Otavan kirjallisuustieto -hakuteoksen mukaan Ohdaketrilogian muodostavat teokset 'Haukkani Memed' (Ince Memed, 1955), 'Ohdakkeet palavat' (Ince Memed II, 1968) ja 'Memedin kosto' (Ince Memed III, 1984). Pumpulitiesarja koostuu teoksista 'Puuvillatie' (Ortadirek, 1960), 'Maa rautaa, taivas kuparia' (Yer demir, gok bakir, 1963) ja 'Kuolematon ruoho' (Ölmez otu, 1969).
Teos 'Suosta nousee uusi maa' on turkiksi Yusufcuk Yusuf , 1975. Muita teoksia 'Ararat-vuoren legenda' (Agridagi efsanesi, 1970), 'Tuhannen härän vuori' (Bin bogalar efsanesi, 1971), 'Tasangon valtiaat' (Demirciler carsisi cinayeti, 1974), 'Poika ja lokki' (Al gözum seyrele Salih, 1976) , 'Kalastaja jota meri vihasi' (Deniz kustu, 1978) ja 'Linnut ovat lähteneet' (Kuslar da...
Guitar Player tulee kyllä Kirjasto 10:iin, mutta lehteä ei lainata vaan sitä voi lukea ainoastaan kirjastossa.
Kallion kirjastosta, Richardinkadulta ja Töölöstä näyttäisi löytyvän lainattavia vanhoja vuosikertoja.
Tällaista tilastoa emme ikävä kyllä löytäneet. Hyvä sosiaaliturvan taso, hyvä taloustilanne ja korkea työllisyysaste vaikuttavat rikollisuustason mataluuteen. Sosiaaliturvan päätyminen rikollisiin käsiin on suhteellisen marginaalinen ilmiö verrattuna tukien rikollisuutta vähentävään vaikutukseen.
Lähteitä:
https://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste42017/mitenrikolli…
https://stm.fi/suomen-sosiaaliturvajarjestelma
"Haikara" ei ole yksi laji vaan aika iso samankaltaisten lintujen ryhmä. Wikipedian mukaan seuraavat haikaralajit luetaan kotimaiseen linnustoon ja muutama niistä (kaulus- ja harmaahaikara) pesii täällä säännöllisesti:
* Kaulushaikara (Botaurus stellaris) Pesii vakituisesti
* Pikkuhaikara (Ixobrychus minutus) Tavattu neljä kertaa
* Yöhaikara (Nycticorax nycticorax) Tavattu useita kertoja
* Lehmähaikara (Bubulcus ibis) Tavattu kolme kertaa
* Rääkkähaikara (Ardeola ralloides) Tavattu useita kertoja
* Silkkihaikara (Egretta garzetta) Tavattu useita kertoja
* Jalohaikara (Egretta alba) Tavataan vuosittain
* Harmaahaikara (Ardea cinerea) Pesii vakituisesti
* Ruskohaikara (Ardea purpurea) Tavattu useita kertoja
Jos kysyjä pohtii sitä, miksi...
Kyllähän niitä on. Keitettyjä perunoita voi laittaa mihin vain ruokaan, aivan oman maun ja mielikuvituksen mukaan. Martoilla on ohjeita, miten hävikistä tehdään herkkua. Siellä neuvotaan käyttämään perunoita keitoissa, sämpylätaikinan jatkeena, salaateissa tai munakkaissa.
Martat Hävikistä herkkua
Hävikkiruokareseptejä löytyy verkosta haulla hävikkiruoka reseptit, myös hävikkiruoka peruna.
Yhteishyvä Parhaat hävikkiruokareseptit
Valio Näppärät hävikkivinkit
Voit myös lainata keittokirjan kirjastosta, esim.
Hävikkiruokareseptejä / Lindfors, Kati. Manna-Apu ry 2019.
Kerrostalojen kaksiovisuus voi liittyä paloturvallisuuteen, arkkitehtuuriin tai kulkemisreittien suunnitteluun. Paloturvallisuus ohjeet ja määräykset eivät sano muuta kuin: "Rakennusten jokaiselta poistumisalueelta tulee yleensä olla vähintään kaksi erillistä uloskäytävää. Asuinrakennuksissa toinen uloskäytävä sallitaan yleensä korvattavaksi varatiellä, jonka kautta pelastautuminen on mahdollista omatoimisesti tai pelastuslaitoksen toimenpitein. Varatienä toimii yleisimmin asunnon parveke. Huoneistoista, joiden varatienä toimivan ikkunan alareuna tai varatienä toimivan parvekkeen kaiteen yläreuna sijaitsevat alle 10 metrin korkeudessa maanpinnasta, voidaan pelastaa pelastuslaitoksen vetotikkailla. Yli 10 metrin korkeudesta...
