vokaalialkuisista naisten nimistä ja niiden merkityksistä:
Aada tarkoittaa hepreaksi jalokiveä. Saksassa nimi, joka alkaa tai loppuu 'adal' tai 'adel' viittaa jalosukuiseen, ylhäiseen tai aateliseen. Aadan lisäksi tällaisia ovat esimerkiksi Adalmiina, Adele, Alisa ja Aliisa. Alisa ja Aliisa juontuvat Alicesta, joka puolestaan on lyhennelmä germaaninimistä, jotka alkavat tai loppuvat 'adel'.
Alessa on muunnelma Aleksandrasta, joka tarkoittaa kreikaksi suojelijatarta tai puolustajarta.
Ella ja Ellen ja on johdettu Helenasta ja sen muunnelmasta Elinasta. Helena tarkoittaa loistavaa ja aurinkoista.
Emma tarkoittaa suurta ja voimakasta.
Estella ja Estelle ovat muunnelmia Stellasta, joka on latinaa ja...
Hei!
HelMet-verkkokirjastosta löytyy melko runsaasti Hämeen historiaa, perinteitä ja kulttuurihistoriaa käsittelevää aineistoa. Hae asiasanalla "häme" tai "hämäläiset".
http://www.helmet.fi/
SKS:n arkistot ja kirjasto tarjoavat tietopalvelua muun muassa perinnetieteiden ja kulttuurien tutkimuksen alalta. Lisätietoa alla olevasta linkistä:
http://www.finlit.fi/palvelut/tietopalvelu.htm
SKS:n verkkoaineistot:
http://www.finlit.fi/aineistot/verkkoaineistot.php
Tampereen yliopiston perinnearkisto säilyttää äänitteitä, valokuvia, äänilevyjä, soittimia sekä käsikirjoituksia, joista saattaa olla sinulle hyötyä tutkimustyössäsi.
http://www.uta.fi/laitokset/mustut/arkistosivut/kokoelma.htm
Moni asiaa tutkinut fyysikko — tai oikeastaan käytännössä kaikki asiaa tutkineista fyysikoista — kertovat ymmärtävänsä, miten avaruus voi mahdollisesti olla ääretön/loputon. Aiheeseen vihkimättömälle, kuten tälle humanistisen koulutuksen saaneelle kirjastonhoitajalle, avaruuden äärettömyys (ja oikeastaan koko äärettömyyden abstrakti idea) on kuitenkin vaikeasti ymmärrettävä tai jopa mahdottomalta tuntuva ajatus. Fyysikot ovat kuitenkin kehittäneet lukuisia tarkkoja matemaattisia malleja sille, millainen maailmankaikkeuden geometria on, ja jotkut näistä malleista kertovat avaruuden olevan ääretön.Suurelle yleisölle suunnattuja täysin ei-matemaattisia esityksiä avaruuden äärettömyydestä löytyy runsaasti. Esimerkiksi Suomessa Kari Enqvist ja...
1. Suorasanaisia Kalevala-versioita on vuosikymmenten saatossa julkaistu melko paljon. Tässä lista löytämistäni.
Haavio, Martti: Kalevalan tarinat (1. painos 1966, 3. painos WSOY 2010)
Härkönen, Iivo: Kalevala : kouluille ja nuorisolle (WSOY, 1915)
Kunnas, Mauri: Koirien Kalevala (Otava, 1992)
Kuusi, Sakari: Kalevala kansakouluja varten (Gummerus, 1937)
Nieminen, Kai: Kalevala 1999 (SKS, 1999), uudistettu painos Kalevala. Nyt (SKS, 2011)
Moltesen, Eva: Kalevalan tarinat (Otava, 1910)
Rajala, Pertti: Kalevala (selkokielinen mukautus) (BTJ Kirjastopalvelu, 2006)
Lisäksi on ilmestynyt Inkeri Mikkosen laatima Kalevala yleiskielelle käännettynä (Sanasiivet, 2009), jossa runomitta on säilytetty, mutta nykylukijalle hankala sanasto...
