Kyseessä on varmaankin useista blogeista löytyvä Kaunis nainen runo/loru/meemi. Tekijää ei tälle kuitenkaan mistään tunnu löytyvän. Eeva Kilven runokirjoja selailin ja ei ole Kilvenkään tuotantoa. Runoa on jaettu ketjukirjemäisesti blogeissa. Tässä linkki Punaruusut blogiin, mistä runo myös löytyy.
https://punaruusut.vuodatus.net/lue/2010/01/kaunis-nainen
Jesper Söder kertoo Expressen-iltapäivälehden haastattelussa syyskuussa 2021 palanneensa Ruotsiin ja siviilielämään vuoden 2017 loppupuolella. Hän on viime vuosina työskennellyt opettajana, henkilökohtaisena avustajana sekä metallinkierrätyksessä. Lisäksi Söder on luennoinut sotakokemuksistaan kertovasta kirjasta När världen tittade bort (Forum 2016). Aiemmin Ruotsin liberaalipuolueeseen kuulunut Söder pyrkii maltillisen kokoomuksen ehdokkaaksi vuoden 2022 valtiopäivävaaleihin.
Lähteet:
Expressen 10.9.2021: https://www.expressen.se/gt/jesper-overlevde-striderna--mot-is-nara-do-…
Paula Koivuniemen Kuuntelen Tomppaa -albumilla (1999) ja sen nimikappaleessa saksofonia soittaa Heikki Keskinen.
Linkki levyn teostietoihin Kansalliskirjaston tietokannassa.
Artikkeli Heikki Keskisestä Musiikintekijät.fi-sivustolla (2013).
Siina- ja Sina-nimien alkuperästä on kyselty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta aiemminkin. Tällöin on kyselty myös kyseisten nimien nimipäivästä. Sina-nimeä ei löydy toistaiseksi suomenkielisestä nimipäiväkalenterista, mutta Sinat ja Siinat voivat juhlia nimipäiväänsä kahtenakin eri päivänä: Ortodoksisessa kalenterissa Siina-nimeä pidetään johdoksena Sinaida-nimestä, ja ortodoksisessa kalenterissa Siinan ja Sinaidan päivää vietetään 11.10. Epävirallista Sinan nimipäivää voidaan viettää myös 2.9. Sinin nimipäivänä.
Lisää Sina-nimestä voit lukea näiltä sivuilta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/siina-nimen-merkitys-ja-alkupera
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tytonnimi-siina-tulee-mita
https://www.nimipaivat.fi/2.9.
Suomen kansallisvärit ovat herättäneet tulkintaa ja keskustelua, jota löytyy Coloriaston blogikirjoituksesta, https://coloriasto.blogspot.com/2020/04/miksi-sinisesta-ja-valkoisesta-… sekä esim. artikkelista Floranpäivä 1848 - päivä, jolloin Suomi syntyi, http://vintti.yle.fi/yle.fi/maammelaulu/historia.htm. Suomalaisuuden symboleja on koottu Suomalaisuuden liiton Suomi-tietoa -sivulle, http://suomalaisuudenliitto.fi/suomi-tietoa-2/.
Suomalaisuuden liitolta voi kysyä näkemystä asiasta, http://suomalaisuudenliitto.fi/yhteystiedot/.
Maailman lippuja voi tutkia esim. World Factbookista, https://www.cia.gov/the-world-factbook/references/flags-of-the-world/ ja vaakunoita on Heraldry-Wikissä, https://www.heraldry-wiki.com/...
Vaski-kirjastosta lainatut kirjat voi palauttaa mihin tahansa Vaski-kirjastoon. Kaikki Vaski-kirjastojen palvelupisteet löydät Vaski-verkkokirjastosta.
Ikivanhasta ala-sanasta muodostetulla johdoksella alainen on vastineita kaikissa lähisukukielissä. Sanalla on vanhastaan ollut lukuisia merkityksiä. Näistä osa on aivan konkreettisia tavallisen 'alapuolella t. alla oleva' -merkityksen lisäksi mm. suomen murteissa ja lähisukukielissä 'alusvaate, paita, alushame, vuori; lapanen, vantus'. Myös abstraktimpi käyttö merkityksessä 'jonkin vaikutus- t. valtapiiriin kuuluva' on vanhaa perua. Suomen kirjakielessä alainen on esiintynyt Agricolasta alkaen. (Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. - Helsinki : WSOY, 2004.
