Kysymyksessä ei ole täsmennetty, minkä kirjaston varauksista ja kuljetuksista on kysymys, joten seuraava vastaus antaa vain suuntaviivoja ja perustuu HelMet-kirjastojen käytäntöihin.
"Kuljetuksessa" tarkoittaa, että varaus on otettu kiinni eli haluttu on löydetty ja se on lähetetty omistajakirjastosta eteenpäin noutokirjastoon. Kuinka kauan sitten menee lähetyshetkestä siihen, että varaus on noutopaikassa, riippuu sekä ajankohdasta että noutokirjaston koosta.
Mitä isompi yksikkö noutokirjasto on, sitä useammin sinne viedään varauksia. Isoimpiin kirjastoihin tulee tavaraa kahdesti päivässä, pienempiin vain kerran päivässä, joihinkin vielä harvemmin.
Toinen kuljetuksen nopeuteen vaikuttava tekijä on se, milloin varaus saatiin lähtemään...
Yksi maantieteeseen liittyvä von Fieandt oli Otto Alfred von Fieandt, joka oli maanmittausinsinööri. Hän eli vuosina 1853-1929. Hän ei kuitenkaan liene kirjoittanut runoja.
Runot saattavat olla muistiriimejä, joiden avulla on opittu muistamaan juuri maantieteen nimiluetteloita. Nurmeksen lukion sivuilta löytyy yksi riimi, jossa on myös osa sinun muistamaasi runoa. Se alkaa näin:
"Baikal, Balkas, Araljärvi,
älä niistä vettä särvi.
Jos sä vettä tahdot juoda,
joet suuret sen voi tuoda: ..."
Koko runo löytyy Nurmeksen lukion sivuilta:
https://peda.net/nurmes/nurmeksen-lukio/lukion-esittely/lukion-historia…
Kollega muisti myös vastaavan tehdyn Suomen rannikkokaupungeista, joka lauletaan Suomen salossa (...hoi laari laari laa) -laulun...
Suurin osa infektioista tarttuu ihmisten välisissä kontakteissa. Riski altistua mikrobitartunnalle välillisesti on merkittävästi pienempi kuin saada tartunta suoraan tautia sairastavalta ihmiseltä. Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Pentti Huovisen mukaan lähes kaikki mikrobit menettävät tehoaan jouduttuaan "kuivalle maalle". Virukset selviävät elossa esimerkiksi rahoissa, kaiteissa tai kirjaston kirjoissa muutamasta tunnista pariin päivään.
Mikrobiologian yleislääkäri Risto Vuennon mukaan tautien leviämisestä lainakirjojen välityksellä ei ole tieteellistä näyttöä. Influenssa-aikaan ei tarvitse varoa lainaamista eikä kirjoja tarvitse jättää palauttamatta, jos kotona on ripulia tai flunssaa.
Sairaudet eivät leviä kirjojen...
Tässä muutamia usein kysyttyjä kirjoja:
Kari Kiianmaan kirjat, esim. Sata neuvoa ja vinkkiä parisuhteen päättyessä tai Hyvä ero, uusi elämä. Bruce Fisher: Jälleenrakennus: kun suhteesi päättyy. Saara Kinnunen: Kun tiet eroavat: elämää avioeron jälkeen (kristillinen näkökulma). Kirjaston tietokannasta asiasanalla avioero löytyy runsaasti aineistoa eri näkökulmista - myös kaunokirjallisuutta. Tässä palvelussa on aiemmin suositeltu kirjoja, jotka voimaannuttavat erotilanteessa http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=385c21f9-8c6c-4e3….
Kuvassa on vyöihrakuoriaisen toukka. Laji on meillä luonnonvarainen. Se elää ulkona toukkana lintujen ja nisäkkäiden pesissä syöden irtonaisia karvoja tai höyheniä. Se ei elä eläimen iholla tai turkissa. Lajista ei ole vaaraa ihmisille eikä eläimille. Vyöihrakuoriainen on niin yleinen, että se löytyy useimmista taloista, jonne se pääsee muun muassa ikkunasta lentämällä tai ryömimällä.
Sisällä se voisi teoriassa syödä myös jotain villa- tai turkispohjaista, mutta yleensä se piilottelee varjoissa, eikä tämä laji usein aiheuta mitään näkyviä vahinkoja. Löytyneet yksilöt voi poistaa ja muuten pitää huolta perussiivouksesta. Joissain tapauksissa (esimerkiksi vanhat rakennukset) niitä voi olla seinien raoissa, jossa voivat syödä vaikka kuolleen...
Kyse on Lauri Pohjanpään runosta Jänikset. Runo löytyy 1917 julkaistusta kokoelmasta Uusi kevät ja muita runoja sekä antologiasta Kaipuu ylitse ajan (Valitut runot 1910-1954).
Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että molemmat muodot ovat oikeita eli sanaa ”lepakko” voi taivuttaa monikon partitiivissa muotoon ”lepakkoja” tai ”lepakoita”.
Laulun nimi on Aattoiltana ja sanat on kirjoittanut Hilja Haahti vuonna 1903, sävellys on Wilho Siukosen. Laulua ei ole nykyisin käytössä olevassa virsikirjassa.
HelMet-kirjastoissa lainan voi uusia kolme kertaa, jos siitä ei ole varauksia. Sen jälkeen voit tuoda lainaamasi aineiston kirjastoon ja lainata sen saman tien uudelleen, ellei varauksia ole. Viikoksi lainattavia bestsellerkirjoja ei voi uusia yhtään kertaa. Tietoja lainaamisesta ja uusimisesta löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/6c6735a2-d667-447d-9d04-dc7b2aa8bdb4.aspx.
Asutuksen ja teollisuuden jätevedet johdetaan jätevesivesiverkoston kautta jätevedenpuhdistamolle, joita on Suomessa noin 540. Verkosto koostuu viemäriputkien lisäksi tarkastuskaivoista ja pumppaamoista. Asutusalueen jätevedet johdetaan tavallisesti viettoviemärissä (paineettomassa viemärissä) pumppaamolle asti. Pumppaamossa vesi nostetaan tavallisesti korkeammalla olevaan putkeen, josta se voi jatkaa viettoviemärissä eteenpäin.
Tavallisesti sadevedet johdetaan omaan sadevesiputkeen ja jätevedet omaansa. Tällaista järjestelmää kutsutaan erillisviemäröinniksi. Vanhoilla asuinalueilla saattaa vielä olla sekaviemäreitä (sadevedet ja jätevedet samaan viemäriin). Erillisviemäröinnillä jätevesienkäsittelyyn tuleva vuotovesimäärä saadaan...
Nimi Venja näyttäisi pohjautuvan raamatulliseen Benjamin-nimeen sekä latinan Benedictukseen, joka merkitsee siunattua. Teresa Normanin A World of Baby Names -teoksen (1996) mukaan Venäjällä nimi Veniamin on muunnelma Benjaminista, ja nimi saatetaan lyhentää muotoon Venja tai Venya. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirja puolestaan kertoo Venjan olevan venäläinen lyhentymä Benedictuksesta, joka Suomessa tunnetaan parhaiten Penttinä.
Alkuperänsä puolesta Venja olisi siis miehennimi, mutta suomalaisen korvaan se kuulostanee ennemmin naisennimeltä. Eero Kiviniemen Suomalaisten etunimet -teos mainitsee, että venäläinen Ivan- tai Ivana-nimen puhuttelumuoto Vanja on monissa maissa tavallisempi naisennimenä, koska se muistuttaa muita slaavilaisia naisten...
Tähän löytyi vastaus Tieteen Kuvalehti Historian kysymysarkistosta.
Tarina vauvoja tuovista haikaroista on syntynyt 1800- luvulla Länsi-Euroopassa, missä haikaraa on pidetty onnen ja hyvinvoinnin symbolina. Tuohon aikaan ei ollut tapana puhua sukupuoliasioista ja siitä, miten vauvat saavat alkunsa, joten vanhemmat keksivät uteliaille lapsilleen tarinan haikarasta, joka tuo vauvan perheeseen.
Linkki artikkeliin: http://historianet.fi/arkielama/kulttuuri/miksi-juuri-haikara-tuo-vauvo…
Kysyin viisaammilta eli varo.fi chatistä.
Siellä vastattiin, että kuusi vuotta kannattaa säästää kaikki verotukseen liittyvät paperit.
Verottajalla ei ole sähköistä tietokantaa esim. verotuspäätöksistä.
Chatti oli muuten tosi mukava ja kätevä käyttää.
Malviina
Anne Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus 2007 kertoo näin:
Malviina on suomalaistettu muoto nimestä Malvina. Kantanimi on skotlantilaisen runoilijan James Macphersonin luomus, joka esiintyy Ossianin lauluissa (1761-63). Nimen on tulkittu pohjautuvan gaelin kielen ilmaukseen "mala mhin" ("sileä otsa"). Alkuperäksi on tarjottu myös muinaissaksalaista nimeä Madalwine, joka merkitsee "oikeuden ystävää".
Suomessa pitkävokaalinen Malviina on saanut Malvinaa enemmän kannatusta, joskin molemmat ovat hyvin harvinaisia. Viime vuosisadalta löytyy noin 150 Malviinaa ja 80 Malvinaa. Valtaosa Malviinoista on nimetty 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa, kun Malvina on 1900-luvun alusta.
2000-2005 Malviina nimen sain n...