Kovin paljon henkilötietoja runoilija ja kääntäjä Jean-Pierre Rousseausta ei valitettavasti löytynyt. Seppo Lappalaisen kanssa yhteistyössä tehdyssä runokokoelmassa Les oreilles de souris = Hiirenkorvat (1977) kerrotaan, että hän on syntynyt 28.12.1944 Caudéranissa, Ranskassa, julkaissut runoja Ranskassa sekä toiminut kielen opettajana ja puutarhurina Suomessa.
Pohjois-Karjalan jälkeen Rousseau toimi ranskan kielen lehtorina Tampereen yliopistossa lukuvuoteen 1982-83 saakka. Häneltä on julkaistu useita runokokoelmia ranskalaisten kustantajien kautta: esikoisteos Herbier ilmestyi vuonna 1977; toistaiseksi viimeisin on 2015 julkaistu L'ame partagée. Vuonna 2004 ilmestyneen Leino-valikoiman lisäksi Rousseau...
"Great balls of fire" on huudahdus, jolla ilmaistaan hämmästystä tai yllättyneisyyttä. Sitä ei siis kannata kääntää sanatarkasti. Vastaava suomalainen ilmaisu voisi olla vaikkapa "tuhat tulimmaista". Otis Blackwellin ja Jack Hammerin kirjoittamassa, Jerry Lee Lewisin tunnetuksi tekemässä laulussa ilmaisu esiintyy yhdessä toisen, samaa tarkoittavan huudahduksen "goodness gracious" kanssa.
The Phrase Finder: https://www.phrases.org.uk/meanings/great-balls-of-fire.html
Dictionary.com: https://www.dictionary.com/browse/goodness-gracious
Songfacts: https://www.songfacts.com/facts/jerry-lee-lewis/great-balls-of-fire
Varsin lähelle etsittyä osuu Mika Waltarin Satu kilpa-ajovaunusta ja kuorma-autosta, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1929 Waltarin satukokoelmassa Dshinnistanin prinssi. Siinä Ford-mallinen kuorma-auto ja komea kilpa-ajoauto kertovat korjaamolla toisilleen, miten ne sinne päätyivät. Kielellisesti uusittuna satu oli myöhemmin mukana alakoulun lukukirjoissa (mm. Urho Somerkiven Lasten viides lukukirja ja Aikamme lukukirja. 3) nimellä Satu kilpa-autosta ja kuorma-autosta, varustettuna maininnalla "Mika Waltarin mukaan". Kolmatta osapuolta tässä autojen keskustelussa ei kuitenkaan ole. Varsinkin rättisitikan mukaan saaminen olisi edellyttänyt Waltarilta sangen huomattavia satusedän taitoja: Citroën 2CV:n valmistus aloitettiin nimittäin...
Laulu on nimeltään "Tulis jo joulu" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Maija-Liisa Könönen. Laulussa lapsi ja äiti laulavat vuorotellen. Laulu alkaa: "Äiti kerro miten pitkä aika jouluun on... äiti monta yötä jouluun vielä on". Äiti laulaa: "...piparkakut voimme alkaa vaikka heti huomenna. Joulu joutuu kyllä kunhan aika on."
Laulusta ei ole julkaistu nuottia. Sen ovat levyttäneet Mai-Lis Könönen (äiti), Nina Lehtimäki (lapsi) ja Lasse Könösen studio-orkesteri. Tämä esitys löytyy seuraavilta C-kaseteilta:
Joulun aikaan : uusia ja vanhoja joululauluja (Minimusic, [1981])
Hyvää joulua! : 16 kauneinta joululaulua (Minimusic, [1983], Minimusic MIC132)
Tonttumetsän superjoulu : joulun ajan musiikkia (Minimusic, [1988])
Hyvää joulua! : 16...
Kysy kirjastonhoitajalta palstalla on vastattu samaan kysymykseen 4.11.2003 näin:
Sotamies Honkajoki ilmestyy Tuntemattomassa sotilaassa mukaan kertomukseen sivulla 301.Jo tässä vaiheessa paljastuu kuinka sanavalmis ja jopa narrimainen Honkajoki hauskuttaa tovereitaan kriittisillä huomioillaan esimiehistä ja sodasta. Kirjassaan Jalon kansan parhaat voimat Jyrki Nummi toteaa Honkajoen kielitaituriksi, joka leikkii erilaisilla rooleilla ja jonka lääke toivottomaan tilanteeseen on huumori. Honkajoen parodiat ovat tavallista taitavampaa lööperiä, vaikka ne rakentuvatkin perinteisen sotilashuumorin ja anekdoottien varaan.
Lukemalla Tuntemattomaan sotilaan saat parhaan kuvan Honkajoesta.Tutkimisen arvoisia kirjoja ovat myös
Nils-Börje Stormbom:...
