Kielitoimiston sanakirjan mukaan (2012) kuhilas on pellolle toistensa nojaan pystytettyjen viljalyhteiden keko. Kielitoimiston sanakirja perustuu Kotimaisten kielten keskuksessa ylläpidettävään nykysuomen tietokantaan.
Tässä tapauksessa on ilmeisesti kyse kirjailijan halusta käyttää epätavallista ilmaisua.
Sirkku-nimestä tiedetään, että vuonna 1877 ilmestyi suomeksi Grimmin veljesten satu Prinsessa Lumisirkku ja kääpiöt, josta Sirkku irtaantui tytönnimeksi. Kansanvalistusseuran kalenteriin nimi ilmaantui v. 1893, mutta muuttui myöhemmin Sirkaksi. Sirkut ovat tietenkin myös myös yleisiä peippolintuja (esim. keltasirkku).
Tarja on muunnos venäläisestä Darjasta eli Darijasta, jotka pohjautuvat kreikkalaiseen Dariaan eli Dareiaan, joka Dareioksen (merkity "mahtava") sisarnimi.
Marja on luontoaiheinen nimi, mutta Marjatan kantamuotona sillä on yhteys myös Maria-nimeen. Maria juontuu Raamatusta ja on heprealais-aramenialainen nimi. Sen merkitys on epäselvä, mahdollisia merkityksiä ovat mm. toivottu laspi, näkijätär ja herratar.
Satu on syntynyt...
Duodecimin julkaisema Lääketieteen termit -kirja on verraton apu lääketiedettä koskevissa terminologisissa ongelmissa. Patellofemoraalinen sdr (syndrooma) löytyy kohdasta patellofemoraalinen kipuoireyhtymä: "tuntemattomasta syystä aiheutuva, etenkin polven koukistuessa tuntuva polvilumpio-reisinivelen pitkäaikainen kipuilu". Patellektomia on polvilumpion poisto(leikkaus). Clavifixatio eli klavifiksaatio, suomeksi ydinnaulaus, on "pitkien luiden murtumien ja valenivelien hoitomenetelmä, jossa ydinnaula ohjataan avarrettuun ydinonteloon murtumaa paljastamatta tai avoimesti".
Internetistä löytyy muutamia hyviä suomenkielisiä sivustoja, jotka käsittelevät melko laajasti mm. Italian historiaa, kulttuuria ja ruokakulttuuria. Kaikki seuraavassa mainitut sivut löytyvät hakukoneilla, kuten Googlella, hakemalla sanalla Italia ja rajaamalla haun Googlen asetuksista koskemaan vain suomenkielisiä sivuja. Wikipedian laaja Italiaa käsittelevä sivusto löytyy osoitteesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Italia. Helsingin yliopiston kielikeskuksen sivuilla on myös käsitelty Italiaa: http://www.helsinki.fi/kksc/italia/italia/. Italialaisesta ruoasta löytyy tietoa esimerkiksi Raimo Miettisen opinnäytetyöstä, joka on hänen kotisivuillaan: http://www.uusikaupunki.fi/~ramiett/italialainen_ruokakulttuuri.html . Näillä sivustoilla ei...
Netin kautta löytyy joidenkin laulun sanoja, mutta niiden käytössä on otettava huomioon tekijänoikeudet. Tietoa tekijänoikeuksista löytyy mm. Teoston, Gramexin ja Kopioston sivuilta (http://www.teosto.fi/ , http://www.gramex.fi/cgi-bin/iisi3.pl?cid=gramex ja http://www.kopiosto.fi/ ).
Laulujen sanoja voi tilata Laulut.fi -palvelusta http://www.laulut.fi/ .
Laulun sanoja on toki siellä täällä netissä tekijänoikeussäädöksistä huolimatta, niitä voi etsiä esim. Googlesta http://www.google.fi hakusanoilla laulujen+sanoja ja laulun+sanoja.
Hyvä tapa löytää laulun sanoja yhteislauluhetkiin on selata Suuri toivelaulukirjan osia. Sieltä löytyvät lähes kaikki suomalaisten laulusuosikit.
Kirjailijasta Juri Semjonov selviää kirjatietokantoja tutkimalla, että hän on syntynyt vuonna 1894 ja ollut tavattoman suosittu. Hänen kirjansa ”Siperian valloitus” ja ”Maan lahjat” on käännetty lukuisille kielille ja niistä on otettu monia painoksia.
Sen sijaan muuta tietoa kirjailijasta tuntuu olevan niukalti saatavissa. Verkosta löytyi ruotsalaisen kirjastonhoitajan vastaus asiakkaalleen. Asiakas oli pyytänyt tietoa Semjonovista. Kirjastonhoitaja vastaa, että hän on etsinyt tietoa eri lähteistä ja kokeillut nimen ”Semjonov” erilaisia kirjoitusmuotoja, mutta turhaan. Mitään ei ole löytynyt:
http://bibblansvarar.se/sv/svar/var-hittar-jag-information-om-0
Epäsuorasti kirjailijasta kuitenkin löytyy jotain tietoa.