Sieppijärven Sisu:n A-sarjan viestijoukkue 8.1.1967:
Reijo Jauhojärvi
Urpo Liikamaa
Matti Vaattovaara
Elli Teurajärvi
August Lämsä
Ahti Nikumaa
Timo Lämsä
Näyttää pitkää nenää on käännös mm. englanninkielen idiomeista Thumb one's nose ja Cock a snook. Stack Exchange-verkko, joka kertoo koostuvansa 183 Q&A -yhteisöstä, mukaan lukien Stack Overflow on suurin ja luotettavin verkkoyhteisö kehittäjien oppimiseen, jakamiseen ja uransa rakentamiseen. Siellä kirjoitetaan (vapaasti suomennettuna):"Totuus on, että meillä ei ole aavistustakaan, mistä tämä idiomi (Cock a snook) tulee. Pilkan ele, jonka se kapseloi, on peukalon laittaminen nenälle ja sormien ojentaminen. Niiden heiluttaminen on valinnaista, mutta se parantaa huomattavasti loukkauksen tehokkuutta. Ele on laajalle levinnyt, mutta sen nimet vaihtelevat: snookin nostaminen on lähinnä brittiläinen nimi sille, mitä amerikkalaiset...
Elyne Mitchellin teosta Thowra, hopeaharja ei näytä löytyvän Sotkamon kunnankirjastosta, ei myöskään etsimiäsi VHS-kasetteja. Sen sijaan monesta muusta kunnankirjastosta ympäri Suomen näyttäisi löytyvän sekä kirja että VHS-kasetit. Kannattaa siis kysyä kaukolainausmahdollisuutta omasta kirjastosta.
Sotkamon kirjaston yhteystiedot löytyvät tästä linkistä:
http://www.sotkamo.fi/index_kirjasto.asp?pid=7
Kyseessä on Chopinin E-duuri etydi eli etydi numero 3. Laulun sanat ja melodianuotinnos löytyvät teoksesta "Hämäläis-Osakunnan laulukirja" (Hämäläis-Osakunta, 1938). Kirja on saatavilla Tapiolan ja Tikkurilan kirjastojen musiikkiosastoista.
Eläinteemaa ja fantasiaa löytyy esimerkiksi Erin Hunterin suositusta sarjasta Soturikissat. Tämän lisäksi Hunterilta on ilmestynyt kahta muutakin eläinfantasiasarjaa, Etsijät ja Selviytyjät.
Laini Taylorilta on ilmestynyt teos Savun tytär, joka aloittaa trilogian. Sarjassa seikkaillaan rinnakkaistodellisuuksissa ja paranormaalien ilmiöiden parissa.
Iida Sammalistolta on ilmestynyt hurmaavan kauniisti kirjoitettu fantasiateos nimeltä Tähtimosaiikki.
Kiersten White on kirjoittanut fantasiaa, jännitystä ja romantiikka yhdistelevän sarjan Paranormaali.
Mikäli Nälkäpeli-sarja on vaikuttanut sopivalta, löytyy kirjastoista myös samankaltainen trilogia Ally Condielta. Sarjan ensimmäinen osa on nimeltään Tarkoitettu.
Lisävinkkejä saa kirjastoista...
Ymmärtäisin tämän niin, että reellä kirkkoon matkaava seurue poimii jalkaisin taivalta taittavan Miinan kyytiin ja tälle tilaa tehdäkseen Taavetti ja Tiina saavat siirtyä reestä "kannoille" eli jalaksille seisomaan.
Isoisän isoisän lastina on mitä todennäköisimmin ollut tervaa (tanskaksi tjære), joka 1700-luvulla oli Suomen ehdottomasti tärkein vientiartikkeli: parhaimmillaan Pohjanmaan tervan osuus oli jopa 95% koko Suomen viennistä. Fyrpenge ei ollut lastia, vaan kauppalaivoilta niiden kuljettaman lastin mukaan peritty maksu majakoiden ylläpitämiseksi ('majakkaraha' ~ fyr = majakka, penge = raha).Lähteet: Risto Kari, Lasteina tervaa ja sahatavaraa. – Navis Fennica : Suomen merenkulun historia. 1, Puuruuhista syvänmeren purjealuksiin Baltic connections : archival guide to the maritime relations of the countries around the Baltic sea (including the Netherlands) 1450–1800. 1, Denmark, Estonia, Finland, Germany
Kyseessä on mitä todennäköisimmin komediasarja Hynttyyt yhteen, jota esitettiin MTV3:lla v. 1991-95. Pääosissa olivat Eija Vilpas (Vappu) ja Hannele Lauri (Virpi). Wikipediasta löytyy sarjaa käsittelevä laaja artikkeli juonikuvioineen. Toisella kaudella eli keväällä 1993 Vappu palkkaa vasta perustamaansa ravintolaan vietnamilaisen miehen tarjoilijaksi (ja myös majoittaa tätä luonaan) – olisikohan se hän, jota on perehdytetty karjalanpiirakan leipomisen saloihin? Näin tarkkoja tietoja juoniselostuksesta ei löytynyt eikä jakson numerokaan siitä selviä. Sarja on kuitenkin julkaistu DVD:inä, joten niitä katsomalla asia selviäisi. Kyseinen jakso sisältyy joko ensimmäiseen tai toiseen DVD:hen: Hynttyyt yhteen – Uus elämä (v.1991-93) tai Hynttyyt...
