Tarkoittanet Annie Hawesin kirjaa Extra virgin : elämää Ligurian oliivilehdoissa (suomentanut Arja Gothoni, Tammi, 2001). Kirjalle on ilmestynyt myös jatkoa: Kypsä poimittavaksi (suomentanut Arja Gothoni, 2003) ja Calabrian perintö (suomentaneet Arja Gothoni ja Inkeri Koskinen, 2007).
Kappale on Antti Raiskin esittämä "Onni", jonka on säveltänyt ja sanoittanut Petri Munck. Kappale alkaa: "Ei onni ole siinä että yksin täällä soutaa". Kertosäkeen lopussa lauletaan: "...sinä todistit sen onnen yksinkertaisen".
Antti Raiski: Onni (YouTubessa):
https://www.youtube.com/watch?v=mnNL7cnWDiE&app=desktop
Kuvauksesi sopii hyvin Anatoli Zlobinin teokseen "Nollayö eli Opetus siitä kuinka parhaiten kaadetaan ikiajoiksi pystytettyjä patsaita jos äkkiä käykin ilmi että ne on pystytetty väärälle paikalle ja väärälle henkilölle" (Demontaz). Teos ilmestyi Esa Adrianin venäjästä suomentamana vuonna 1990.
Voit lukea kuvauksen teoksesta Kirjasammosta. Sivulla on myös kuva kirjan kannesta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1684#.WFUZwGC7qt8
Teosta näyttäisi olevan lainattavissa useissa Suomen kirjastoissa, joten jos sitä ei löydy omasta lähikirjastostasi, niin voit tilata sen kaukolainaan toisaalta.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Perinteisiä viljelykasveja Suomessa ovat olleet ruis, ohra, kaura, eri vehnälajikkeet, tattari, nauris, lanttu, papu ja herne. Kotieläimistä pidettiin nautakarjaa, lampaita, vuohia, sikoja ja kanoja. Lehmistä ja kutuista saatiin lihan ohella maitoa ja lampaista villaa, minkä lisäksi kaikella karjalla oli suuri merkitys lannan tuottajina aikana, jolloin teollisia lannoitteita ei ollut.
Lähteet:
Helsingin yliopiston Historiallinen maatalous -verkko-opetuspaketti: http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/index.htm
Luonnonvara- ja ympäristöalan oppilaitosten Virtuaalikylä-sivusto: http://www.virtuaali.info/opetusmaatilat/index.php?tila_id=1&ohjemappi&…
Luonnonvarakeskus: https://www.luke.fi/futurecrops/fi/elamammekasvit/...
Hei!
Fono.fi -äänitetietokannan perusteella etsimäsi kappale on alkuperäiseltä suomenkieliseltä nimeltään Ilta pienessä kaupungissa ja se alkaa sanoilla "Matkoillani saavuin kerran luokse suuren, kauniin virran...".
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=Abends+in+dem+kleinen+S…
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=Abends+in+dem+kleinen+S…
Tampereen kaupunginkirjastossa on saatavana Matti Jurvan Valiolauluja -nuottikokoelma, mistä tämä laulu löytyy. Nuottikirjan voit tilata kaukolainaksi kaukopalvelun kautta: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/maakunta/kaukopalvelu
Jatko-opiskeluun voisi sopia esim. Ullamaijan Fiilinin ja Kristiina Hakalan Fullträff igen (Otava, 2019)!. Esittelytekstin mukaan se on "aikuisille suunnattu ruotsin kielioppi- ja harjoituskirja, jonka avulla oppii kieltä, ei pelkästään kielioppia. Kielen ilmiöitä esitellään laajoina kokonaisuuksina modernin kielioppinäkemyksen pohjalta, perusteiden lisäksi kirja tarjoaa runsaasti syventävää tietoa."
Myös Ulla Göranssonin ja Annika Helanderin På svenska! -sarjan osat 2 ja 3 voisivat olla hyödyllisiä.