Kirjallisuutta aiheesta siis löytyy suomen kielellä esim. Lindqvist, Cecilia: Merkkien valtakunta (1991) ja Huotari, Tauno-Olavi: Kiinan kulttuuri (1999),
sieltä osasto Kiinan kieli ja kalligrafia.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy muitakin vastauksia kiinan kielestä, voit hakea fraasilla (eli lainausmerkkien sisällä) kiinan kieli, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Myös linkkejä englanninkielisille sivuille löydät arkiston aiemmista vastauksista.
Jäniseläimet (lagomorpha) jaotellaan kahteen heimoon: jäniksiin (leporidae) ja meillä tuntemattomampiin piiskujäniksiin eli pikoihin. Jänisten heimo jaotellaan ”varsinaisiin jäniksiin” (lepus) ja kaniineihin. Jäniksiin kuuluvista pitkäkorvista käytetään englannissa sanaa ”hare” ja kaniineista ”rabbit”.
Kaniinit eroavat jäniksistä monin tavoin. Kaniinit ovat mm. kooltaan pienempiä ja niillä on lyhyemmät korvat. Kaniinit ovat syntyessään jäniksiä avuttomampia, sillä ne syntyvät sokeina ja ilman turkkia. Lajit eroavat myös levinneisyydeltään ja elinympäristöiltään. Jänikset viihtyvät erityisesti tasangoilla kuten preerialla, tundralla ja savannilla. Kaniinien elinympäristöt taas ovat moninaisemmat.
Yhdysvalloissa elää lukuisia jänis- ja...
Vastaus kysymykseesi vaatii vastausta ainakin muutamaan rajatumpaan kysymykseen: Kuinka suuret ovat patruunan tuotannossa ja kuljetuksessa syntyvät päästöt? Kuinka suuret ovat patruunan varsinaisen ampumisen päästöt? Ja kuinka suuret ovat ammutun patruunan kierrätyksen/luontoon jättämisen päästöt? Ja tarkan vastauksen määrittäminen jokaiseen näistä kysymyksistä riippuu puolestaan sekin monesta tekijästä: Millaista patruunaa käytettiin? Mitä ammutulle patruunalle tehdään? Millaisella aseella patruuna ammuttiin? Esimerkiksi Wingfors et. al. (2014): Emission factors for gases and particle-bound substances produced by firing lead-free small-caliber ammunition. J Occup Environ Hyg,11(5). käsittelee erityisesti erilaisten ammustyyppien...
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä.
Olen yli 20 vuotta tehnyt Eduskunnan kirjastolle kirjahankintoja. Näiden vuosien aikana en ole kertaakaan kohdannut minkäänlaista ideologista tai poliittista painetta hankintojen tekemiseksi tai kirjojen poistamiseksi.
Historian aikana tällaista toki joskus on voinut tapahtua. Toisen maailmansodan jälkeen - Pariisin rauhansopimuksen mukaisesti - yleisön saatavilta poistettiin Neuvostoliittoon kriittisesti suhtautuvaa kirjallisuutta. Tiedetään, että tuolloin Eduskunnan kirjastolle kaavailtiin yhteiskunnallista tehtävää, jonka perusteella se olisi vastannut neuvostovastaisen kirjallisuuden poistoista niin suomalaisista kirjastoista kuin kirjakaupoistakin.
Tämä valtioneuvoston...
Vuonna 2005 on ilmestynyt kirja Barth, Reinhard
Historian suurnaiset, ISBN 951-20-6762-5 (sid.).
Siinä on tietoja Kleopatrasta Indira Gandhiin ja alkuteos on saksalainen. Suomen historian naisista on ilmestynyt vuonna 1999 Kalanti, Caius: Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiasta, ISBN 951-23-3949-8 ja vuonna 2000 saman tekijän Koskettavia naiskohtaloita Suomen historiasta, ISBN 951-23-4069-0.
Suomen rahat arviohintoineen 2005 keräilyoppaan mukaan vuoden 1929 markka on ollut nikkeliä. Jos raha on virheetön ja leimakiiltoinen, sen arvo 25 euroa. Jos se on lievästi tummunut, arvo on 15 euroa. Jos korkeimmissa kohdissa on hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat teräviä, arvo on 3 euroa. Jos raha-aihio on tehty vuosien 1921-1924 markasta ja vanhan lyönnin jäljet ovat selvästi näkyvissä, vastaavat arvot ovat 75, 50 ja 12 euroa ja kuluneen rahankin arvo on 3 euroa.
Opetushallituksella on Netlibris-sivusto eli Kunnari, jossa on kirjatarjottimia eri luokka-asteille. Netlibris-kirjallisuuspiirit ovat verkossa toimivia koulujen kirjallisuuden opetuksen yhteisprojekteja.
Opetushallitus on rahoittanut toimintaa vuoteen 2007 asti, jonka jälkeen työtä on jatkettu kuntien omilla resursseilla. Käytännössä opettajat eri puolilta Suomea ovat luoneet sivuston, johon kuuluu kirjallisuustietokanta. Tapiiri on esi- ja alkuopetuksen, Kumi-Tarzan 3- ja 4-luokkalaisten, Matilda 5- ja 6-luokkalaisten ja Sinuhe yläasteen tarjotin. Lukiolaisille on oma Odysseia-niminen syventävä kirjallisuuskurssi keskustelupiireineen. Ks. tarkemmin:
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/netlibris/
http://www2.edu.fi/kunnari/
Monet koulut...
