Muistikuva Immi Hellénistä Mirri hammaslääkärissä -runon kirjoittajana on aivan oikea. Sen voi löytää useammastakin Hellénin runojen kokoelmasta (Lapsuuden lauluja, Punaposki, kultasuu : runoaarteita, Runoja, Tarujen kultamaat) tai vaikkapa kissa-aiheisten tarinoiden antologiasta Katti-Koljatti ja muita kissasatuja.
Islantilaisista kirjailijoista löytyy suomennettuina ainakin seuraavia Hämeenlinnan seudun kirjastoista: Arnaldur Indriðason, Einar Kárason,Einar Már Guðmundsson,Hallgrímur Helgason,Hugleikur Dagsson,Halldór Laxness, Sjón, Snorri Sturluson,Vigdís Grimsdóttir, Yrsa Sigurðardóttir ja Steinunn Sigurårdóttir. Autetaan mielellämme asiakaspalvelussa niiden löytämisessä.
Suomen varhaisimmat kirjakokoelmat olivat luostarikirjastoja ja kirkkojen kirjakokoelmia. Turun Akatemian kirjasto perustettiin vuonna 1640.
Jonkinlaisia sivistyneistön lukuseuroja toimi Suomessa jo 1600-luvulla. Lukuseurat yleistyivät 1700-luvun lopulla. Suomen ensimmäinen lainakirjasto syntyi Vaasaan vuonna 1794, kun Vaasan Luku-seuran kirjasto ryhtyi lainaamaan kirjoja kaikille kaupunkilaisille, ei pelkästään lukuseuran jäsenille.
Tähän asti kaikki Suomen kirjastot olivat ruotsinkielisiä eikä suuri suomekielinen rahvas näistä kirjastoista hyötynyt.
Kansallisen heräämisen aikaan hieman ennen 1800-luvun puoliväliä ylioppilat ja sivistyneistö ryhtyivät perustamaan kirjastoja tavalliselle suomenkieliselle kansalle. 1900-luvun alussa...
Runo on Bo Bjurströmin kuvittamasta kirjasta "Yhdessä : kuvia ja loruja eläimistä" (Artko, 1977), johon runot on kirjoittanut Kristiina Karhu. Kirjan jokaisella sivulla on kuva kahdesta saman lajin eläimestä ja eläimeen liittyvä loru, esimerkiksi hirvestä, seeprasta, kirahvista, mäyrästä ja ketusta.
Banaanikärpäset, joita kenties osuvammin kutsutaan myös hedelmäkärpäsiksi, liittyvät sikäli banaaneihin, että Suomeen banaanikärpäset saapuvat mm. hedelmien mukana - banaanikärpänen ei kykene talvehtimaan Suomessa. Liekö sitten joku huomannut niiden esiintyvyyden juuri banaanien yhteydessä vai mikä lie sanan alkuperä, etymologia. Banaanikärpästen ravinto tai elämä yleisemmin ei siis mitenkään rajoitu banaaneihin: "Ravinnokseen mahlakärpäslajit [joihin banaanikärpänen, Drosophila melanogaster, kuuluu] imevät käymistilassa olevia nesteitä, esimerkiksi hedelmien mehua ja mahlaa. Toukat elävät esimerkiksi mahlassa tai maahan pudonneissa marjoissa ja hedelmissä syöden nesteitä sekä hiivoja ja muita mikro-organismeja."Banaani (banani eli...
Kyseessä lienee Joakim Pirisen sarjakuva-albumista Sokeri-Sakari tehty tv-elokuva vuonna 1990. Hajanaisten Internetistä seulottujen tietojen perusteella elokuvan on ohjannut Jakko Pyhälä ja pääosassa on Markku Peltola. Tietojemme mukaan elokuvasta ei ole julkaistu myyntivideota, joten kirjastojen kokoelmista sitä ei valitettavasti löydy. Internetin keskustelupalstoilla sitä ovat muutkin kyselleet ja joillain saattaa se siis kotivideokokoelmissaan olla.
Tarina on Topeliuksen kirjoittama ja nimeltään "Kasper ei saanut oppia mitään". Se löytyy Zacharias Topeliuksen kirjasta Naturens bok (1856), joka ilmestyi suomeksi vuonna 1860 nimellä "Luonnonkirja ala-alkeiskouluin tarpeeksi" Johan Bäckwallin kääntämänä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on julkaissut tämän käännöksen uudelleen vuonna 2009. Siinä tarina Kasperista on sivuilla 9-11. Kieli on vanhaa suomea. Kasper ei ilmeisesti ole kuninkaan oma poika. Tarinassa hänet suljetaan kuninkaan puutarhaan, jota ympäröi korkea muuri ja jossa hän ei tapaa yhtään ihmistä.
Tarina löytyy myös monista lukukirjoista. Esim. Kultaisessa lukukirjassa (Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen, kuvittanut Maija Karma, WSOY, 1957, s. 3-5) se on nimellä "Kasper...
Viidenrajantie (Femgränsvägen) sijaitsee useiden entisten maaatilojen rajamailla. Tien aiempi nimi Peltotie (Åkervägen) muutettiin Viidenrajantieksi vuonna 1948.
Lähde: Helsingin kadunnimet. 2. korj. p. 1992 [Helsingin kaupunki]
Helismaan Parodiatango julkaistiin 1974 Acre Karin vinyyli-LP:llä "Unohtumaton vokstrotti". Se löytyy Youtubesta. Kansalliskirjaston Viola-diskografiasta näkyy, että Reino Helismaan esittämänä Parodia-tango löytyy Kansalliskirjastosta, myös digitoituna äänitteenä.