Lyhyesti Tunturipyörän historiaa löytyy Turun kaupungin historia -sarjan osasta 1918-1970:ensimmäinen nide (kirjoittanut Veikko Laakso). Kotimaisten artikkelin viitetietokannasta Artosta löytyy 5 viitettä: Perttu, Paavo: Robotin myötä työ inhimillistynyt - Tuottavuus 1989: 3; Kuva, Heikki: Virkamiehen valinta - Tekniikan maailma 1984; Kuva, Heikki: Tunturi terästää otettaan - Finn sport 1983: 8; Tunturipyörä oy ketterä 60-vuotias - Finn sport 1989: 9; Repo, Elias: Tunturipyörän uusi toimitusjohtaja Pekka Pystynen - Kauppalehti-optio 1966: 7. Yrityksellä näyttää olevan oma lehti Tunturipyörä 1991-.
Googlen avulla hakien löytyi tieto, että Turun maakuntamuseo on saanut tehtaan aineistoa kokoelmiinsa ja siinä yhteydessä dokumentoinut tehtaan...
Mainitsemasi tuntomerkit sopivat teokseen
"Haavoittunut sydämeni" : Lilli Jahnin elämä 1900-1944 / Martin Doerry. Plataani 2003. - Doerryn Haavoittunut sydämeni on eräs vaikuttavimmista natsiaikojen päiväkirjoista.
Hyvin lähelle tulee myös Victor Klempererin kirja Haluan todistaa : päiväkirjat 1933-1945. WSOY 2001. Kirjoittaja oli Dresdenissä kirjallisuuden professori, joka menetti ensin opetustyönsä, sitten käännöstyönsä, julkaisulupansa, kotinsa jne. Hän oli juutalaisesta perheestä, muttei tunnustanut uskontoa, ei edes
tuntenut juutalaisia tapoja. Hänen vaimonsa oli saksalainen, jonka vuoksi hän säästyi keskitysleiriltä aina vuoteen 1945 saakka. Lopulta sai kutsun ilmoittautua, mutta Dresdenin pommitukset koituivat hänen "...
Alla joitakin englannin kielen kielioppikirjoja, joissa on harjoituksia vastauksineen. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Englantia omin päin. 3 A : englannin kielen kielioppiharjotuksia ylioppilaskirjoituksiin ja ammattioppilaitosten loppukokeisiin valmentautuville / Vilho Niemi ... [et al.]
- Englantia omin päin. 3 B : englannin kielen kielioppiharjotuksia ylioppilaskirjoituksiin ja ammattioppilaitosten loppukokeisiin valmentautuville / Vilho Niemi ... [et al.]
- Advanced grammar in use : a self-study reference and practice book for advanced learners of English : with answers / Martin Hewings
- Grammar for IELTS with answers : self-study grammar reference and practice / Diana Hopkins with Pauline...
Little boy blue -lorusta on useita suomennoksia, halusit vain hahmon suomenkielisen nimen. Tässä muutama:
Näin Kaarina Helakisa Disney-lorukirjassa Hanhiemo (2001 Helsinki Media:
Sininuttu pellonpoika
Kirsi Kunnas Hanhiemon iloisessa lippaassa (2004 WSOY)
Paimenpoika... Hoi poika sinipaitainen
Hannele Huovi Hanhiemon lorukopassa (1996 Tammi)
Paimenpoika sinitakki
Yhtenäistä nimitystä pienelle paimenpojalle ei siis löydy. Toivottavasti sait kuitenkin apua näistä löydöksistä. Lähempää tutustumista varten löydät kirjoja kaupunginkirjaston kokoelmista.
Esim. www.helmet.fi
Länsimaiden historia, uskonto ja sittemmin osittainen luopuminen pääasiallisesta uskonnosta selittävät asiaa pitkälti. Jo kreikkalaiseen ja roomalaiseen kulttuuriin sisältyi kirosanoja, joskin nykypäivän vinkkelistä ne pääosin melko merkillisiä. Meillä länsimaissahan on ollut käsitteitä, kuten 'helvetti' ja 'paholainen' (ja lukuisat samaa tarkoittavat sanat), jotka käsitteet puuttuvat valtaosasta muita kulttuureja ja näin ollen lisäävät huomattavasti mahdollisia kirosanoja. Useimmissa muissa kulttuureissa auktoriteettien kunnioitus sekä yleinen häveliäisyys on suurempaa kuin länsimaissa, jotka seikat myös osaltaan selittävät asiaa.
