Montesquieu kirjoitti kolme suurta teosta, joissa hän käsittelee vallan ja ja vapauden kysymyksiä. Nämä kirjat ovat ”Lettres persanes” eli ”Persialaisia kirjeitä” (1721); ”Considérations sur les causes de la grandeur des romains et de leur décadence” eli ”Mietteitä roomalaisten suuruden ja häviön syistä” (1734) sekä ”L’Esprit des Lois” eli ”Lakien henki” (1748). Suomennettu on vain ”Persialaisia kirjeitä”.
Svante Nordin kuvailee kirjassaan ”Filosofian historia” kahta Montesquieun kuuluisinta kirjaa seuraavasti: ”… jos ajatellaan valistusta filosofisena liikkeenä, niin varsinaisen lähtölaukauksen ampui Montesquieu teoksellaan Lettres persanes (Persialaisia kirjeitä), jossa esitettiin sukkelaa satiiria kuninkaan ja aateliston vallasta,...
Helsingin kaupunginkirjastossa on asiakkaiden käytössä Aleksi-artikkeliviitetietokanta, josta voi hakea viitteitä asiasanalla, tässä tapauksessa yrityksen nimellä. Aleksi on aikakauslehtien artikkeliviitetietokanta, josta Seuran ja Suomen Kuvalehden artikkelit löytyvät. Tietokanta antaa haulla viitteet artikkeleihin ja lehdet löytyvät Helsingin kaupungin pääkirjaston varastosta tai Helsingin Yliopiston kirjastosta. http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h35/q80.htm
Aleksi-tietokanta löytyy Helsingin kaupunginkirjaston tietokoneilta, jonne voi varata käyttöaikoja tai haku voidaan tehdä virkailijan avustuksella kirjastojen tietopalvelussa. Kirjastojen yhteystiedot osoitteesta http://www.lib.hel.fi/
Helsingin Sanomat on varastoitu...
Murhien todistusaineistoa on edelleen olemassa ja DNA-analyysiä on niitä tutkittaessa käytettykin, esimerkiksi Bodomin murhien oikeudenkäyntien yhteydessä 2004-05. Ongelma lienee enemmänkin siinä, ettei murhien tapahtuma-aikaan potentiaalisista rikoksentekijöistä ollut olemassa DNA-rekisteriä, johon mahdollisia löydöksiä verrata: DNA-analyysistä tuli osa rikostutkinnan menetelmiä vasta 1980-luvulla.
Bodom-oikeudenkäyntiä varten englantilaisessa laboratoriossa tehdyissä DNA-tutkimuksissa pystyttiin esimerkiksi osoittamaan, ettei murhapaikalta löydetyn merkillisen tyynyliinan siemennestetahrojen DNA ollut Nils Gustafssonin eikä Seppo Boismanin. Tämä oli omiaan vahvistamaan epäilystä siitä, että paikalla oli ollut kolmas,...
Kuvaamasi kaltainen kohtaus löytyy ainakin Metsoloiden 12. jaksosta "Lasi shampanjaa". Kohtauksessa Kari Kaukovaara ja kunnanjohtaja Tolonen keskustelevat lounaan äärellä laskettelukeskuksen sijoituspaikasta. Kohtaus alkaa jaksossa noin 34 minuutin ja 30 sekunnin kohdalla.
Jakso on katsottavissa Yle Areenasta vielä 19.3.2022 asti. Suora linkki: https://areena.yle.fi/1-1592176
Risingshadow.net -sivuston mukaan suomennos on työn alla, mutta sen julkaisuajasta ei ole vielä tarkempaa tietoa. Mahdollisesti kirja ilmestyy vuonna 2013. Lähde: http://fi.risingshadow.net/library?action=book&book_id=6478
Risingshadow.net on science fictioniin ja fantasiaan keskittynyt sivusto, joka mm. tiedottaa uusien suomenkielisten tieteis- ja fantasiakirjojen ilmestymisestä.
http://fi.risingshadow.net/
Valitse Web-Origon tiedonhausta "Tarkennettu haku". Siellä voit rajata hakuasi esim. seuraavasti: Luokka "kaunokirjallisuus", Pääkielet "englanninkieliset teokset", Aineistolaji "kirja-aineisto".
