Mainoksessa (https://www.youtube.com/watch?v=VVmm96M_RNM ) panda todella näyttää halaavan.
Pandalla on joukko ihmistä miellyttäviä ominaisuuksia kuten pyöreys, tylppä kuono, paksu turkki, jotka antavat sille nallekarhumaisen olemuksen. Koskettaessa karvoitus kylläkin tuntuu öljyiseltä.
Todellisuudessa panda on halaamaton villieläin. Pandalla on petoeläimen poskihampaat ja leuat. Yllätettynä se on arvaamaton ja voi käyttäytyä aggressiivisesti tuntiessaan olonsa uhatuksi.
Panda ei ole halattava. Panda on hyökännyt maailmalla useammankin kerran ajattelemattoman halaajan kimppuun.
Alla olevista linkeistä voi lukea tapauksista lisää.
https://www.kaleva.fi/viihde/panda-ei-ollutkaan-nallekarhu/339319/
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/41913-panda...
Sanonta Odottaa kuin kuuta nousevaa löytyy jo Suomen kansan vanhoista kalevalamittaisista runoista. Nousevalla kuulla tarkoitetaan tässä sanonnassa kasvavaa kuuta eli vaihetta Uudesta kuusta, kun kuu on täysin pimeä, täysikuuhun, jolloin kuu on täysin näkyvillä. Vanhan kansan uskomus oli, että kasvavan kuun aikana moni työ tuottaa paljon paremman tuloksen, kuin laskevan kuun aikana. Odottaa kuin kuuta nousevaa ei siis tarkoita kuun ilmestymistä taivaalle iltaisin vaan kuun kasvamista.Lähteenä tähän olen käyttänyt Anne Pöyhösen Yläkuu ja alakuu –kirjaa. Kirja löytyy Helmet-kirjastoista ja halutessasi voi varata sen ja tutustua asiaan tarkemmin.
Kyse lienee Matvei Blanterin vuonna 1937 säveltämästä laulusta Katjuša – siitä Katjušasta, jonka kaikki hyvin tunnemme. Laulun sanat on kirjoittanut Mihail Isakovski. Laulu löytyy lukuisista venäläisistä laulukirjoista, esim. Kogda duša pojot : samyje populjarnyje pesni XX veka (Smolensk : Rusitš, 2004. – ISBN 5-8138-0295-9.) Erään näkemyksen mukaan melodia ei olisi Blanterin oma vaan lainattu Igor Stravinskyn oopperasta Mavra (1922), mutta Blanterin lauluna sävellys silti elää.
Kysymykseen liitetty ote laulun saksannoksesta on varsin sanatarkka käännös laulun 3. säkeistön venäjänkielisestä alkutekstistä, joten on perusteltua olettaa, että laulu on kysyjän etsimä: ”Oi ty, pesnja, pesenka devitšja, ty leti za jasnym solntsem vsled i boitsu...
"Smolnana" tunnetaan meillä Valtioneuvoston juhlahuoneisto, C.L.Engelin 1820-24 suunnittelema talo. Talo oli 1918 jonkin aikaa punaisten päämajana ja sai silloin kansan suussa nimen "Smolna". Tämä johtui siitä, että pietarilaisesta tyttökoulusta, Smolny-instituutista oli tehty vallankumousjohdon päämaja.
(Kalevi Pöykkö: Valtioneuvoston juhlahuoneisto)
Nimi Leena on lyhentymä nimestä Magdaleena. Magdaleena tai Magdalena (tarkoittaa hepreaksi Magdalasta kotoisin olevaa) taas on Jeesuksen ystäväpiiriin kuuluneen Magdalan Marian nimimuunnos. Suomessa nimi on ollut käytössä jo keskiajalla. Nimestä on muunnokset Mataleena ja Matleena. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää nimen Leena myös nimeen Helena, jonka lyhentymänä se myös esiintyy. Helena-nimen lähtökohtana taas pidetään kreikan sanaa 'helios', aurinko. Helenan merkitys on 'aurinkoinen, loistava'. Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, Porvoo: WSOY, 1999.
