Yleiskielestä karistin-sanaa ei löydy, mutta suomen kielen murteissa sillä on useitakin merkityksiä. Suomen murteiden sanakirjan (6. osa, 1999) mukaan karistin voi murteen mukaan olla "pyörivään myllynkiveen vastaava keppimäinen laite, joka siirtää tärisevän liikkeen jyvätuuttiin t. -kaukaloon ja aiheuttaa siten jyvien valumisen kiven silmään" tai se voi tarkoittaa liukuesteitä tai reen jarrulaitteita tai muuta esinettä johon karistetaan esim. kengistä roskat oven ulkopuolella. Se voi tarkoittaa myös teuraseläimen ristiselkää, sukkulan käämin akselipuikkoa tai käsikivien vääntötankoa. Sana esiintyy myös monissa yhdyssanoissa, mm. karistinkaukalo, karistinkivi, karistinluu, karistinpuu ja karistinrauta.
Varsin monimerkityksinen sana siis....
Kaksitoista kurkea -kappaleen on säveltänyt Pedro de Pajaro (salanimi)ja Teuvo Nummela sekä sanoittanut Pertti Mäenpää.
Sanat ja nuotit löytyvät kirjasta: Suosituimmat nuotteina 3.
Eduskunnan sivuilta löytyy hyvä kaavio lain valmistelusta.
http://lainvalmistelu.finlex.fi/
Presidentti voi jättää (ja on joskus jättänytkin) lain hyväksymättä ja silloin se palaa takaisin edellisiin valmisteluasteisiin.
http://lainvalmistelu.finlex.fi/7-lain-vahvistaminen/#esittely
Vuodesta 2000 alkaen voimassa olleen peruslain 6. luvun 77 ja 78 §:n mukaan presidentti voi kieltäytyä vahvistamasta eduskunnan hyväksymää lakia. Tällaisessa tapauksessa presidentti voi pyytää laista lausunnon korkeimmalta oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Presidentin vahvistamatta jättämä laki palautuu eduskunnan käsittelyyn ja se voidaan siellä hyväksyä samansisältöisenä. Tällöin laki tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta....
Raimo Salokankaan Ylistarolaisten historiassa kerrotaan Ylistaron Untamala-nimestä seuraavaa:
Vanhimmissa lähteissä nimi on ollut muodossa Undamåla eli Untamola, Untamon paikka. Kirjan mukaan joku Untamo on antanut aiheen ruveta kutsumaan paikkaa Untamalaksi ja nimi on luultavasti tullut käyttöön jo varhain, koska 1500-luvun puolivälistä alkavat kirjalliset lähteet eivät tunne ainakaan Ylistarosta sen nimisiä ihmisiä.
Samassa kirjassa käsitellään myös Armas Luukon nimistövertailu-teoriaa, jonka mukaan Etelä-Pohjanmaalle olisi tullut uusia asukkaita Hämeestä ja Ylä-Satakunnasta, jotka olisivat nimenneet uusia asuinpaikkojaan samoilla nimillä kuin entisiä. Sillä olisi selitettävissä näillä alueilla ja Etelä-Pohjanmaalla käytössä olevat samat...
Kuvassa on vyöihrakuoriaisen toukka. Laji on meillä luonnonvarainen. Se elää ulkona toukkana lintujen ja nisäkkäiden pesissä syöden irtonaisia karvoja tai höyheniä. Se ei elä eläimen iholla tai turkissa. Lajista ei ole vaaraa ihmisille eikä eläimille. Vyöihrakuoriainen on niin yleinen, että se löytyy useimmista taloista, jonne se pääsee muun muassa ikkunasta lentämällä tai ryömimällä.
Sisällä se voisi teoriassa syödä myös jotain villa- tai turkispohjaista, mutta yleensä se piilottelee varjoissa, eikä tämä laji usein aiheuta mitään näkyviä vahinkoja. Löytyneet yksilöt voi poistaa ja muuten pitää huolta perussiivouksesta. Joissain tapauksissa (esimerkiksi vanhat rakennukset) niitä voi olla seinien raoissa, jossa voivat syödä vaikka kuolleen...
Veekoo Tirrosen kahvipaahtimosta sekä Heikki Tirrosesta löytyy tietoa esimerkiksi Mikael Anderssonin teoksesta "Kupillinen kahvia?" (Wanhanajan Puoti -yhdistys ry, 2005, s. 54-55) sekä Jorma Sipilän teoksesta "Yhä jalompaa kahvijuomaa! Suomen kahvi- ja vastikepaahtimot sekä sikuritehtaat" (Edita, 2007, s. 106-107). Teosten mukaan Heikki Tirronen, joka syntyi Pielisjärvellä vuonna 1888 ja kuoli vuonna 1969 (kuolinpaikkaa ei mainita) tuli kauppakoulun käytyään vuonna 1910 Turkuun töihin. Hän perusti kahvipaahtimon vuonna 1931 jatkamaan Vähittäiskauppiaiden Oy:n paahtimon toimintaa. Paahtimo sijaitsi Turussa osoitteessa Maariankatu 6. Sipilän kirja sisältää myös tietoja Veekoo Tirrosen paahtimossa paahdetun kahvin kilomääristä eri vuosina:...
