Tokihan kaipaamiasi dekkareita löytyy vielä paljon lisää. On tosin vähän määrittelykysymys, milloin dekkari olisi tarpeeksi eksoottinen maantieteellisesti tai historiallisesti, mutta tuossa alla olisi hiukan listaa kirjoista, jotka tulivat mieleeni. Väkivaltaa on mukana vaihtelevasti.
Moni kirjoista on myös osa sarjaa, joten jos tuossa mainittu sarjan ensimmäinen osa miellyttää, samanlaista löytyy lisää. Täytyy vielä huomauttaa, ettei tämä ole mitenkään kattava lista tällaisista eksoottisista dekkareista, joten niitä on varmasti vielä enemmänkin.
Tässä siis vinkkilistani:
Ajan tytär / Josephine Tey (sijoittuu 1400-luvun Englantiin)
Ajan varas / Tony Hillerman (sijoittuu navahojen keskuuteen)
Alan Bradley: Piiraan maku makea (...
Kovin laajoja kuvauksia anglikaanisen kirkon alkuajoista ei suomen kielellä tunnu löytyvän. Jonkin verran aihetta käsittelevät esim. GASCOIGNE, Bamber: Kristikunnan historia (ss.168-173; Weilin+Göös 1978) sekä ALNAES, Karsten: Euroopan historia. Herääminen: 1300-1600 (Otava 2004). Myös suuret yleishistorian kirjasarjat tietenkin käsittelevät aikakautta, mutta yleensä melko pinnalliseen sävyyn. Nämä teokset ovat saatavilla Helmet-kirjastoissa. Perusteellisempaa ja syvempää tietoa aiheesta löytyy Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista, sekä pääkirjastosta että opiskelijakirjastosta. Tämä aineisto on kuitenkin lähes tulkoon yksinomaan englanninkielistä, esim. ELTON, G.R.: Reformation Europe 1517-1559 (1990); FENWICK, John: The Free Church...
Kyseinen Maaria Leinosen runo on nimeltään Tämän maiseman syliin synnyin. Runo on kokoelmasta Sydämessäni tämä maa vuodelta 2003 (Kirjapaja). Runo on luettavissa myös Maaria Leinosen runojen kokoelmasta Kootut runot II : Matka on laulu : 1994-2005 (Kirjapaja, 2006).
Hei,maatuskoiden valmistus aloitettiin Venäjällä 1800-luvulla. Ensimmäisen prototyypin teki Sergei Malyutin, jota pidetään venäläisen tyylin perustajana. Tämän jälkeen lelujenvalmistaja Vasiliy Zvezdochkin alkoi veistämään nukkeja puusta ja ne saivat nykyisen nimensä maatuska. Itse maatuskanukke ei kuitenkaan ole venäläinen keksintö, vaan sen esikuva on 1890-luvulla Japanista Moskovaan tuotu sisäkkäisistä viisaannäköisistä, kaljuista mieshahmoista koostuva leikkikalu Fukuruma. Lähteet: Maatuskojen historiaa - Suomi-Venäjä-SeuraMaatuskoja - Kotus
Kuningas Ludvig XVI:n muistokappelilla, uusklassismia ja romantiikkaa arkkitehtuuriltaan yhdistelevällä Chapelle expiatoirella ei vaikuttaisi olevan suomenkielistä nimeä. Ranskan expiatoire voidaan suomentaa sovitukseksi, ja se viittaa nimessä kuninkaanmurhaamisen synnin sovittamiseen. Kappelin rakennutti vallankumouksen myötä teloitetun veljensä muistolle Ranskan kuningas Ludvig XVIII vuosina 1816–1826. Kuningas Ludvig XVI ja kuningatar Marie Antoinette oli teloitettu vuonna 1793, ja heidät molemmat haudattiin alun perin Pariisin 8. arrondissementissa sijaitsevalle Madeleine-hautausmaalle. Kun vuonna 1814 alkaneen Bourbon-restauraation myötä kuningassuku palasi valtaan, Ludvig XVIII päätti siirrättää ruumiit Saint-Denisin basilikaan,...
Sinun kannattaa ottaa suoraan yhteyttä kuluttajavirastoon. Kuluttajaoikeusneuvoja on tavattavissa ma - pe klo 9 - 15.00 puhelimessa 071 873 1901. Voit lähettää asiasi myös sähköisesti kuluttaneuvonnan käsittelyyn.
http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/yhteystiedot/
Ääntämisohjeet löytyvät ainakin Gummeruksen Matkalle mukaan -sarjaan kuuluvasta kirjasta Suomi-venäjä-suomi, 2008 (978-951-20-7624-6)sekä internetistä www.sanakirja.org -sivustolta.