Tällä haulla hakutulos muodostuu kuitenkin liian suureksi, joten ohjelma pyytää tarkentamaan hakua. Hakua voisi rajata esim. kirjojen ilmestymisvuoden mukaan lisäämällä kenttään Vuosi tietyt vuodet esim. 2006-2012, seuraavaan hakuun 2000-2005 jne.
Genren mukaista ryhmittelyä on vaikeampi saada. Uusi kaunokirjallisuus on asiasanoitettu, eli voit lisätä haluamasi asiasanan kenttään Asiasana. Käytettävät asiasanat voit tarkistaa verkkoasiasanastosta http://vesa.lib.helsinki.fi/. Asiasanan lisäämällä et kuitenkaan saa täydellistä listaa, koska...
Näin alkaa James Hiltonin Sininen kuu: "Sikarit olivat palaneet melkein loppuun, ja aloimme jo tuntea tuollaista pettymyksen tapaista, joka tavallisesti valtaa vanhat koulutoverit, kun he jälleen kohtaavat toisensa miehinä ja huomaavat, että heillä on vähemmän yhteistä kuin he olivat luulleet." (suomennos: Eino Palola)
Havainto oman pihapiirin varislintujen renkaattomuudesta ei tarkoita sitä, ettei esimerkiksi variksia, harakoita ja naakkoja rengastettaisi lainkaan – ne eivät vain kuulu niihin lajeihin, joita innokkaimmin rengastetaan. Ne ovat kuitenkin heimonsa kolme rengastetuinta lajia – järjestyksessä naakka, harakka, varis.Esimerkiksi vuonna 2023 Suomessa rengastettiin 261 651 lintua. Niistä variksia oli vain 120, harakoita 145 ja naakkoja 698. Rengastetuimpia lajeja olivat talitiainen (27 228), sinitiainen (21 865) ja kuusitiainen (18 610). Kaikkiaan vuosina 1913–2023 on tilastoitu 13 498 504 rengastusta, joista variksia 25 728, harakoita 26 420 ja naakkoja 64 394. Eniten variksia on rengastettu 1960-luvun alussa, 1980-luvun alussa ja 1990-luvulla...
Sananlaskusta on olemassa useita variantteja. Kananpaskan kantajan vaihtoehtoina tunnetaan esimerkiksi katinhännän ja katinpaskan kantaja. Tämän perusteella ei sen enempää kana kuin paskakaan liity varsinaisesti asiaan – tärkeintä lienee alkusointu (ka–ka) ja hokemaan sopiva rytmi."Annetun takaisin ottajaa häväistiin muuten sanomalla: Ottaja ja antaja, katin hännän kantaja, – joka lause maamme ruotsalaisillakin tavataan muodossa: Givare, tagare, kattens bedragare." (A. A. Koskenjaakko, Sananlaskututkimuksia. 1)
Voisiko kyseessä olla Kaarlo Sarkian runo Äestäjäpoika. Runo kertoo peltoa äestävästä pojasta ja hevosparista nimeltään Rusko ja Valko.
Runossa on kuusi säkeistöä. Runon löysin Ritva Haavikon toimittamasta kirjasta Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa ( WSOY, 2003).
Kalevalaisen runokielen seuran sivuila löytyi myös runo Mainio suomenhevonen.
http://www.karuse.info/index.php?option=com_content&view=article&id=283…
Mm. seuraavat kirjat kertovat tavallisista suomalaisista ihmisistä. Elämäkertakirjallisuutta on kuitenkin monenlaista ja koko ajan julkaistaan lisää.