Nykysuomen sanakirjassa annetaan piimä-sanalle taivutusluokka 11, ja siinä on esimerkkisanana koira. Piimä on ainesana ja sitä käytetään yleensä vain yksikössä, mutta jos sitä halutaan käyttää monikossa, niin muodot seurailevat koira-sanan taivutusta, siis koiria - piimiä. (Konsonanttivartalon perään tulee monikon tunnus i ja sitten sijapääte.)
Nopeasti luettuna Henry Millerin teokset keskittyivät seksiin ja erotiikkaan. Naiset olivat kohteita, usein prostituoituja, mutta myös suuria rakkauksia. Kirjoja voi tietenkin tulkita monella tapaa. Kun alat tutustua Henry Millerin naiskuvaan, voisit aloittaa tutustumalla elämäkertateoksiin.
Esimerkiksi teoksissa:
Dearborn, Mary V. : Henry Miller - mailman onnellisin mies (Helsinki, 2002) ja Elämäkerrassa Ferguson, Robert : Henry Miller (Jyvaskylä, 1991). Kuvataan sekä kirjojen syntytaustaa että Millerin henkilökohtaista elämää. MM. naissuhteita. Jälkimmäisen kirjan alussa esitellään mm. feministisen kirjallisuuskoulukunnan osoittamaa kritiikkiä.
Voi olla monia eri käsityksiä siitä, mistä Millerin lukeminen kannattaisi aloittaa. Varmin...
Kyseistä runoa siteerataan useammallakin Internetin hääsivulla, esim. http://www.ampiaistehdas.net/haasivut/ohjelma.html
Kirjoittajaksi on vahvistunut verkkohääopas Amoriini.com:in ylläpitäjä Admiina, oikealta nimeltään Johanna Matthiesen.
http://www.amoriini.com
Tämä sanonta on ollut tunnettu eri puolilla Suomea jo kauan ennen Koiviston aikaa, se ei siis liity Mauno Koivistoon. Kotimaisten kielten keskuksen julkaisussa Kielikellossa todetaan, että manu ei tässä ole erisnimi, vaan ’mestaria, ammattimiestä’ merkitsevä yleisnimi, joka juontuu ruotsalaislainasta manni ’mies’. Suomen murteiden sana-arkiston lipuista sekä etymologisesta sanakirjasta Suomen sanojen alkuperä (1995) löytyy lisäksi manu-sanalle merkitys ’etevä, kykenevä, taitava’ – mitä ammattimiehet ovat eittämättä alallaan olleet. Korvauksena tuon verrattoman ammattitaidon hyödyntämisestä talon tuli ilman muuta tarjota palkan päällisiksi ateria kiertelevälle suutari-, räätäli- tai seppämestarille....
Olemme laatineet listan käyttäen Helmet-tietokannan lisäksi muita lähteitä, esim. aiheenmukaisia kirjalistoja (joita ennen tietokantoja laadittiin) sekä kirjastonhoitajatiimimme ns. hiljaista tietoa. Teimme hakuja useilla asiasanayhdistelmillä, esim. syöpätaudit (sekä useiden eri syöpätautien nimillä, esim. leukemia), kaunokirjallisuus, kriisit, romaanit, henkilöhistoria, muistelmat, päiväkirjat. HelMet-tietokannan asiasanoituksessa huomasimme olevan epäjohdonmukaisuuksia, esim. joitakin teoksia löytyi pelkästään suppeammalla asiasanalla (esim. keuhkosyöpä) asiasanoitettuna.
Kaunokirjallisuutta:
Pirkko Aitoaho / Parempia ihmisiä : romaani (rintasyöpä)
Margaret Atwood / Lievää vakavampi (rintasyöpä)
Simone De Beauvoir / Lempeä kuolema...