Venäläisessä...
Kollega lastenosastolta sanoi Soturikissat-sarjan olevan aika hurja 6-vuotiaalle. Se on monesti ryhmitelty nuortenkirjaksi, joten ehkä sen aika voisi olla vähän myöhemmin.
Tässä muutamia fantasiakirjoja ja –sarjoja, jotka voisivat häntä kiinnostaa:
- Kate McMullan: Lohikäärmeakatemia-sarja
- Paul Martin, Manu Boisteau: Kauhukartano-sarja
- Natalie Jane Prior, Lili Väkevä –kirjat
- Mika Rättö, Tihkuluodon kuiskaajat
- Cressida Cowell, Näin koulutat lohikäärmeesi –kirjat
- Tony DiTerlizzi, Spiderwickin kronikat -sarja
Kaikkia kirjoja saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kappale on Nellyn levyllä 5.0. Itse levyä löytyy monista kirjastoista eri puolilta Suomea, mutta nuotteja ei Frank-monihaun mukaan kirjastoissa ole. Frankin avulla voi hakea useiden suomalaisten kirjastojen kokoelmista yhtäaikaa:
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Vaaran nimestä ja sen taustoista kysyttiin Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus). Heidän vastauksensa alla:
Nimiarkiston suulliseen perimätietoon perustuvissa paikannimikokoelmissa mainitaan Rovaniemen Prikses [puheessa prikses ~ risses] ja lähellä sijaitsevat Palo-Prikses ja Prikseksenaapa. Muuta taustatietoa nimistä ei kokoelmissa ollut. Prikses on ollut peruskartassa vuodesta 1968 lähtien.
Prikses on uniikki paikannimi Suomessa eikä sitä ole tiettävästi aiemmin tutkittu. Se on myös rakenteeltaan harvinainen suomalaisessa paikannimistössä. Nimi voisi olla saamenkielistä perua, mutta konsonanttiyhtymä nimen alussa voisi viitata enemmänkin alkuaan johonkin ruotsinkieliseen sanaan. Kemijoen varren...
"Hatti Jahunen" näyttäisi olevan 2000-luvun alussa perustetun hupisivuston fiktiivinen keskushenkilö. Linkit ovat kuolleet, mutta jotkut muut verkkotoimijat ovat poimineet talteen mm. piirroksia keksinnöistä joita ei ole. Kaikki tämä löytyy googlaamalla hakusanoilla "hatti jahunen".
Heikki PoroiLA
Hannu Jaakonhuhtan Suuri tietotekniikan tietosanakirja (Suomen Atk-kustannus Oy, 1999) määrittelee termin freeware seuraavasti; tietokoneohjelmia, joita voi vapaasti jakaa ja joiden oikeuden omistaja ei vaadi ohjelman käyttämisestä korvausta. Freeware-ohjelmat ovat kuitenkin tekijänoikeudellisesti suojattuja ja käyttöoikeuksia koskevat ehdot esitetään yleensä ohjelman käynnistyksen yhteydessä.
Shareware taas määritellään rajoitetun käyttöoikeuden ohjelmaksi eli sen vapaa kopioiminen on sallittua määräajaksi. Määräajan mentyä umpeen (yleensä n. 1-2 kuukautta) tuotteen käyttöä voi jatkaa hankkimalle tuotteen valmistajalta lisenssin tuotteen jatkuvaan käyttöön.
Jos kyseessä on HelMet-kirjastoverkon eli kaupunginkirjaston kirja, niin ohje löytyy HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen maksuliitteen kohdasta "Aineiston korvaaminen ja maksujen maksaminen". Vahingoittuneen (samoin kadonneen) kirja-aineiston korvaamiseen on käytännössä kaksi tapaa:
1) Aineisto maksetaan kaupunginkirjaston määräämällä korvausmaksulla, joka aikuisten aineistosta on vähintään 17 euroa/nide ja lasten aineistosta vähintään 9 euroa/nide. Tarkka summa selviää kysymällä asiaa mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Usein esim. tietokirjat voivat maksaa paljonkin tuota enemmän.
Korvaus on maksettava johonkin ko. niteen omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista eli jos kirja sattuu olemaan esim. Espoon kirjaston kirja, tulee se mennä...
Minna Canthin eläessä Työmiehen vaimo ei saanut palkintoja.
