Shakespearen Romea ja Julia on suomennettu useampaan otteeseen. Tässä eri kääntäjien versiot kysytyistä säkeistä.
Paavo Cajander (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1881):
"Oi, Romeo, Romeo! Miksi olet Romeo?
Isäsi, nimes kiellä; tai jos sinä
Et sitä tahdo, vanno lempes mulle,
Ja Capulet en enään ole minä.
Yrjö Jylhä (Otava, 1955):
"Oi Romeo! Miks olet Romeo?
Isäs ja nimes kiellä; tai jos sitä
et tahdo, vanno rakkautes mulle,
ja Capulet en enää ole minä."
Marja-Leena Mikkola (WSOY, 2006:
"Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo?
Hylkää isäsi ja kiellä nimesi,
tai jos et tahdo, vanno että rakastat,
enkä minä silloin ole Capulet."
Tunnettuja kosovalaiskirjailijoita ovat esimerkiksi runoilijat Ali Podrimja (1938 – 2005), Sabri Habiti (s. 1950), Eqrem Basha (s. 1948) ja Azem Shkreli (1938 – 1997); lähinnä lyhytproosaa kirjoittanut Anton Pashku (1938 - 1995); sekä erityisesti lastenkirjailijana tunnettu Rifat Kukaj (1938 - 2005). Heidän kaikkien teoksia löytyy myös Helmet-kirjastojen kokoelmista, mutta vain alkuperäiskielellä eli albaniaksi.
Muita tunnettuja kosovalaiskirjailijoita ovat esim. sotaa Belgiaan paennut Skënder Sherifi (s. 1954)sekä Xhevdet Bajraj (s. 1960), joka elää nykyään Meksikossa. Heidän teoksiaan ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastoista.
Nuoremman polven kirjailijoita edustavat runoilijat Ndriçim M. Ademaj, Shpëtim Selmani, Ervina Halili ja Imer...
Kokeile Sanojen aika kirjailijatietokantaa: http://kirjailijat.kirjastot.fi
Voit hakea useilla eri tavoilla (hakupainike on sivun yläosassa). Hae vaikkapa kirjailijoita ja valitse asiasanaksi "nuoret". Tai hae suoraan teoksia ja valitse sopiva asiasana. Sanojen ajasta saat myös tarkempaa tietoja kirjailijoista ja kirjoista, arvosteluja ja linkkejä.
Verkosta löytyy myös suosituslistoja ja luetteloita aihepiireittäin, esimerkiksi:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kirjaluettelot.shtml
http://haku.netlibris.fi/kirjat/search3.htm
http://kurikka.fi/koulut/kirjasto/kirjavinkkeja/murkut.htm
http://www.kuopio.fi/kirjasto/Nuoret/nuoret.htm
Kaikille näistä nimistä ei välttämättä löydy varsinaista alkuperää tai "merkitystä": osa vaikuttaa selvästi ns. analogisilta uudismuodosteilta eli nimiltä, jotka on muodostettu muiden nimien mallin mukaan - esimerkiksi Jelmerin esikuvana lienevät Jalmari ja Elmeri, Janrik taas voisi olla vastaavasti johdettu Janista ja Henrikistä.
Jaron lienee johdettu nimestä Jaro. Senkään syntyhistoriasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta Jaroa voitaneen pitää esimerkiksi lyhennöksenä Jaromirista ja muista slaavilaisista jaro-alkuisista nimistä, joissa 'jaro' tarkoittaa 'kevättä'. Väestörekisterikeskuksen nimirekisteristä löytyy alle 50 Jaroa, joista suurin osa on poikia. Nimi on ollut käytössä 1960-luvulta lähtien.
Jason on englantilainen muunnos...