Kyllikki Mäntylä on kirjoittanut perhepakinoita, joiden päähenkilöt olivat Esikoinen, Kuopus, Pikkuveli ja Hallitus ja perheen äiti. MÄNTYLÄ, KYLLIKKI, kirjoittaja KIRJA LASTENKAMARISTA, HALLITUKSESTA JA MEISTÄ Kootut jutut lastenkamarista, hallituksesta jaLastenkamari ja meLastenkamaripakinat
Liikenne- ja viestintäministeriön Suomen meriliikennestrategia 2014-2022 -julkaisussa todettiin merenkulun ammatilliseen koulutukseen ja meriammatteihin hakeutuvien määrä olleen laskussa. Tähän vaikuttavat julkaisun mukaan erityisesti alan maine, palkkaus ja urakehitysmahdollisuudet sekä muutamat muut epävarmuustekijät. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/77909/Julkai…
Aihetta sivuttiin myös Pellervon taloustutkimuksen vuonna 2014 julkaisemassa Katsaus kauppamerenkulun tilanteeseen -raportissa https://www.ptt.fi/media/wp/ptt-raportteja-252-katsaus-kauppamerenkulun…
Merenkulkualan koulutusta koskevia tutkimuksia ja opinnäytetöitä löytyy verkosta useitakin.
Vuonna 2011 Opetushallitus...
Euroopassa 70-luvun lopulta näihin päiviin saakka käytössä olleen kesäajan taustalla on vuosikymmenen alun öljykriisi ja sen myötä huomattavasti kohonnut energian hinta. Kellonajan siirtäminen tunnilla eteenpäin vuoden lämpimämmän puoliskon ajaksi nähtiin hyväksi keinoksi pienentää energiankulutusta. Tästä oli saatu lupaava ennakkotapaus Yhdysvalloista, missä vuonna 1973 oli otettu käyttöön ympärivuotinen kesäaika; öljykriisin mentyä siirryttiin "normaalimpaan" puolen vuoden mittaiseen jaksoon.
Richard Nixonin ja Yhdysvaltain kongressin jäljessä eurooppalainen edelläkävijä kesäajan uuden tulemisen takana oli Giscard d'Estaingin Ranska. Keväällä 1975 d'Estaing julisti, että seuraavasta vuodesta alkaen...
Kuka on kukin -teosta ei löydy verkosta. Sitä kannattaa tutkia kirjastojen käsikirjastoissa tai varastokokoelmissa. Kansallisbiografia on suuri kansallinen historiahanke, jonka osoitteesta
http://www.kansallisbiografia.fi/ löytyy 6000 pienoiselmäkerran kokoelma Suomen historian vaikuttajista. Tämä verkkojulkaisu on jatkuvasti täydentyvä. Muita henkilöhakemistoja löytyy osoitteesta http://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63438
Laulussa "Mitä minä koiralle teen" on kuvaamasi idea: eri säkeistöissä lauletaan jostakin eläimestä ja lopuksi vielä vauvasta ja improvisoidaan ääniä. Laulun sävelmä on amerikkalainen kansansävelmä ja sanoittajaksi on merkitty Anna-Kaarina Kiviniemi. Tosin tarkoitus on myös keksiä lisää omia säkeistöjä.
Laulujen sanoitukset ovat hieman erilaisia eri lähteissä. Nuotissa "Musiikki. 1-2" säkeistöjä on kuusi ja mukana ovat koira, sammakko, lehmä, hevonen, hiiri ja vauva. Sanoittajaksi on merkitty Anna-Kaarina Kiviniemi. Nuotissa "Vauvojen laulut" säkeistöjä on viisi ja mukana ovat koira, lehmä, kissa, sammakko ja vauva. Sanoittajaksi on merkitty Anna-Kaarina Kiviniemi. Nuotissa "Musica. 1-2" säkeistöjä on yhdeksän ja mukana ovat koira,...
Toivo Pöysän sekä Götha ja Reima Rannikon kirja Pontikka : viisi vuosisataa suomalaista paloviinaperinnettä toteaa pontikka-sanan alkuperästä seuraavaa: "Toistaiseksi ei tarkkaan tiedetä, mistä pontikan nimi johtuu, eikä sitäkään, milloin se on syntynyt. Tarinoita kyllä on olemassa, useitakin."Uskottavin tarina lienee se, joka löytyy myös Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta. Sen mukaan pontikka on mukaillen lainattu ruotsin sanasta 'pontak', jolla on 1700-luvulla tarkoitettu erästä Bordeaux'n seudulta tuotettua punaviiniä. Nimi perustuu alkuaan viinintuottajasuvun sukunimeen Pontac. Suomen kirjakielessä sana on mainittu ensi kertaa asussa 'pontakki' Antti Lizeliuksen toimittamissa Suomenkielisissä Tieto-Sanomissa 1776. Tämä on 1800-...