Kirsti Mirjami Lähteenkorva, 1904 - 1968, s. Heinolassa. Yo Käkisalmen yhteiskoulu, kansak.op. Helsingin ylioppilasseminaari. Kansak.opettaja Käkisalmi v:een 1939, Vaasa 1940-67, tuntiop. Vaasan käytännöllinen naisopisto 1940-67.
Tuotanto:
Hiljainen tukous. Uskonnollisia runoja 1945
Raamatun maa. Uskonnollisia runoja 1946
Savisydän. Runoja 1952
Lasinen kirkko. Runoja 1958
Kuin kukat ja linnut. Valikoima runoja, toim. Kastehelmi Karjalainen 1968.
Pilvi täynnä pisaroita. Valitut runot, toim. Anna-Maija Raittila 1979
Lisäksi Lähteenkorva on koonnut valikoiman suomalaista uskonnollista runoutta nimellä Kimalteleva tomu, 1947.
Lähde: Suomen kirjailijat 1945-1980. SKS 1985.
Kyseessä on Edit Polonin säveltämä laulu Vanha Sanna. Laulun sanoittajaa ei tunneta.
Laulu löytyy esim. teoksista Kokoelma yksinlauluja III ja Yksinlauluja nuorisolle 3.
Vanha Sanna muori perunoita kuorii,
pienen mökin portahilla istuu katsellen.
Kuinka linnut lentää pesihinsä entää;
vanha Sanna kuorii hiljaa miettien.
Päivä kirkas loistaa
vaan ei voi poistaa
sitä surumieltä joka kasvoiss kuvastuu.
Muistaa päivän menneen,
hänelläkin ennen
oli aina ilomieli, naurusuu.
Isä silmät sulki
tyttö kauvas kulki,
yksin, yksin vanha Sanna
mökissänsä on:
Sydän kaipaa lasta
kaipaa ainokasta,
lapsi minkälaisen
sait sä kohtalon?
Etkö lapsi tunne
kulkisitpa kunne,
kuinka vanhan äidin sydän
kaihost' sykkiipi?
Avosylin lastaan,
äiti ottais vastaan.
Tyttö...
Eduskunnan sivuilta löytyy hyvä kaavio lain valmistelusta.
http://lainvalmistelu.finlex.fi/
Presidentti voi jättää (ja on joskus jättänytkin) lain hyväksymättä ja silloin se palaa takaisin edellisiin valmisteluasteisiin.
http://lainvalmistelu.finlex.fi/7-lain-vahvistaminen/#esittely
Vuodesta 2000 alkaen voimassa olleen peruslain 6. luvun 77 ja 78 §:n mukaan presidentti voi kieltäytyä vahvistamasta eduskunnan hyväksymää lakia. Tällaisessa tapauksessa presidentti voi pyytää laista lausunnon korkeimmalta oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Presidentin vahvistamatta jättämä laki palautuu eduskunnan käsittelyyn ja se voidaan siellä hyväksyä samansisältöisenä. Tällöin laki tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta....
Yleiskielestä karistin-sanaa ei löydy, mutta suomen kielen murteissa sillä on useitakin merkityksiä. Suomen murteiden sanakirjan (6. osa, 1999) mukaan karistin voi murteen mukaan olla "pyörivään myllynkiveen vastaava keppimäinen laite, joka siirtää tärisevän liikkeen jyvätuuttiin t. -kaukaloon ja aiheuttaa siten jyvien valumisen kiven silmään" tai se voi tarkoittaa liukuesteitä tai reen jarrulaitteita tai muuta esinettä johon karistetaan esim. kengistä roskat oven ulkopuolella. Se voi tarkoittaa myös teuraseläimen ristiselkää, sukkulan käämin akselipuikkoa tai käsikivien vääntötankoa. Sana esiintyy myös monissa yhdyssanoissa, mm. karistinkaukalo, karistinkivi, karistinluu, karistinpuu ja karistinrauta.
Varsin monimerkityksinen sana siis....