Auguste Escoffier'n teos Le guide culinaire ilmestyi vuonna 1903. Teos on luettavissa digitoituna useammassakin palvelussa. Valitettavasti Le guide culinaire -teoksesta ei löydy salaattireseptiä tai muutakaan ruokaohjetta, jossa olisi sana japonica.
https://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k65768837/f14.item.texteImage
https://archive.org/
Charles Plogman on tehnyt suomenkieliset sanat Vikingarna -yhtyeelle heidän ruotsiksi laulamaansa kappaleeseen "Leende guldbruna ögon". Suomenkielisen version nimi on "Ruskeat silmät". Laulu on alkujaan kansansävelmä.
Vikingarna on esittänyt laulun TV-ohjelmassa "Laulava sydän" (1999/04/17), luultavasti molemmilla kielillä.
"Ruskeat silmät" kappaleeseen on nuotinnos (sanat, melodia, kosketinsoitin) Charlies-yhtyeen "Vain vähän aikaa" nuottijulkaisussa (ISMN: M-55008-006-5). Keski-kirjastoista nuotti löytyy Saarijärveltä. Siihen voi tehdä seutuvarauksen.
Kollega löysi tämän:
Kyseessä on Nyhverö Nyyssösen tunnussävel:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/07/30/heikki-kinnunen-antoi-kasvonsa-aikamatkailija-nyhvero-nyyssoselle
ja
https://areena.yle.fi/1-50104522
Nyhverö Nyyssönen oli Matti Ijäksen luoma sarja ja Nyhveröä esitti Heikki Kinnunen.
Vuonna 1905 Helsingistä pääsi rautateitse suoraan Viipuriin Pietarin-junalla. Matkan hinta määräytyi pääteasemien välisen etäisyyden ja vaunuluokan (I, II, III) mukaan. Suomen matkailijayhdistyksen julkaisema Turisti : rautateiden aikataulut ja höyrylaivojen kulkuvuorot ilmoittaa Helsingin ja Viipurin etäisyydeksi 313 kilometriä. Julkaisun sivuilta 19–21 löytyvän hintataulukon mukaan 310 kilometrin matka ensimmäisessä luokassa maksoi vuonna 1905 23,60 markkaa, toisessa luokassa 14,15 ja kolmannessa 9,45. Meno–paluulippu oli 20% kahta yksittäistä lippua halvempi. Pikajunien pakolliset paikkaliput ja yöjunien makuuvaunupaikat maksoivat erikseen (s. 10). Samoin painoltaan 25 kg ylittävästä matkatavarasta perittiin lisämaksu jokaiselta...
Uusiminen on mahdollista, mutta ensin Teidän täytyy hankkia tunnusluku. Sen saatte lähimmästä kirjastosta osoittamalla henkilöllisyytenne voimassaolevalla henkilöllisyystodistuksella. Nelinumeroisen tunnusluvun saatte itse valita.
Kun tunnusluku on kerran hankittu, uusiminen on helppoa. Kirjaudutaan nettisivuille (www.helmet.fi), valitaan kohta Omat tietoni (sivujen oikeassa yläkulmassa, syötetään nimi, kirjastokortin numero sekä valittu tunnusluku ja valitaan kohta Näytä asiakastiedot. Näkyviin tulee luettelo lainoista ja varauksista. Klikkaamalla ao. kohtaa pääsette uusimaan joko kaikki lainanne tai valitsemanne lainat. Mikäli ao. niteestä ei ole varauksia, lainat voi uusia tällä tavoin viisi kertaa. Tämän jälkeen nettiuusiminen ei ole...
Tämän ongelman kanssa et ole yksin, joten apua ja asiantuntevia vihjeitä sen ratkaisemiseksi on kyllä tarjolla ja saatavilla kirjastojenkin kokoelmista. Alkajaisiksi suosittelen tutustumista esimerkiksi seuraaviin aihetta käsitteleviin kirjoihin:
Viivi Avellan, Sinkkunaisen käsikirja
Jeff Green, Sinkkuelämän ABC : selviytymisopas deittailuun ja pariutumiseen (ja välille jääviin ihaniin ajanjaksoihin...)
