Listaa kuntien yhteiseen e-kirjastoon liittyvistä kunnista/kirjastoista ei ole vielä julkaistu, mutta Kansalliskirjaston tiedotteissa on puhuttu, että alussa mukana olisi noin 85% kunnista.
E-kirjaston käyttö edellyttää, että oma kotikunta on solminut sopimuksen e-kirjastoon liittymisestä. Sopimus on kuntakohtainen, joten mikäli oma kotikunta ei sopimusta tee, ei palvelua voi myöskään käyttää, vaikka kirjastokimpan muut kirjastot olisivatkin mukana. Asiakkaat saavat e-kirjaston käyttöönsä vahvan tunnistautumisen kautta, joten pelkkä kirjastokortin olemassaolo jonkin mukana olevan kunnan kirjastoon ei riitä.
Lisätietoa ja vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin löytyy E-kirjaston verkkosivuilta.
Kansallisarkiston ylläpitämästä Arkistojen Portti -palvelusta löytyy aiheeseen liityvä artikkeli "Kruununtilojen katselmukseen liittyvät aineistot". Se sisältää tietoa kruununtiloista sekä niihin liittyvien asiakirjojen saatavuudesta. Koska myös kruununtorpat olivat kruununtiloja, saattaisi kyseinen artikkeli auttaa etsinnöissäsi. Tässä on linkki artikkeliin: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Kruununtilojen_katselmuksee…
Artikkelista käy esimerkiksi ilmi, että lääninhallitusten konttoreiden arkistoissa on asukkaanvaihdoksia koskevia asiakirjoja, jotka saattavat valottaa tilojen historiaa: "Kruununtilojen haltijainvaihdokset ja myös niissä syntyneet riidat käsiteltiin kuvernöörin toimesta. Asiain käsittely tuotti runsaasti talojen...
Oulun kaupunginkirjaston aluetietokanta Ostrobotniasta löytyy Jarno Mällisen kirjoittama artikkeli "Nuoriso taisteli - veteraanit kertovat" (Kalevan Peto-liite 4.8.2005, s. 6), jossa käydään läpi "kristalliyön" tapahtumia. Artikkelista on kokotekstiversio osoitteessa http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?img=http://kirjastolinkit.ouka.fi/kaleva/… .
Myös useissa Kalevan jutuissa elokuulta 1990 käsitellään kyseisen yön tapahtumia:
Poliisi joutui pakenemaan mellakan tieltä. Kaleva 12.8.1990, s. 3 ja 9.
Mellakan tutkinta kestää kuukausia. Kaleva 14.8.1990, s. 4.
Ilkivallan korvaus nielee miljoonia. Kaleva 14.8.1990, s. 4.
Oulun apulaiskaupunginjohtaja Pekka Moilanen: viikonlopun hulinointi ei saa toistua. Kaleva 14.8.1990, s. 4.
Vihan yön tarina....
Metakognitio, omaa ajattelua ja tiedollisia toimintoja koskeva tietämys tai uskomukset sekä näiden varassa tapahtuva oman ajattelun ja tiedonkäsittelyn ohjaus, valvonta ja säätely.
(Lähde: Nykysuomen tietosanakirja 3, WSOY 1993)
Kaivattu elokuva saattaisi olla Marcel Pagnolin omaelämäkerralliseen romaaniin perustuva Äitini linna (Le château de ma mère, 1990), joka on jatko-osa romaanille ja siitä tehdylle elokuvalle Isäni kunnian päivä (La gloire de mon père). Molemmat elokuvat ohjasi Yves Robert. Näistä kahdesta romaanista ainoastaan Isäni kunnian päivä on suomennettu.