-Punainen hame ja muita elämänkaaritarinoita Toim. Markku Hattula Julk. Maaseudun sivistysliitto, 2009
-Elämänmuutos : omakohtaisia kertomuksia Toim. Anneli Kajanto Julk. Kansanvalistusseura ja OK-opintokeskus, 2010, Otavan kirjapaino
-Kossila, Aini:: Ahtolanmäeltä Kuohukujalle Julk Aino Kossila, 2010 Vantaa
-Jokela, Marja-Liisa: Hellettä ja kaatosadetta : lähikuvia elämänkaarelta Julk. Kuvitar, Saarijärvi , 2010
-Nikula, Sannaliina: Elämän vimmaa: kertomuksia kipeästä todellisuudesta Julk.WSOY, Hki 2001
-Petäjä-Haikola: Syksyllä muuttui kaikki: kolme naista – kolme sukupolvea Julk. BSV-...
"Artukainen" nimi todennäköisesti juontaa juurensa sukunimestä "Artukayne". Yhdessä Artukaisen alueen asiakirjassa vuodelta 1405 on mainittu henkilö nimeltä Jöns Artukayne, joka on yksi paikan ensimmäisistä nimetyistä asukkaista. Artukayne oli yksi Artukaisten tilan keskiaikaisista maanomistajista ja 1420-luvusta lähtien tilalla asui henkilö nimeltä Tuomas Artukainen. Artukaisten tila muodostui ajan saatossa Artukaisten kartanoksi. Lähteet:Markku Varnila 2014: Hernerokkaa ja puukuunareita. Sivu 16.Sanna Kupila & Jenna Kostet (toim.) 2021: Kylistä kasvoi Turku. Sivu 220.
Kotimaisten kielten keskuksen karjalankielen sanakirja löytää sanan.
Minja merkitsee todellakin miniää, nuorikkoa eli pojan vaimoa pojan vanhemmille.
Karjalankielessä minja voi kuitenkin olla myös veljen vaimo. Kotus
Minjakset tai neveskäkset ovat veljesten vaimot keskenään. Kotus
Kälykset voivat olla veljesten vaimot keskenään (suomenkieleen siirtynyt merkitys) sekä talon tytär ja miniä keskenään. Kotus
Laulussa merkitys taitaa olla juuri tuo viimeinen, koska veijoa eli veljeä odotetaan tulevaksi.
Tiedonhaku Turun kaupunginkirjaston tietokannassa (asiasanoilla paikannimet turku) tuo hakutulokseen kirjoja, joista voisi olla apua Turun kaupunkihistorian kysymyksissä.
- SJÖSTRÖM, Ralf-Erik: Steg i staden, osat 1 ja 2.
- Mäkikalli-Grägg-Lahtinen: MODERNI Turku 1920- ja 1930-luvuilla : 22 kirjoitusta = Det moderna Åbo under 1920- och 1930-talen : : 22 artiklar
- LEVO, Tuula: TURUN HENKILÖNNIMIPOHJAISET KADUNNIMET
- Soiri-Snellman, Helena: PIISPANKATU : rakennushistoriallinen, sosiologinen ja biologinen tutkimus Turun Piispankadun asuinmiljööstä
- Kostet- Talamo-Kemiläinen - Turun maakuntamuseo: TURUN nimistö, osa 1
- Junnila-Paasikivi-Perälä-Hummelstedt-Raunio-Turun maakuntamuseo:
TURUN nimistö, osa 2 Turun I-X kaupunginosien sekä...
Pasilan kirjastossa on kaksi vuokrattavaa tilaa, auditorio ja Oppisoppi. Vuokra kummassakin on 35 euroa/tunti. Oppisoppi taitaa tosin olla tarpeisiinne liian pieni, sillä paikkoja on ainoastaan kahdeksan. Varaukset voi tehdä soittamalla virastomestarille numeroon 09-31085312. Samalla selviää varaustilanne. Tarkemmat tiedot löytyvät sivulta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/tilat/
Rikhardinkadun kirjastosta voi vuokrata kokoushuonetta. Hinta on 20€/tunti. Vapaita aikoja voi tiedustella numerosta 09-31085709.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/rikhardinkatu/tilat/
Töölön kirjastosta voi vuokrata Mika Waltari –salia. Hinta on 20€/tunti. Varaukset tehdään puhelimitse numerosta 09-31085025.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/kokoustilat/
Tiedot...