Minni Niemelä, Nettideitit : uusi onni verkosta?
Sari Peltonen, Miehen hankinta- ja kierrätysopas : joka naisen ohjeistuspaketti
Timo Peltonen, Nettideittailijan eloonjäämisopus
Elina Pirinen, Kuinka löytää Se Oikea ja pitää samalla hauskaa
Maire Soiluva, Rakkautta ruudun takaa : kumppani verkosta
Satu Väisänen, Sinkun elämää
Kysymykseen vastaaminen on vaikeaa, varmasti mahdotontakin, kun ei voida tietää, mitkä sävellykset saavat tulevien vuosikymmenten tai -satojen aikana klassikon aseman.
Jonkinlaista suuntaa voisi antaa vaikkapa BBC Music Magazinen kysely maailman suurimmista säveltäjistä. Kysely tehtiin vuonna 2019 ja siihen vastasi 174 taide- ja konserttimusiikin säveltäjää. Viidenkymmenen suurimman säveltäjän listalle nousi viisitoista 1900-luvulla syntyttä säveltäjää, joista kolme on edelleen elossa. Näiden joukossa on myös suomalainen Kaija Saariaho. Listan 1900-luvulla syntyneet säveltäjät ovat seuraavat:
6. György Ligeti (1923-2006)
11. Benjamin Britten (1913-76)
13. Olivier Messiaen (1908-92)
15. Dmitri Shostakovich (1906-75)
17. Kaija...
Asiaa on kysytty aikaisemminkin. Vastauksia voit lukea Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteeshttp://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita hakuruutuun nimet ja tee haku.
Kopioin sinulle osan aikaisemmin annetusta vastauksesta tähän:
"Onni lienee vanhepien tunteita pojan syntymän johdosta kuvastava nimi. Nimen voi käsittää myös onnellisen elämän toivotukseksi lapselle. Se voi myös olla lyhennelmä sanasta onnellinen, jolloin sen vastineita olisi latinan Felix (muistathan Mika Waltarin kirjan Feliks onnellinen) ja kreikan Makarios."
"Ilmari on muotoutunut kantasanasta 'ilma'. 1551 Psalttarissa mainitaan jo hämäläisten epäjumala Ilmarinen. Kalevalassa seppä Ilmarinen oli yksi eepoksen sankareista. Ensimmäinen...
Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosaston mukaan näille lehdillä ei ole saatavilla kirjastolisenssiä, eikä niitä siksi valitettavasti ole mahdollista hankkia kokoelmiin.
Wired-lehden kustantaja on Condé Nast Publications. Päätoimittaja on Scott Dadich.
http://www.wired.com/about/staff_corporate
http://www.wired.com/about/2013/03/wired-staff/
Jyrki Lehikoisen kokoamasta teoksesta Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki, 1999) voit lukea paljon mielenkiintoista tietoa pääkaupunkimme kadunnimistä ja niiden historiasta.
Julkaisun eri painokset ovat luettavissa myös verkossa:
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…
Helsingin kadunnimet -teoksessa kerrottaan, että Lauttasaaren Tallbergin puistotie on nimetty kauppaneuvos Julius Tallbergin mukaan. Julius Tallberg omisti Lauttasaaren vuosina 1911 -1921 ja oli Lauttasaaren taajaväkisen yhdyskunnan perustaja.
Helsingin kadunnimet 3 Helmetissä
Sukukirjoja ja artikkeleita suvuista 1990-luvulla asti voi tutkia kirjasta
Sukuhakemisto = Släktregister = Family index / Mether, Leif , 1949-2005. Suomen sukututkimusseura 1992
Lisäksi kannattaa tehdä halu Finna.fi-haku suvun nimellä. Tarkennetussa haussa voit rajata alasvetovalikosta haun aiheeseen sekä lisätä toisen hakusanan sukukirjat tai sukututkimus toiseen kenttään ja valita siihenkin rajauksen aihe. Suomen sukututkimusseurassa on käsikirjasto, sieltä voisit myös tiedustella. Seurasta saa myös apua sukututkimuksen aloittamiseen, Sukututkimuksen aloittaminen.