Le Château de ma mère | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Kirjailija on nimeltään Sujata Massey ja hänen Japaniin sijoittuvissa kirjoissaan seikkailee antiikkikauppias ja amatöörietsivä Rei Shimura. Kirjoja on suomennettu tähän mennessä kahdeksan, ja niistä uusin on tämän vuoden huhtikuussa ilmestyvä Rei Shimura yakuzan jäljillä. Lisää tietoa kirjailijasta ja kirjoista löytyy kustantajan sivuilta osoitteessa http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=281&component=/PublishDB/Kirjail…
Yksi tällainen lastenkirja löytyi. Sen nimi on Pepi, Popi ja Pupi. Kirja on Paletin julkaisema, ja se on ilmestynyt vuonna 1959. Kirjan luettelointitiedoista ei näy, sisältääkö se loruja. Kirja on ilmeisesti vain Kansalliskirjaston kokoelmissa, ja sen saa lukusaliin luettavaksi.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Yhdysvaltain kahden dollarin setelissä on ollut kuva itsenäisyysjulistuksen allekirjoitustilaisuudesta vuodesta 1976 lähtien eli tapahtuman 200-vuotisjuhlavuodesta. Näinkin tuoreen 2 dollarin setelin arvo lienee se 2 dollaria. Varmistusta asialle voi kysyä asiantuntevalta numismaatikolta.
Lähteet
https://antiques.lovetoknow.com/antique-price-guides/how-determine-2-do…
https://www.thesprucecrafts.com/two-dollar-bill-worth-4776868
https://www.uscurrency.gov/sites/default/files/downloadable-materials/f…
Runo on nimeltään Aamurukous ja se on alun perin julkaistu kokoelmassa Viuhkalaulu (1945). Runo löytyy myös Kivikk'ahon Kootuista runoista ( (1975, 2001).
Alkuperäinen runo alkaa muuten: Näen hohtavat taivanrannat, mut pyydän vielä tätä.
Runoilijan nimi kirjoitaan heittomerkillä (ja kahdella k-kirjaimella) Kivikk'aho.
Varhaisin auton suunnanosoituslaite oli tiettävästi J. B. Freemanin vuonna 1893 auton perään asentama rulla, johon kytketyn narun avulla se saatiin näyttämään sanoja "stop", "vasemmalle" ja "oikealle". Tätä seurasivat erilaiset mekaaniset varret, jotka työntyivät ulospäin vastaavalle puolelle autoa kuin kuljettaja siirsi säätövipua. Vuoteen 1905 mennessä tällaiset semaforit olivat muuttuneet pneumaattisesti toimiviksi ja itsepalautuviksi F. Bergerin keksinnön mukaisesti.
Kolme vuotta myöhemmin italialainen Alfredo Giansanti Barrachini käytti erillisiä semaforivarsia, jotka oli valaistu sisäpuolelta sähkölampuilla. Vaikka hän alun perin käytti varsia vaijereilla, niissä oli mahdollisuus myös sähkön avulla tapahtuvaan nostoon. Vuonna...
Aivan oikein, Kansalliskirjasto (osa Helsingin yliopiston kirjastolaitosta, entinen Helsingin yliopiston kirjasto) kerää edelleen pienpainatteita, joiksi exlibriksetkin luetaan.
Exlibristä tulee toimittaa kaksi kappaletta. Lähetyksen mukaan tulee liittää kaksi lähettäjän täyttämää vapaakappaleiden lähetysluetteloa, joista toisen kirjasto sitten lähettää luovuttajalle kuitattuna takaisin. Lomakkeessa tulee olla lähettäjän yhteystiedot, tuotteen valmistusajankohta, lyhyt kuvaus itse tuotteesta ja alla lähettäjän allekirjoitus. Lähetysosoite on
Kansalliskirjasto /Vapaakappaletoimisto
PL 26 (Teollisuuskatu 23)
00014 Helsingin yliopisto
Kansalliskirjaston vapaakappaletoiminnasta kerrotaan tarkemmin osoitteessa http://www.kansalliskirjasto.fi/...