Rajan veto siinä, mikä on oikeasti kirosana ja mikä on vain sana, jota voi tarvittaessa käyttää...
Tietoa aiheesta löytyy seuraavista teoksista:
Suomen maatalouden historia 2: Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle (2004)
Sata Sarkaa: Varsinaissuomalainen maaseutu ja maatalous 1904 – 2004 (2004)
Niemelä: Talonpoika toimessaan (2008)
Ranta: Naisten työt (2012)
Raija Kourin artikkeli Työssäoppiminen maalaistalossa: maatilalla riitti työtä ja touhua artikkeli on julkaistu Saviseudun Joulussa nro 23 (2011). Artikkelissa kuvataan maatalon elämää Loimaalla 1930-50-luvuilla.
Teppo Korhosen artikkeli Satakuntalaisen maatilan perinteinen työvuosi, yhteisö luonnon reaaliajassa sisältyy Laari 2012 –teokseen. Artikkeli käsittelee laajasti maatilan töitä 1800-luvulla.
Kaikki mainitut teokset löytyvät Loimaan pääkirjaston...
Naisten ja miesten alimmat avioliittoiät ovat perinteisesti poikenneet toisistaan. Suurimmillaan ero on ollut vuoden 1734 naimakaarilaissa. Mieheltä edellytettiin silloin 21 vuoden ikää, naiselta puolestaan vain 15 vuotta.
Vuoden 1930 alussa voimaan tulleessa avioliittolaissa puolestaan miehen avioliittoiäksi asetettiin 18 vuotta, naisen 17 vuotta. Avioliittoiästä saattoi kuitenkin saada erivapauden esimerkiksi raskauden tähden. Anomus tehtiin oikeusministeriölle, joka valmisteli päätöksen. Oikeusministeriön valmistelun jälkeen tasavallan presidentti teki lopullisen päätöksen erivapauden myöntämisestä. Vuonna 1988 lähtien luvan myöntäjäksi tuli oikeusministeriö tasavallan presidentin sijaan.
Enää mahdollisuutta erityisluvan saamiseen...
Kamferia on käytetty aikanaan monella eri tavalla. Todennäköisesti lapsen ollessa kyseessä sitä on käytetty helpottamaan korvasärkyä tai nuhaa. Kamferi-tipoilla kostutetuilla pumpulitupoilla helpotettiin korvasärkyä. Kamferi-salvaa käytettiin puolestaan helpottamaan hengitysta, jos lapsella oli nenä tukossa.
Lähde:
Helsingin Sanomat (17.10.2005) - Ikivanha kamferi virkistää yhä (Marja Haapio)
Sota-sanalle on vaikea antaa yksiselitteistä määritelmää. Kielitoimiston sanakirjan mukaan sota on "suurten yhteisöjen (vars. valtioiden) välinen organisoitu aseellinen taistelu".
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/sota?searchMode=all
Lisää sota-sanan määrittelyn hankaluudesta voit lukea seuraavasta Yle:n jutusta:
https://yle.fi/uutiset/3-7379346
Etninen puhdistus taas tarkoittaa yhden (etnisen tai uskonnollisen) ryhmän suunnittelemaa tarkoituksellista politiikkaa, jossa toisen (etnisen tai uskonnollisen) ryhmän siviiliväestö poistetaan väkivaltaisin ja terroristisin keinoin tietyiltä alueilta.
https://www.un.org/en/genocideprevention/ethnic-cleansing.shtml
Englanninkielisessä wikipediassa on listattu...
Kyllä Riihimäen kirjaston musiikkiosastolla on digitointimahdollisuus.