Angelique-elokuvat löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmasta. Tein haun sanoilla Angelique ja Golon (kirjojen kirjoittaja) ja valitsin aineistoksi DVD-levyn. Hakutulos löytyy tästä linkistä. Joitakin osia elokuvasarjasta on kahtena eri versiona, mutta kummassakin versiossa on myös suomenkieliset tekstit.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sangelique%20golon__Ff%3Afacetmediatype%3Ag%3Ag%3ADVD-levy%3A%3A__Otitle__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Tässä vielä Angelique elokuvien nimet ja järjestys.
Angélique. Vol. 1 (ranskankielinen nimi Angélique, marquise des anges)
Angélique. Vol. 2 : The road to Versailles (suomeksi Angelika - enkelten markiisitar, ranskaksi Merveilleuse Angélique)
Angélique. Vol. 3 : Angélique and the...
Suomen varhaisimmat kirjakokoelmat olivat luostarikirjastoja ja kirkkojen kirjakokoelmia. Turun Akatemian kirjasto perustettiin vuonna 1640.
Jonkinlaisia sivistyneistön lukuseuroja toimi Suomessa jo 1600-luvulla. Lukuseurat yleistyivät 1700-luvun lopulla. Suomen ensimmäinen lainakirjasto syntyi Vaasaan vuonna 1794, kun Vaasan Luku-seuran kirjasto ryhtyi lainaamaan kirjoja kaikille kaupunkilaisille, ei pelkästään lukuseuran jäsenille.
Tähän asti kaikki Suomen kirjastot olivat ruotsinkielisiä eikä suuri suomekielinen rahvas näistä kirjastoista hyötynyt.
Kansallisen heräämisen aikaan hieman ennen 1800-luvun puoliväliä ylioppilat ja sivistyneistö ryhtyivät perustamaan kirjastoja tavalliselle suomenkieliselle kansalle. 1900-luvun alussa...
"Puut puhkeis, maat halkeis, meri mustaksi muuttuis" lauletaan ainakin kansanlaulussa, josta julkaisuissa käytetään esimerkiksi nimiä "Tämä maa on niin viheriäinen", "Tämä maa on niin veheriäänen", "Tämä maa on niin viheriäänen" ja "Viheriäinen maa". Laulu alkaa: "Tämä maa on niin viherjäinen". Laulusta on olemassa erilaisia toisintoja eikä kaikissa ole mukana mainittua kohtaa. Esimerkiksi Marjatta ja Martti Pokelan esittämässä "Karjalaisessa piirilaulussa" ei tuota kohtaa ole, vaikka laulu alkaa samoin sanoin ja melodia on sama. Sanonnasta löytyy erilaisia muunnelmia esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista.Mainittu kohta on mukana esimerkiksi seuraaviin nuotteihin sisältyvissä toisinnoissa:Alavuden laulukirja (...
Hyvä pohdiskelija! Suosittelen sinulle luettavaksi F.M Dostojevskin romaania Rikos ja rangaistus. Siinä lakitieteen ylioppilas Raskolnikov pohtii hieman samankaltaisia kysymyksiä ahtaassa komerohuoneessaan. Kenellä on oikeus kulkea jättiläisen askelin? Mikä on kenenkin olemassaolon tarkoitus?
Runo esiintyy Cynthia Voigtin kirjassa Tuulta purjeisiin tässä muodossa:
"On kotiin palannut metsämies, kotiin kukkuloilta, on kotiin palannut merimies meriltä kaukaisilta." Kirjassa ei ole tietoa runon kirjoittajasta eikä siitä onko suomentaja sama kuin koko romaanin (Sirkka Salonen).
Runo on osa R.L.Stevensonin kirjoittamasta "Requiem"-runosta. Koko runo on netissä useilla sivustoilla englanninkielisenä, esim. http://digital.nls.uk/rlstevenson/requiem.html ja http://www.funeralhelper.org/requiem-r-l-stevenson.html
Kirjailja Jukka Parkkisen nettisivulla on Patsaita ja jalustoja -niminen osa, jossa on myös tietoa R.L.Stevensonista sekä kyseinen runo http://www.parkkinen.org/stevenson.html. Siellä on runosta myös toinen suomennos, jonka on...
Löysin esimerkiksi tällaisia suomenkielisiä tutkimuksia:
H. Rinne, R. Shemeikka, A Saares, T. Ilomäki, E. Poutiainen & V. Notkola, Merenkulkijoiden työkyvyttömyys ja kuolleisuus (2015): https://www.merimieselakekassa.fi/fi/tyohyvinvointijakuntoutus/tutkimuksia/Documents/Loppuraportti%20Merenkulkijoiden%20ty%C3%B6kyvytt%C3%B6myys%20ja%20kuolleisuus%2022102015.pdf
H. Rinne, Merenkulkijoiden kuolleisuus ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen miehillä 2001-2015 (2018): https://kuntoutussaatio.fi/assets/files/2019/10/Tutkittua_tietoa_kuoma_merenkulkijat.pdf
K. Asikainen, S. Grundström & H. Heinilä, Laiva työympäristönä : terveyteen ja työhyvinvointiin vaikuttavat...
Pallomaisesti haarovat kasvit, jotka tuulen kuljettamina kierivät pitkin aavikoita ja preerioita ovat suomalaisille tuttuja ainakin lännenelokuvista. Tällaisia kasveja kutsutaan aro- tai aavikkokierijöiksi. Kypsytettyään siemenensä ne katkeavat juurenniskasta ja lähtevät tuulen puskemina matkaan, karistaen siemeniään taipaleellaan. Eräät monivuotiset kierijät pystyvät jopa juurtumaan uudelleen maahan ja jatkamaan kasvuaan.