Ikävä kyllä ei edelleenkään löytynyt tietoa aiheestasi. Apua saattaisi olla siitä, että tietäisi mihin asia liittyy, eli missä tarkoituksessa linnut tarkkailevat lasipulloja. Kirjaston käytössä olevista tietokannoista löytyy vain osa vanhempien julkaisujen tiedoista, eli 1960-luvun tieteellisten julkaisujen tietoja ei välttämättä löydy. Alla on pari linkkiä artikkeleihin, jotka käsittelevät kyyhkysiä, niiden käyttäytymistä ja pulloja:
http://www.psychology.nottingham.ac.uk/staff/cmb/c82nab/pdfs%20categori…
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1333943/pdf/jeabehav00133-0…
Asiakaspalautteesta saimme seuraavan vinkin: Thom Verhave, lääkeyrityksessä 1950-luvulla työskennellyt psykologi teki testin, jossa kyyhkyjä käytettiin...
Kun kysymyksessä ei ole mitään viitettä siihen, miten laajaa barokkimusiikin esittelyä kaivataan, suosittelen ainakin aloittamaan Wikipedian artikkelilla (http://fi.wikipedia.org/wiki/Barokkimusiikki), joka on mielestäni varsin onnistunut tiivistelmä, josta myös pääsee yksittäisiin säveltäjiin, jos on tarvetta.
Sen päättäminen, mikä on "tärkeätä" jossain taidemusiikin tyylikaudessa, on aina jossain määrin tulkinnanvarainen asia. Kun arkisesti puhutaan barokkimusiikista, sillä viitataan usein aikakaudella yleiseen konserttoon ja sen rakenteeseen (nopea - hidas - nopea), mutta myös tyylillisiin ominaispiirteisiin, kuten runsaaseen koristeluun ja bassolinjan (basso continuo) keskeiseen merkitykseen.
Musiikinteorian näkökulmasta asiaa...
Voisiko tämä vuonna 2014 ilmestynyt kirja olla etsimäsi: Parhaat perinneneuleet : 150 mallia maailmalta / Rita Taylor?
Tässä muutamia muita kirjoja, joissa on ohjeita eri maiden perinneneuleiden tekoon. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
- Folkstyle : innovative designs to knit including sweaters, hats, scarves, gloves, and more / Mags Kandis
- Knitting from the Netherlands : traditional Dutch fisherman's sweaters / Henriette van der Klift-Tellegen
- Islantilaisia neuleita / suomennos: Tuula Tuuva-Hietala
- 150 pohjoismaista kirjoneulemallia / Mary Jane Mucklestone
- Folk socks : the history & techniques of handknitted footwear / Nancy Bush
- Sukupolvien silmukat / Pia Ketola, Eija Bukowski, Leena Kokko, Anne...
Kyllä vain. Wikipedian mukaan Esa Peltonen pelasi HJK:ssa vuosina 1969-1972. https://fi.wikipedia.org/wiki/Esa_Peltonen
HJK:n jääkiekkojoukkueessa pelasivat aikoinaan myös Stig Wetzell ja Juhani Tamminen.
Kiekkoa Stadissa, lätkää lähiöissä: https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/828955be-34c6-436b…
Kysymyksessä on varmaan Peter S. Beaglen fantasiakirja ”Viimeinen yksisarvinen” (WSOY, 1994). Sitä löytyy kirjastoista, https://www.finna.fi/Record/anders.38051. Kohdasta muut kirjastot voit valita lähimmän.
Suomuorin maitoa, kahvia ja karpalomehua lypsävä lehmä tavataan Saara Heinon Pienen väen satukirjan (Valistus, 1951) sadussa Taikalehmä. Aakkosista kerrotaan sadussa Pikku Leenan ihmeellinen aapinen. Tonttusadun nimi on Saunatontun syntymäpäivät. Kirjan mustavalkoinen piirroskuvitus on Helga Sjöstedtin.