Ranskankielisen alkuperäiskappaleen nimi on "Eva". Se julkaistiin Ranskassa singlenä huhtikuussa 1959. Alkuperäisversion esitti ja sanoitti ranskalainen Jacques Vér(r)rièrs. Säveltäjäksi on merkitty Suomessa syntynyt alankomaalainen säveltäjä ja kapellimestari Benedict Silbermann. Virran versio äänitettiin lokakuussa 1959, ja Suomen äänitearkiston mukaan sen toiseksi säveltäjäksi on merkitty Van Ale(n)da, joka oli ilmeisesti belgialaisen Jacques Klugerin ja hänen poikiensa Jean ja Roland Klugerin kollektiivisesti käyttämä nimimerkki. Alkuperäisversion tekijätiedoissa mainitaan vain Vérrièrs ja Silbermann.
https://www.discogs.com/ko/Jacques-V%C3%A9ri%C3%A8res-Eva/release/12792899
https://en.wikipedia.org/wiki/...
Puolustusvoimien asevelvollisuus- ja reserviläisasioita hoitavat maakunnalliset aluetoimistot. Kysymykseen saatiin vastausapua yhdestä aluetoimistosta.
Yleisellä tasolla voidaan todeta, että Puolustusvoimien ylentämisnormin sekä Maavoimien Esikunnan linjausten mukaan reserviläisen ylentämisen edellytyksenä on toisaalta riittävä osallistuminen reservinkoulutustapahtumiin (kertausharjoitukset, vapaaehtoiset kertausharjoitukset) sekä toisaalta henkilön sopivuus ylennettäväksi. Ylentäminen edellyttää myös pääsääntöisesti sijoitusta sodanajan joukkoihin, ja että edellisestä ylentämisestä on kulunut vähintään viisi vuotta.
Miehistöön kuuluva henkilö siirtyy varareserviin täytettyään 50 vuotta. Varareservin ylentämiseen ei ole pääsääntöisesti...
Yksi maantieteeseen liittyvä von Fieandt oli Otto Alfred von Fieandt, joka oli maanmittausinsinööri. Hän eli vuosina 1853-1929. Hän ei kuitenkaan liene kirjoittanut runoja.
Runot saattavat olla muistiriimejä, joiden avulla on opittu muistamaan juuri maantieteen nimiluetteloita. Nurmeksen lukion sivuilta löytyy yksi riimi, jossa on myös osa sinun muistamaasi runoa. Se alkaa näin:
"Baikal, Balkas, Araljärvi,
älä niistä vettä särvi.
Jos sä vettä tahdot juoda,
joet suuret sen voi tuoda: ..."
Koko runo löytyy Nurmeksen lukion sivuilta:
https://peda.net/nurmes/nurmeksen-lukio/lukion-esittely/lukion-historia…
Kollega muisti myös vastaavan tehdyn Suomen rannikkokaupungeista, joka lauletaan Suomen salossa (...hoi laari laari laa) -laulun...
Suurin osa infektioista tarttuu ihmisten välisissä kontakteissa. Riski altistua mikrobitartunnalle välillisesti on merkittävästi pienempi kuin saada tartunta suoraan tautia sairastavalta ihmiseltä. Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Pentti Huovisen mukaan lähes kaikki mikrobit menettävät tehoaan jouduttuaan "kuivalle maalle". Virukset selviävät elossa esimerkiksi rahoissa, kaiteissa tai kirjaston kirjoissa muutamasta tunnista pariin päivään.
Mikrobiologian yleislääkäri Risto Vuennon mukaan tautien leviämisestä lainakirjojen välityksellä ei ole tieteellistä näyttöä. Influenssa-aikaan ei tarvitse varoa lainaamista eikä kirjoja tarvitse jättää palauttamatta, jos kotona on ripulia tai flunssaa.
Sairaudet eivät leviä kirjojen...
Heikki Paunosen kirjasssa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja (WSOY 2000) kerrotaan kysymistäsi sanoista seuraavaa:
dissaa = osoittaa epäkunnioitusta
feidaa = 1. sotkea, sekoittaa värejä 2. häivyttää ääntä 3. jättää tulematta sovittuun tapaamiseen, pettää odotukset, suhtautua hällä väliä tyyliin sovittuihin asioihin ja tehtäviin 4. tyriä, epäonnistua 5. sumentaa tai pimentää
feidaus = 1. häivytys, sävyliukuma 2. äänen häivytys 3. oharien tekeminen, jättäminen tulematta sovittuun tapaamiseen, tehtäviensä laiminlyöminen
dumppaa = 1. myydä alle käyvän hinnan 2. lyödä 3. haista 4. heittää pois, ulos, erottaa joukosta
Vaikuttaisi siis siltä, että feidaaminen voi olla dissaamista ja feidaamiseen voi kuulua jossain...