Yleisesti tieteellisiä kirjastoja koskevia asioita voit kysyä Helsingin yliopiston kirjastosta - Suomen kansalliskirjastosta (HYK-palvelu@helsinki.fi).
Tällä hetkellä Geobase on käytössä Helsingissä Kumpulan tiedekirjastossa, joka on kaikille avoin kirjasto ( http://www.kumpula.helsinki.fi/kirjasto ).
Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib
( http://www.lib.helsinki.fi/finelib ) hankkii elektronisia aineistoja yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen käyttöön, ja vuodeksi 2003 Geobasea on ehdotettu laajempaan käyttöön.
Ensimmäinen Pratchettin Kiekkomaailmasta kirjoittama kirja on The Colour of Magic, joka ilmestyi 1983. Se on ilmestyi suomeksi vuonna 2000 nimellä Magian väri.
Larry Huldén käsittelee kysymystä soopelin levinneisyydestä artikkelissa "Oliko soopeli karjalainen turkiseläin?" (Viipurin läänin historia II: Viipurin linnaläänin synty, 2004, s. 176 - 178). Hänen mukaansa soopelia ei mitä ilmeisimmin ole esiintynyt Suomen alueella: "Luotettavia tietoja soopelikannoista, jotka perustuvat sekä kielitieteellisiin, kansatieteellisiin, historiallisiin että luonnontieteellisiin aineistoihin, on lähinnä Suomea ainoastaan Uralin ja Timanin vuoristoissa Komin alueella." Nois-nimitys on hänen mukaansa tarkoittanut majavaa.
Sana "nois" esiintyy monissa paikannimissä, kuten todetaan teoksessa Suomalainen paikannimikirja (2007, s. 291 - 292): "Nokia-, Nois, Nokeus-, Nokisen- ym. paikannimiä on pääasiassa hämäläis-...
Englantilainen munuaispiiras eli kidney pie on piirakka, jossa munuaista sisältävä muhennos on piirakkakuoren sisällä. Tässä linkki reseptiin:
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/reseptit/resepti/englantilainen-munuai…
Paikannimien taivutuksessa pyritään aina suosimaan paikallista käytäntöä. Pirkkalan seudulla on perinteisesti matkustettu Pereelle (vuonna 1914 höyryalus Viikinsaari kulki sunnuntaisin ja juhlapäivinä "klo 3 ja 8 ip. Tampereelta Pereelle ja takaisin"), asuttu ja eletty Pereellä (12. helmikuuta 1919 Etelä-Pirkkalan suojeluskunnan jäseniä muistutettiin siitä, että "suojeluskunnan kokous ja harjoitustilaisuus on Pereellä ensi sunnuntaina") sekä tultu Pereeltä (Etelä-Pirkkalan ja Anian Maalaisseuran syysjuhlan kyntökilpailussa vuonna 1915 "kolmas palkinto annettiin Eino Kiwirannalle Pereeltä"). - Sitaatit Pirkkalan Uutiset -lehdestä)
Toisinajattelijoitakin toki löytyy. Alahärmästä syntyisin oleva dekkarikirjailija Heleena...
Lisäyksenä eiliseen yhteydenottoon Kähö -nimestä: Viljo Nissilä on myös maininnut Kähö -sukunimen kirjassaan "Suomen Karjalan nimistö". Myös Nissilän mukaan nimi liittyy nimenkantajan puhumis- ja liikkumistapojen ym. ominaisuuksien perusteella saatuihin nimiin. Kähö (vrt. käheä, kähistä).
Hannu Niemen toimittaman Rikollisuustilanne 2017, katsauksia 29/2018 (Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti) mukaan
"Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on 1990-luvun alusta lähtien vähentynyt. Eri rikoslajeissa kehitys on ollut kuitenkin eritahtista ja osittain erisuuntaista. Varkausrikoksissa väheneminen on ollut miltei yhtäjaksoista. Petosrikosten ja varsinkin maksukorttipetosten määrä on viime vuosia lukuun ottamatta puolestaan lisääntynyt.
Ilmi tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä kasvoi 2010-luvulle saakka. Vuodesta 2012 alkaen poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä on kuitenkin vähentynyt melko selvästi."
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/...