Kaivattu elokuva saattaisi olla Marcel Pagnolin omaelämäkerralliseen romaaniin perustuva Äitini linna (Le château de ma mère, 1990), joka on jatko-osa romaanille ja siitä tehdylle elokuvalle Isäni kunnian päivä (La gloire de mon père). Molemmat elokuvat ohjasi Yves Robert. Näistä kahdesta romaanista ainoastaan Isäni kunnian päivä on suomennettu.
Le Château de ma mère | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Tuorein saatavilla oleva tieto on vuoden 2020 lopusta. Tilastokeskuksen mukaan Lauttasaaren postinumeroalueella asui tuolloin 5 henkilöä, jotka olivat 100 vuotta täyttäneitä tai tätä vanhempia vuoden 2020 lopussa. Lisäksi Lauttasaaressa asui 5 henkilöä, jotka olivat iältään 99-vuotiaita.
Kyseiset lorut löytyvät teoksesta Hanhiemon iloinen lipas, jossa runot on vanhojen englantilaisten lastenlorujen aiheista vapaasti riimitellyt Kirsi Kunnas. (Muurilta muuten putosi Tyyris Tyllerö, ja kenkätalon eukon lapsia oli sata.)
Kirsi Kunnaksen oma runo Tunteellinen siili löytyy esim. Kaarina Helakisan toimittamasta lastenrunojen kokoomateoksesta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa. Samassa kirjassa on varmaan muitakin tarkoituksiisi sopivia runoja. Molempia kirjoja on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta; hylly-
tilanteen voit tarkastaa aineistotietokanta Plussasta.
Vanhat hallituksen esitykset ja muut valtiopäivät löytyvät digitoituina eduskunnan palvelusta https://avoindata.eduskunta.fi/#/fi/digitoidut/. Palvelussa ovat valtiopäiväasiakirjat ajalta 1907-2000.
Tässä kysymäsi HE 2/1958 https://www.eduskunta.fi/pdf/HE/HE2-1958.pdf.
Palvelun käytöstä on Eduskunnan kirjaston YouTube-kanavalla koulutusvideo Digitoitujen asiakirjojen hakuun https://www.youtube.com/watch?v=8W2hvarlW8o.
Laulu on Tapio Lipposen säveltämä ja Lassi Sinkkosen sanoittama "Kaktus". Se alkaa: "Istun tuolissani miettien kaktuskukkaani katsellen." Laulun lopussa lauletaan: "Suomi Suomeni maa näitä arvoja pitäiskö puolustaa..." Laulun sanoitus on muokattu runosta "Maanpuolustuksen henkinen perusta". Laulun levytti Muksut-yhtye, johon Tapio Lipponen itsekin kuului.
Lähde:
Lipponen, Tapio: Lauluja Liisankadulta, sydämeni pohjasta (Tammi, 2003, s. 41-45, kirja kertoo Muksujen tarinan ja sisältää myös laulun sanat ja nuotinnoksen)
Tarkoitat varmaankin Dr. Philin (Phillip C. McGraw) teosta ”The ultimate weight solution cookbook”, julkaistu vuonna 2004.
Harmillista kyllä, kyseistä keittokirjaa ei löytynyt pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä hankintatietokannasta. Teosta ei siis ole tällä hetkellä niillä listoilla, joista aineistoa kirjastoihin valitaan. Voit toki tehdä tästä Dr. Philin opuksesta hankintaehdotuksen vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston sähköisellä lomakkeella: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.aspx.
Kirjaa ei muuten taida olla ainakaan englanninkielisenä missään suomalaisessa yleisessä tai korkeakoulun kirjastossa. Ruotsia taitavat voivat kysellä tätä teosta Turun kaupunginkirjastosta:
McGraw, Phillip C.: Sjustegsmetoden...
Turun kaupunginkirjastossa on säilytetty joitakin kotiin, muotiin, käsitöihin ja terveyteen liittyviä aikakauslehtiä. Niitä voi etsiä lehden nimellä kirjaston kokoelmatietokanta Ainosta.
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1127800378
Kattavimmin, täydellisinä vuosikertoina, on säilytetty Kotiliesi-lehtiä, ja esim. Muoti + kauneus ja Suuri käsityökerho -lehdistä on joitakin numeroita myös 1970-luvulta. Sen sijaan mainitsemiasi Kaks' plus ja Kauneus ja terveys -lehtien 1970-luvun numeroita ei meillä ole varastoitu. Niitä voi kysyä esim. Turun yliopiston kirjastosta.
Lehtiä voit kysyä pääkirjaston aikuistenosaston tai käsikirjaston neuvonnasta. Niitä haetaan pyynnöstä lehtivarastosta. Ennen klo 16 pyydetyt lehdet saa...
Runo on nimeltään Aamurukous ja se on alun perin julkaistu kokoelmassa Viuhkalaulu (1945). Runo löytyy myös Kivikk'ahon Kootuista runoista ( (1975, 2001).
Alkuperäinen runo alkaa muuten: Näen hohtavat taivanrannat, mut pyydän vielä tätä.
Runoilijan nimi kirjoitaan heittomerkillä (ja kahdella k-kirjaimella) Kivikk'aho.
Kamferia on käytetty aikanaan monella eri tavalla. Todennäköisesti lapsen ollessa kyseessä sitä on käytetty helpottamaan korvasärkyä tai nuhaa. Kamferi-tipoilla kostutetuilla pumpulitupoilla helpotettiin korvasärkyä. Kamferi-salvaa käytettiin puolestaan helpottamaan hengitysta, jos lapsella oli nenä tukossa.
Lähde:
Helsingin Sanomat (17.10.2005) - Ikivanha kamferi virkistää yhä (Marja Haapio)