Veekoo Tirrosen kahvipaahtimosta sekä Heikki Tirrosesta löytyy tietoa esimerkiksi Mikael Anderssonin teoksesta "Kupillinen kahvia?" (Wanhanajan Puoti -yhdistys ry, 2005, s. 54-55) sekä Jorma Sipilän teoksesta "Yhä jalompaa kahvijuomaa! Suomen kahvi- ja vastikepaahtimot sekä sikuritehtaat" (Edita, 2007, s. 106-107). Teosten mukaan Heikki Tirronen, joka syntyi Pielisjärvellä vuonna 1888 ja kuoli vuonna 1969 (kuolinpaikkaa ei mainita) tuli kauppakoulun käytyään vuonna 1910 Turkuun töihin. Hän perusti kahvipaahtimon vuonna 1931 jatkamaan Vähittäiskauppiaiden Oy:n paahtimon toimintaa. Paahtimo sijaitsi Turussa osoitteessa Maariankatu 6. Sipilän kirja sisältää myös tietoja Veekoo Tirrosen paahtimossa paahdetun kahvin kilomääristä eri vuosina:...
Yksi maantieteeseen liittyvä von Fieandt oli Otto Alfred von Fieandt, joka oli maanmittausinsinööri. Hän eli vuosina 1853-1929. Hän ei kuitenkaan liene kirjoittanut runoja.
Runot saattavat olla muistiriimejä, joiden avulla on opittu muistamaan juuri maantieteen nimiluetteloita. Nurmeksen lukion sivuilta löytyy yksi riimi, jossa on myös osa sinun muistamaasi runoa. Se alkaa näin:
"Baikal, Balkas, Araljärvi,
älä niistä vettä särvi.
Jos sä vettä tahdot juoda,
joet suuret sen voi tuoda: ..."
Koko runo löytyy Nurmeksen lukion sivuilta:
https://peda.net/nurmes/nurmeksen-lukio/lukion-esittely/lukion-historia…
Kollega muisti myös vastaavan tehdyn Suomen rannikkokaupungeista, joka lauletaan Suomen salossa (...hoi laari laari laa) -laulun...
Heikki Paunosen kirjasssa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja (WSOY 2000) kerrotaan kysymistäsi sanoista seuraavaa:
dissaa = osoittaa epäkunnioitusta
feidaa = 1. sotkea, sekoittaa värejä 2. häivyttää ääntä 3. jättää tulematta sovittuun tapaamiseen, pettää odotukset, suhtautua hällä väliä tyyliin sovittuihin asioihin ja tehtäviin 4. tyriä, epäonnistua 5. sumentaa tai pimentää
feidaus = 1. häivytys, sävyliukuma 2. äänen häivytys 3. oharien tekeminen, jättäminen tulematta sovittuun tapaamiseen, tehtäviensä laiminlyöminen
dumppaa = 1. myydä alle käyvän hinnan 2. lyödä 3. haista 4. heittää pois, ulos, erottaa joukosta
Vaikuttaisi siis siltä, että feidaaminen voi olla dissaamista ja feidaamiseen voi kuulua jossain...
Puolustusvoimien asevelvollisuus- ja reserviläisasioita hoitavat maakunnalliset aluetoimistot. Kysymykseen saatiin vastausapua yhdestä aluetoimistosta.
Yleisellä tasolla voidaan todeta, että Puolustusvoimien ylentämisnormin sekä Maavoimien Esikunnan linjausten mukaan reserviläisen ylentämisen edellytyksenä on toisaalta riittävä osallistuminen reservinkoulutustapahtumiin (kertausharjoitukset, vapaaehtoiset kertausharjoitukset) sekä toisaalta henkilön sopivuus ylennettäväksi. Ylentäminen edellyttää myös pääsääntöisesti sijoitusta sodanajan joukkoihin, ja että edellisestä ylentämisestä on kulunut vähintään viisi vuotta.
Miehistöön kuuluva henkilö siirtyy varareserviin täytettyään 50 vuotta. Varareservin ylentämiseen ei ole pääsääntöisesti...