Loimaan pesula tiivistää sivuillaan näin: "Emulsiopesu on kemiallista vesipesua ja kemikaaliton vaihtoehto, joka poikkeaa runsaasti perinteisestä kuivapesusta eli kemiallisesta pesusta. Se on myös tehokas ja luontoystävällinen tapa puhdistaa. Emulsiopesut tehdään veden ja pesuaineen avulla, jossa kuitenkin käytetään pesuainetta, joka suojaa vaatetta normaalin vesipesun vaikutuksilta kuten kutistumiselta ja nukkaantumiselta. Kangas ei kulu kuten normaalissa vesipesussa, jolloin se kestää kauemmin.
Joissakin kangaslaaduissa emulsiopesut käyvät silloin, kun kemiallinen pesu on kielletty. Emulsiopesut tehoavat parhaiten vesiliukoisiin tahroihin ja näin ollen suurin osa liuotinpesuista (kemiallinen pesu), voidaan korvata emulsiopesulla." ...
Kirjastosta löytyy nuorille useitakin seksioppaita, tässä muutaman tiedot:
Zep & Hélène Bruller: Seksin zalat : oppaana Titeuf, 2006
Pia Brandt: Hei beibi, mä oon tulta! : nuoren oma seksikirja, 2004
Jenni Pääskysaari: Kompassi : Jennin kirja sinulle, 2002
Miriam Stoppard: Nuorten seksikirja, 1998
Voit tarkistaa löytyykö näitä kirjoja omasta lähikirjastostasi Helmet-palvelusta www.helmet.fi . Jollei ole, niin lasten materiaalia voit tilata maksutta. Aikuisten osastolta seksiin liittyvät kirjat löytyvät Espoossa luokasta 59.35.
Jevtusenkon runoa, joka alkaa "valkeat yöt" emme saaneet käsiimme, mutta se on todennäköisesti nimeltään Valkeat yöt Arkangelissa tai Valkoiset yöt Arkangelissa vuodelta 1964.
Runo nimeltä Loitsu alkaa sanoilla "Kevätyönä ajattele minua ja kesäyönä ajattele minua..." Kokonaisuudessaan runon voi lukea ainakin teoksesta Maailman runosydän (WSOY, 1998).
Kyseessä on Olof Bergin runo Kova pää. Runo oli mukana vuonna 1875 ilmestyneessä runokokoelmassa nimeltä Sepitelmiä: runon-kokeita, jonka Berg julkaisi kirjailijanimellä Olli Wuorinen. Internetissä runo löytyy ainakin osoitteesta http://fi.wikisource.org/wiki/Kova_pää
1960-luvulla käytössä olleista lukukirjoista etsityt Pekka-runot löytyvät Maunu Niinistön, Aulis Ojajärven ja Aimo Turusen toimittamasta oppikoulun ensimmäisen luokan lukemistosta Keskikoulun lukukirja 1 (WSOY, 1962). Ensimmäinen runo on Oiva Paloheimon Auttamaton Pekka (s. 14), toinen Theodor (T. H.) Körnerin Maailman tekijä (s. 128).
Auttamaton Pekka ilmestyi alunperin Paloheimon vuonna 1935 julkaistussa esikoiskokoelmassa Vaeltava laulaja. Sittemmin se on päätynyt myös lukuisiin runoantologioihin (esim. Runojen runot : satayksi kauneinta, Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja, Eläinrunojen kirja, Eläköön koira, Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947, Lausuntarunoja nuorelle väelle :...
Voit tilata syntymätodistuksen Digi- ja väestötietovirastosta.
Alla olevata linkistä löydät ohjeet ja muuta lisätietoa aiheesta.
https://dvv.fi/syntymatodistus
Toppilansalmi - Hietasaari. Rakennusinventointi 1992 -julkaisussa (Oulun kaupunki, sarja A 109/1992) mainitaan osoitteessa Vaaskiventie 1 sijaitseva huvila, jonka on rakennuttanut oululainen merikapteeni ja joka on myöhemmin siirtynyt Oulasvirran suvun omistukseen. Nykyisin rakennus on tiettävästi kaupungin omistuksessa ja se on saanut huonon kuntonsa vuoksi purkuluvan.
Huvilan runko-osat ovat vuodelta 1878. Lisärakennus on valmistunut 1920. Rakennusinventoinnin mukaan "Hirsirunkoinen, kiviperustuksien päällä oleva huvila on ulkoa vuorattu ja maalattu punamullalla. Rakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäiset piirteensä ja kerroksellisen rakenteensa."
Erinomaisen katsauksen vanhaan oululaiseen huvilakulttuuriin saa Kaarina Niskalan...