Venäläisten henkilön- ja paikannimien translitterointia opastetaan teoksissa:
Venäjän federaation paikannimiä - oikeinkirjoitus- ja painotusopas, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2006.
Venäläisten henkilönnimien opas - Venäjän federaatiossa käytössä olevia etunimiä muunnoksineen ja sukunimiä, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2005.
Nämä teokset löytyvät HelMet-kirjastojen kokoelmista www.helmet.fi .
Kyrillisten kirjainten translitterointi latinalaisiin kirjaimiin määritellään kansainvälisessä standardissa ISO 9:1995 ja suomalaisessa standardissa SFS 4900. Kansainvälinen ja suomalainen standardi poikkeavat osin toisistaan. Suomen standardisoimisliiton Internet-sivut ovat osoitteessa www.sfs.fi ja standardien luettelo osoitteessa www.sfs....
Suomalaisen paikannimikirja (2007)kertoo nimestä Nousiainen seuraavasti:
" Nousiainen kunta Varsinais-Suomessa, ruotsiksi Nousis. deNousia 1232, Nosis 1234, Nowsis 1328, Nousis 1336"..."Nimen vanhimmat kirjoitusmuodot kuvastavat ruotsinkielistä nimiasua Nousis. Kansanomaisesti nimenä on ollut Nouste, jonka taustalla on taivutusmuoto Nous(iais)ten. Nousiainen on jo varhain ollut merkittävä paikka: esihistoriallisella ajalla muinaispitäjä ja myöhemmin piispanseurakunta ja kirkkopitäjä. Uskonpuhdistukseen saakka Nousiaisten kirkko oli pohjoismaiden huomattavimpia pyhiinvaelluskohteita, koska siellä oli marttyyripiispa Henrikin hauta. Kansanomaisesti nimen synty on liitetty piispa Henrikin ristiretkeläisten maihinnousuun. Sulo Kepsu ehdottaa...
Kaustisen kunnankirjastossa näitä kirjoja ei ole, mutta monista kirjastoista eri puolilta Suomea kirjoja löytyy. Frank-monihaun kautta löydät kirjat ja kirjastot:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Maakuntakirjastot
Voit pyytää kirjoja kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Turun kaupunginkirjaston laina-ajat löytyvät kotisivulta kohdasta
http://www.turku.fi/kirjasto/linkit/yhteiset/kokoelmat.htm
Kotisivulta http://www.turku.fi/kirjasto/ laina-ajat löytyvät esim. vasemmalta löytyvästä aakkosellisesta hakemistosta sanalla laina-ajat.
Suomella on Venäjän kanssa rajaa noin 1 300 kilometriä, joten asiantuntijoiden mielestä muutaman sadan kilometrin aitaaminen ei aidosti estä liikkuvuutta eikä aita estä rajan ylitystä. Raja-aidan rakentamisella on ennen kaikkea symbolinen merkitys. Sillä tahdotaan luoda myös psykologista turvallisuuden tunnetta.
Rajavartiolaitos esitti jo syyskuussa, että osa itärajasta aidattaisiin laittoman maahantulon estämiseksi. Sen näkemyksen mukaan aita on välttämätön erityisesti poikkeustilanteissa, jossa rajalla tapahtuisi ohjattua siirtolaisilla painostamista tai jos maahantulo olisi laajaa. Virallisia arvioita mahdollisten laittomien rajanylittäjien lukumäärästä ei vastaani tullut.
https://yle.fi/uutiset/74-20001820
https://raja.fi/-/tietoa-...