Se sai kyllä aikanaankin hyvin innostuneen vastaanoton ja sitä kiiteltiin palkintojen arvoiseksi. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2058133?term=Minna&term=Canthin&page=2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/487298?term=Ty%C3%B6miehen&term=Minna&term=Canth&term=Vaimo&term=vaimollensa&page=2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1116494?term=palkintoa&term=Minna&term=Canth&term=palkintoja&term=ty%C3%B6mies&term=waimon&term=ty%C3%B6miehi%C3%A4&page=2
Canth sai SKS:n palkinnon esikoisnäytelmästään Murtovarkaus. "Järjestipä...
Lewis Carrollin Alice in wonderland -klassikon on ensimmäisenä suomentanut Anni Swan, ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1906 nimellä Liisan seikkailut ihmemaailmassa. Swanin käännöksen myöhempiin painoksiin nimi muutettiin muotoon Liisan seikkailut ihmemaassa. Kysymäsi Liisan repliikki kuuluu Swanin suomennoksessa näin: "Hassumpaa, yhä vain hassumpaa!".
Sekä alkuteksti että Swanin käännös ovat luettavissa Project Gutenbergin sivuilla:
Englanniksi: https://www.gutenberg.org/files/11/11-h/11-h.htm
Suomeksi: https://www.gutenberg.org/cache/epub/46569/pg46569.html
Tietoa eri painoksista Kansalliskirjaston tietokannassa: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=lewis+carroll…
Ihmiskehosta ja lääkäreistä kertovia sopivia kirjoja voisivat olla seuraavat:
Colombo, Luann: Ihmiskeho : kurkista sisään!
Daynes, Katie: Kysy ja kurkista! : ihminen
Kurkista ihmiseen : näe ja lue, kuinka kehosi toimii!
Martin, Ruth: Ihmeellinen kehoni
Pikku lääkäri (Ellan & Veikon tutkimusmatkat -sarja)
Willow, Marnie: Ihmiskeho
Jos haluatte enemmän tietoa lääkärikäynneistä ja sairastamisesta, kannattaa tutustua myös Stiina Kiiverin Pienen kulkijan sairauskirjaan. "Suomalaisista lapsista joka viidennellä on ainakin yksi pitkäaikaissairaus. Lisäksi lähes jokainen lapsi sairastuu infektioihin ja käy joskus lääkärissä. Kirjan avulla lapsi voi saada tietoa paitsi omasta myös sisarustensa ja kavereidensa sairauksista,...
Yleisradion tietopalvelusta vastattiin näin:
Yleisradion radioarkiston tietokannasta löytyy useita kuunnelmia, joissa Tauno Palon on näytellyt: sekä yksiosaisia noin tunnin mittaisia kuunnelmia, että pitkiä kuunnelmasarjoja, kuten Seitsemän veljestä, jossa hän näytteli Juhania. Ylen arkistossa olevat kuunnelmat on tehty pääasiassa 50-luvulla (varhaisimmat 1938) ja joitakin niistä on uusittu 70- ja 90-luvuilla.
Vuonna 1938 esitetyssä kuunnelmassa "Kaksintaistelu ateljeessa" Tauno Palo näyttelee yhdessä Ansa Ikosen kanssa: Palo on taidemaalari Vilho Arjala ja Ikonen hänen vaimonsa, kirjailija Laila Arjala.
Suomisen perhe -kuunnelmassa (v. 1938) Tauno Palo esittää Lassea. Jääkärit-kuunnelmassa (1938) hän on esiintynyt Jussin roolissa....
Sinut voidaan haudata joko nykyisen asuinpaikkakuntasi hautapaikalle tai jonkun toisen kunnan hautausmaalle. Suomessa on oikeus tulla haudatuksi oman kotipaikkakunnan hautausmaalle uskonnosta tai uskonnottomuudesta riippumatta. Helsingistä uuden arkkupaikan saavat vain kuollessaan Helsingissä kirjoilla olleet.
Aiheesta lisää: Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Kyseessä on varmaankin Anne-Cath. Vestlyn lastenkirja Kahdeksan pientä, kaksi suurta ja kuorma-auto (Åtte små, to stoäe og en lastebil, suom. Kerstin Wialén, 1967)
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Kahdeksanlapsinen perhe asuu kerrostalossa suuressa kaupungissa, isä ajaa kuorma-autoa ja äiti hoitaa kotia. Lasten nimet ovat: Pirkko Kaksitoista, Paavo Kymmenen, Pipsa Yhdeksän, Pentti Kahdeksan, Paula Kuusi, Päivi Viisi, Petra Neljä ja Pekka Pikkarainen – numero nimen perässä viittaa ikään. Koti on ahdas ja perhe elää niukkaa elämää, johon iloa tuo mm. mummon kaupungin-vierailu. Kirjan lopussa perhe pääsee muuttamaan metsätaloon, vanhaan huonokuntoiseen taloon johon kuuluu iso piha ja joka on metsän...