Musiikkiosastolla on Muuntamo-niminen tila, jossa asiakkaat voivat itsepalveluna digitoida VHS-nauhoja, LP-levyjä ja c-kasetteja. Muuntamon käyttö on maksutonta. Ennakkovaraus musiikkiosastolta on erittäin suositeltavaa (puh. 019 758 4690, musa@riihimaki.fi).
VHS-nauhojen digitointiin asiakkaiden on hankittava tallennuskelpoiset DVD-levyt, joita ovat DVD-R, DVD+R, DVD-RW ja DVD+RW. Kaksikerroslevyt (Double Layer, DL) eivät käy. Aikaa varatessa on huomioitava, että digitointi kestää yhtä kauan kuin VHS-tallenteen kesto on. Osastolta löytyy adapteri pienille VHS-formaateille Super VHS ja VHS-c.
VIDEO 8, Hi8, Digital 8 ja miniDV –formaatit täytyy digitoida kameran...
"Käsi jääköön siihen mitä tänään teet, / jalka tiehen kulkemaan" on peräisin Tuomas Anhavan esikoiskokoelmaan Runoja (Tammi, 1953) sisältyvästä runosta Ero.
Varmaan voisit lukea muutaman kirjan kirjoittamisesta. Tällaisia kirjoja ovat esim.Cameron: Tyhjän paperin nautinto : tie luovaan kirjoittamiseen, 2005, Ekholm: Jutun juuri : kirjoittajan opas, 2004, Goldberg: Luihin ja ytimiin, kirja kirjoittajalle,2004, Tuuri: kuinka kirjoitan romaanin, 2004, Enwald, Elämä tarinaksi, 2003. Lisää voit kysyä kirjastosta.
Opastusta kirjoittamiseen löytyy myös netistä, esim. linkkihakemistosta Makupalat http://www.makupalat.fi/kirjat1c.htm#oppaat
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet -verkkokirjastosta löytyy joitakin kaunokirjallisia teoksia, joiden sisällönkuvailussa on käytetty asiasanana termiä ’ryhmät’ tai muutamassa teoksessa ’etniset ryhmät’. Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi. Tässä lista teoksista:
Laine, Jere: Pako (Books on Demand 2011)
Shamsie, Kamila: Kartanpiirtäjä (Gummerus 2011)
Huston, Nancy: Enkelin kosketus (Gummerus 2007)
Smith, Zadie: Valkoiset hampaat (WSOY 2003)
Vesanto, Meri: Tää (ntamo 2010)
Martucci, Frank J.: Huntik: taika-amulettien metsästäjät (Agricola 2009)
Bolano, Roberto: Kesyttömät etsivät (Sammakko 2009)
"Ikkunaan voi hengittää ja siihen piirtää pikkuikkunan / ja sille joka ruutuun vielä ikkunan / ja piirtää kunnes tulee sormenpäiden pisteet, niin kuin silmät, / minä katselen vuoroon kaikista niistä ikkunoista -- " alkaa Maila Pylkkösen runo Lapsen ikkunat.
Kaivattu valimoruno on mitä todennäköisimmin Olavi Siippaisen Kevät valimossa: "Alastomin hartioin, hien kiiltäessä iholla, / silmissä näännyttävä väsymys / työskentelemme tehtaassa. -- "
Molemmat runot voi löytää antologiasta Runon polkuja : vuosisatamme suomalaista lyriikkaa.
Kyseessä on ollut kameralainaus (valokuvaus- eli kameramenetelmä).
Lisätietoa kameralainauksesta voi lukea esimerkiksi Kirjastotyön perusteet -teoksesta vuodelta 1984.
Tässä lisäksi kaksi aikaisempaa kysy krjastonhoitajalta -palstan kysymystä, joissa kerrotaan kameralainauksesta:
Aikoinaan kirjastoissa oli käytössä kameralainausjärjestelmä, lainauskoneella otettiin kuva muistaakseni kirjan takasisäkannesta ja kirjastokortista. Miten… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Tässä iltapuhteeksi heräsi mieleen seuraava kysymys: Miten ennen tietokoneaikaa kirjastoissa hoidettiin lainaus ja palautus? Miten tiedettiin, mitä oli… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