Suomen kasvilajeista kierijöihin kuuluu esimerkiksi unkarinpernaruoho. Meillä kierijät saavat kovimmat kyydit talvisin jäällä tai avomaalla kovalla hankiaisella.
https://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/unkarinpernaruoho
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Tiainen perustuu linnun nimeen.
"Nimettävää on voitu alkaa kutsua Tiaiseksi ruumiillisten tai henkisten ominaisuuksien (pieni, vikkelä, nopeaälyinen tms.) perusteella tai siksi, että tuttujen eläinten nimityksistä on saatu luonteva malli yksilöidä niin henkilö kuin koko sukukin."
Viidenrajantie (Femgränsvägen) sijaitsee useiden entisten maaatilojen rajamailla. Tien aiempi nimi Peltotie (Åkervägen) muutettiin Viidenrajantieksi vuonna 1948.
Lähde: Helsingin kadunnimet. 2. korj. p. 1992 [Helsingin kaupunki]
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilta pääsee moniin suomen- ja muunkielisiin artikkelitietokantoihin, joista löytyy tietoa Helsingin kaupunginkirjaston Internetsivuilta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ tietokantojen kohdalta.
Kattavin aikakauslehtivalikoima on Pasilan kirjastossa. Siellä lehdet ovat myös aina saatavilla, koska niitä ei lainata. Lehdet varastoidaan vuosikertoina, ja ne saa pyydettäessä heti varastosta.
Kysyjä viitannee tässä siihen aikaan, joka kuluu uutuuskirjan saapumisesta kirjastoon ja siihen, että uutuus saadaan lukijoiden käyttöön. "Niin kauan" on tietysti suhteellinen käsite, oletan tässä, että kärsimätön odottaja tarkoittaa sillä "liian kauan".
Yksittäisen kirjan käsittelyssä on useita sinänsä pieniä työvaiheita, jotka kaikki vaikuttavat toimitusnopeuteen. Kirjan saapuminen täytyy merkitä tilausjärjestelmään, sitten se luetteloidaan ja rekisteröidään yksittäisenä lainattavana niteenä teknisesti. Yleensä kirja myös suojataan kulutukselta muovilla ja leimoin merkitään tietyn kunnan tai kirjaston omaisuudeksi. Jos mitään yllättävää ei tapahdu, yksittäisen kirjan käsittely ei montaa kymmentä minuuttia kestä.
Siihen, miten nopeasti...
Hei, en ota kantaa siihen, kumpi merkeistä on parempi, mutta kerron vähän merkkien tarkoituksista ja eroavaisuuksista. Hyvää Suomesta on tiukempi alkuperämerkki elintarvikkeille, kuin Avainlippu, mutta Avainlippu kattaa laajemmin myös palveluita ja muita tuotteita. Kumpikin merkki on tarkoitettu siihen, että asiakas tunnistaa mahdollisimman nopeasti suomalaisen tuotteen tai elintarvikkeen.Avainlippu:kertoo siitä, että tuote on valmistettu Suomessa tai palvelu tuotetaan suomalaisomisteisen yrityksen toimestaverkkokaupan yhteydessä se kertoo siitä, että varasto sijaitsee Suomessa ja sen ylläpitäjä on suomalainen yhtiöavainlippumerkin voin siis nähdä joko tuotteissa, palveluissa tai verkkokaupassavaatii vähintään 50% suomalaisomistuksenHyvää...
Tarkoitat varmaankin Dr. Philin (Phillip C. McGraw) teosta ”The ultimate weight solution cookbook”, julkaistu vuonna 2004.
Harmillista kyllä, kyseistä keittokirjaa ei löytynyt pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä hankintatietokannasta. Teosta ei siis ole tällä hetkellä niillä listoilla, joista aineistoa kirjastoihin valitaan. Voit toki tehdä tästä Dr. Philin opuksesta hankintaehdotuksen vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston sähköisellä lomakkeella: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.aspx.
Kirjaa ei muuten taida olla ainakaan englanninkielisenä missään suomalaisessa yleisessä tai korkeakoulun kirjastossa. Ruotsia taitavat voivat kysellä tätä teosta Turun kaupunginkirjastosta:
McGraw, Phillip C.: Sjustegsmetoden...