Ylioppilaskirjoitusten kielten kokeita saattoi kirjastoihin hankkia muutaman vuoden ajan 90-luvun alussa. Sen jälkeen niiden saanti kariutui tekijänoikeuskysymyksiin, eikä niitä vieläkään voi kirjastoon hankkia. Näitä vanhempia kokeita kuitenkin mm. pääkaupunkiseudun kirjastoissa on.
Englannin, ruotsin, saksan ja ranskan kielikurssien joukossa on kuitenkin joitakin nimenomaan ylioppilaskirjoituksiin valmentautuville laadittuja harjoituksia; niitä voi selata esim. pääkaupunkiseudun tietokannasta Plussasta. Mene Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulle (http://www.lib.hel.fi) ja jatka: > kirjat ja muu aineisto > Helsinki (painike, ei sana tekstissä). Siirrä valinta kohtaan asiasana tai luokka, kirjoita hakulokeroon haluamasi kielen...
Jonkin verran aiheesta löytyy tutkimusta. Asiaa lähestytään kyllä useimmiten tiedohaun etsimisen ja opettamisen kannalta yleensä, eikä niinkään tiedonhakemisena kirjaston kokoelmista.
Tutkimuksen kohteena näyttävät yleensä olevan kouluikäiset, lukutaitoiset lapset.
- Mediakasvatus kirjastossa / toim. Seppo Verho (2009, mm. Helmet-kirjastot)
- Kehittämishanke / Kirjasto Omena : lapset - uusi aihepiiri / nideluokka aikuisten osastolle / Katrin Rebane-Heinonen, Liisa Vänttinen, Seija Pukkila (2008, mm. Helmet-kirjastot)
- Meidän luokka kirjastossa : [kirjaleikkiä harjaantumisluokassa] / [työryhmä: Raisa Alameri-Sajama.. et al.](1997, mm. Helmet-kirjastot)
- Super searchers go to school: sharing online strategies with K-12 students, teachers...
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta määrittelee asemakaava-alueilla olevien katujen, torien, katuaukioiden, puistojen, istutusten ja muihin näihin verrattavien yleisten alueiden puhtaana- ja kunnossapitoa.
Kadun kunnossapidossa kuuluu kunnalle kaikki mitä ei erikseen ole tontinomistajan tehtäväksi säädetty. Tontinomistajan velvollisuutena on pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtia liukkauden torjumisesta ja liukkauden torjumiseen käytetyn kiviaineksen poistamisesta jalkakäytävältä.
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta
https://www.kuntaliitto.fi/yhdyskunnat-ja-ymparisto/...
Olet oikeassa: pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmissa ei todellakaan ole perhekoteja käsittelevää kirjallisuutta.
Helsingin yliopiston kirjastoista http://helka.csc.fi/ löytyvät seuraavat teokset:
Turunen, Tero: Aitoo tunnetta? : kahdeksan nuoren kokemuksia elämästä perhekodissa, 2000.
Kirjaa voi lukea Kasvatustieteellisen tdk:n kirjastossa Bulevardilla. Sitä ei saa kotilainaan.
Isoniemi, Riina: "Kappaleen matkaa jotakin hyvää" : Lastensuojelun viikonloppuperhesijoitus avohuollon sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta, 2000. Tämä on Valtiotieteelliseen tiedekuntaan tehty opinnäytetyö, joka on luettavissa Valtiotieteellisen tdk:n kirjastossa.
Mattila, Eevaleena: Yhtä suurta perhettä : perhekotien vastuuhenkilöiden näkemyksiä...