Jukka Virtanen ja Juha Vainio ovat suomentaneet englantilaisen joululaulun The twelve days of christmas nimellä Joulun kaksitoista heilaa. Sanat löytyvät useista joululaulukokoelmista, esimerkiksi Joululaulujen helmiä, Joulu on taas : 120 kaikkien aikojen joululaulua, Suuri toivelaulukirja 10.
Aiemmassa aihepiiriä käsitelleessä Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksessa kerrotaan, että tynnyrilliseen tervaa (125 l) tarvitaan 60 - 100 mäntyä. Paanukaton tervaukseen tulee käyttää juuri mäntytervaa. Tervan riittoisuudesta kirkkohallitus on todennut 2017 seuraavasti:"Tervan menekki riippuu paljolti tervattavan paanutuksen laadusta. Tervaa kuluu noin yksi litra kahta– kolmea neliömetriä kohden tai noin puoli kiloa kattoneliötä kohden."
Jos käytämme annettujen lukujen keskiarvoja - tynnyrelliseen tarvitaan 80 mäntyä, litralla saa tervattua 2,5 neliötä - saamme tulokseksi, että sataan neliöön tarvitaan (100/2,5=) 40 litraa tervaa. 40 tervalitran valmistukseen taas tarvitaan (40/125*80=) 25,6 mäntyä.
Lähteet
Kainuun terva. Käyttö...
Tällaisella sukulaisuudelle ei ole omaa nimitystä suomen kielessä. Siskosi tytär voisi puhua lapselleen äidin serkusta.
Sukulaisten nimitykset löytyvät esimerkiksi alla Tuomas Salsteen sukututkimussivustolta:
http://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Siittimen rakenteesta ja toiminnasta voi etsiä tietoa seuraavista kirjoista: Heusala, Kari: Penis--asento ja lepo, 2000. Kirjaa on saatavilla ainoastaan Oulun
yliopiston kirjastossa sekä Åbo Akademin kirjastossa, joista sitä voi pyytää kaukolainaksi Helsingin kaupunginkirjaston kautta. Kyseistä aihepiiriä voi tutkia myös näistä kirjoista: Cohen, Joseph: Penis-kirja, 2000 sekä Vatsyayana: Kama Sutra--Rakkauden ja rakastelun onnesta ja iloista. Kirjojen saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla löytyvät internetistä aineistotietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi .
Otavan kirjallisuustieto -hakuteoksen mukaan Ohdaketrilogian muodostavat teokset 'Haukkani Memed' (Ince Memed, 1955), 'Ohdakkeet palavat' (Ince Memed II, 1968) ja 'Memedin kosto' (Ince Memed III, 1984). Pumpulitiesarja koostuu teoksista 'Puuvillatie' (Ortadirek, 1960), 'Maa rautaa, taivas kuparia' (Yer demir, gok bakir, 1963) ja 'Kuolematon ruoho' (Ölmez otu, 1969).
Teos 'Suosta nousee uusi maa' on turkiksi Yusufcuk Yusuf , 1975. Muita teoksia 'Ararat-vuoren legenda' (Agridagi efsanesi, 1970), 'Tuhannen härän vuori' (Bin bogalar efsanesi, 1971), 'Tasangon valtiaat' (Demirciler carsisi cinayeti, 1974), 'Poika ja lokki' (Al gözum seyrele Salih, 1976) , 'Kalastaja jota meri vihasi' (Deniz kustu, 1978) ja 'Linnut ovat lähteneet' (Kuslar da...