Maailman terveysjärjestön (WHO) vuonna 2018 julkaistu raportti selvittää tupakan ympäristövaikutuksia aina viljelystä ja valmistuksesta käyttöön ja jäljelle jääviin jätteisiin asti. Maailmanlaajuisesti tupakan tuotanto mm. kuluttaa vuositasolla 22,2 miljardia kuutiota vettä ja vaatii 5,3 miljoonaa hehtaaria maata. Tupakasta aiheutuu vuosittain 84 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt eli 0,2% maailman hiilidioksidipäästöistä. Vertailun vuoksi todettakoon, että Suomen kokonaispäästöt vuonna 2017 olivat 46 miljoonaa tonnia. Tupakan viljelyn ja kuivaamisen vuoksi hakataan vuosittain 6 500 hehtaaria metsää ja kulutetaan 8 miljoonaa tonnia puuta. Tupakan tuotantoketju tuottaa 25 miljoonaa tonnia kiinteää jätettä. Siihen...
Mirko-nimestä on kaksi selitystä. Toisen mukaan se on lyhenne slaavilaisesta ruhtinasnimestä Miroslav, jossa alkuosa merkitsee rauhaa ja loppu kunniakasta, maineikasta, kuuluisaa. Toisen selityksen mukaan Mirko on muunnos pyhimysnimestä Emmerich, josta meille on saatu etunimi Emerik.
Almanakkaan lisätään nimi, kun 1900-luvun alusta samaa nimeä on annettu n. tuhannelle suomalaiselle, joten Mirkolla ei ole omaa nimipäivää.
Nimipalvelusta löytyy nimien lukumäärät: https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja, 1999 ja Lempiäinen, Pentti : Nimipäivättömien nimipäiväkirja, 1989
Kirjaston oikeus asiakkaalle kopioimiseen ei ole aivan yksiselitteinen, koska lain sanamuoto jättää paljon tulkinnanvaraa. Selkeä on sen sijaan tekijänoikeuslain 16 a §:, jonka mukaan kirjasto saa ”valokopioimalla tai vastaavalla menetelmällä valmistaa kappaleita omissa kokoelmissaan oleviin kokoomateoksiin, sanomalehtiin tai aikakauskirjoihin sisältyvistä yksittäisistä kirjoituksista sekä muiden julkaistujen teosten lyhyistä osista annettaviksi lainaajille heidän yksityistä käyttöään varten niiden nidosten tai vihkojen asemesta, joihin ne sisältyvät”.
Tekijänoikeuslain 12 § on hankalampi. Se luvan valmistaa julkistetusta teoksesta muutaman kappaleen yksityiseen käyttöön. Pykälän toinen momentti toteaa lisäksi, että ”[k]appaleen...
Yksiselitteitä vastausta keitä tsuudit (pohjoissaameksi yks. èuhti, mon. èuðit) olivat on vaikea antaa. Tsuudeista kertovat lähteet ovat melko ristiriitaisia ja osin historialliseen materiaaliin on sekoittunut kertomusperinnettä.
Saamelaisessa kertomusperinteessä tsuudit ovat väkivaltaisia vainolaisia, jotka eivät puhuneet ymmärrettävää kieltä ja jotka kiertelivät Saamemaata ryöstellen ja tappaen ihmisiä. Lähes kaikki saamelaisryhmillä on tsuudi-hahmo kertomaperinteessään, mutta hahmojen rooli vaihtelee hieman alueiden välillä. Varsinkin lapsille kerrotussa perinteessä vahva aspekti on tsuudien yksinkertaisuus ja ahneus, heitä nokkela saamelainen pystyi huijaamaan tai he saattoivat sortua itsestään omaan tyhmyyteensä. Muillakin kansoilla...
Nimi Venja näyttäisi pohjautuvan raamatulliseen Benjamin-nimeen sekä latinan Benedictukseen, joka merkitsee siunattua. Teresa Normanin A World of Baby Names -teoksen (1996) mukaan Venäjällä nimi Veniamin on muunnelma Benjaminista, ja nimi saatetaan lyhentää muotoon Venja tai Venya. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirja puolestaan kertoo Venjan olevan venäläinen lyhentymä Benedictuksesta, joka Suomessa tunnetaan parhaiten Penttinä.
Alkuperänsä puolesta Venja olisi siis miehennimi, mutta suomalaisen korvaan se kuulostanee ennemmin naisennimeltä. Eero Kiviniemen Suomalaisten etunimet -teos mainitsee, että venäläinen Ivan- tai Ivana-nimen puhuttelumuoto Vanja on monissa maissa tavallisempi naisennimenä, koska se muistuttaa muita slaavilaisia naisten...
Vaaqsan kaupunginkirjaston kokoelmista ei löytynyt mutta pääkaukunkiseudun HelMet kirjastoista taas löytyi. Ehdotan että käyt kirjastossa ja teet kaukopalvelupyynnön.
Oheisena tiedot merikortista,
CD merikartta. J : Vesijärvi - Päijänne = CD sjökort = CD nautical chart, Helsinki : Merenkulkulaitos ; Vantaa : Genimap, 2004.