Kirjakauppojen lista Mitä Suomi lukee antaa hyviä vinkkejä tämän hetken suosituista kirjoista, https://kirjakauppaliitto.fi/kirja-ala-suomessa/mita-suomi-lukee
Kirjasammon artikkeleissa käsitellään kirjallisuuspalkintoja, ehdokkaita ja voittajia. Niiden joukosta löytyy vinkkejä. Myös kirjauutuuksia esitellään artikkeliosassa.
Kirjallisuuden suosittelua löydät esimerkiksi kirjastojen sivuilta Suomessa. Keskustelua on myös Yle Kulttuurin sivuilla, https://yle.fi/aihe/kulttuuri/kirjat, kirjallisuusblogeissa, https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjablogit/uusimmat ja Goodreadsissa, https://www.goodreads.com . Muitakin kirjallisuuspalveluita on, suosittelen tutustumaan Makupalat.fi:n kirjallisuuspakettiin, johon eri tahot ja niiden sivustot on...
Kysy kirjastonhoitaja -palvelusta löytyy ennestään seuraava vastaus:
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL) perustuu amerikkalaisen kirjastomiehen Melvil Deweyn kymmenjärjestelmään (DDC), josta julkaistiin ensimmäinen versio vuonna 1876, https://www.oclc.org/en/dewey.html.
Suomessa kymmenjärjestelmä omaksuttiin yleisten kirjastojen luokituksen oppaaksi jo 1900-luvun alussa, ja on tätä nykyä käytössä liki kaikissa Suomen yleisissä kirjastoissa.
Poikkeuksena Helsinki, joka käyttää omaa sataluokkiin perustuvaa luokitusjärjestelmäänsä. Tieteelliset kirjastot käytäävät yleisimmin UDK-luokitusta.
Luokitusjärjestelmät löytyvät Kansalliskirjaston Finto.fi:stä, https://finto.fi/fi/:
YKL, https://finto.fi/ykl/fi/
HKLJ,...
Vuonna 1930 julkaistun artikkelin mukaan viimeinen Bachin tiedetty jälkeläinen oli Carolina Augusta Wilhelmine Ritter, joka kuoli 13 toukokuuta 1871. Myöhemmin on tutkittu lisää ja löydetty, että olisi Von Colson-nimisiä henkilöitä, jotka ovat suoraa sukua, mutta ei siis nimellä Bach.
Tieto täältä (englanniksi). Tällä keskustelupalstalla myös viitataan von Colsoniin ja Göschel-nimiseen henkilöön jälkeläisinä (saksalaisen artikkelin perusteella).
Tämän paljon käytetyn muistovärssyn tekijä on tuntematon. Eino Leinon runokokoelmista sitä ei löydy. Leino-paran nimeä näkee monesti käytetyn tuntemattomiksi jääneiden tai jättäytyneiden kynäilijöiden värssyjen arvoa kohottamassa, vaikka niillä ei Leinon kanssa mitään tekemistä olisikaan.
Elokuvaa ei valitettavasti ole julkaistu Suomessa videolla, joten se ei näyttäisi löytyvän myöskään kirjastoista. Televisiosta se on tullut viimeksi vuonna 2005. Elokuvan voi katsoa joidenkin suoratoistopalveluiden kautta tai tilaamalla DVD:n ulkomailta.
Tove Janssonin kirjan "Kuka lohduttaisi Nyytiä?" pohjalta
on Teatteri 2000 tehnyt näytelmän, joka on Tampereen kaupungin-
kirjastossa myös samannimisenä videona (tark.n:o 1-03956), jonka on
dramatisoinut Kaija Siikala. Tämä versio on tehty yhteistyössä
Teatteri 2000:n ja TV2/lastenohjelmien toimesta. Tekstiversiota en
löytänyt Treen kaupunginkirjaston kokoelmista, en myöskään Mandasta
(maakuntakirj. yhteisluettelo) enkä Lindasta (tieteellisten kirj.
yhteisluettelo).
Teatteri 2000:n puh. 03-2132 129 (Myyntipalv). -Teatterikeskus ry
Helsingissä kerää näytelmätekstejä, puh. 09-135 7613.
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston Elonet-tietokannan (http://www.elonet.fi/) mukaan Elämän vonkamies -elokuvan alkutekstien aikana soi Jani Uhleniuksen säveltämä kappale Taivalkoskiballadi eli Savottasinfonia.
Lisää tietoa ko. elokuvan musiikista: http://www.elonet.fi/title/ek2i2o/muut
Sanalle ei löydy merkitystä Kotuksen suomen kielen sanakirjasta, slangisanakirjoista (http://stadinslangi.fi/wordpress/?page_id=1719, https://urbaanisanakirja.com/) eikä suomen murteiden sanakirjasta, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main. Tämän niminen kappale löytyy, sanat ovat Saukin, http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=duudillandei&culture=f…. Se löytyy esim. Anki, Bosse ja Robert -yhtyeen esittämänä Youtubesta. Ainakin siinä on duudillandei on henkilö, mutta ilmeisesti sanalla on kappaleessa toinenkin, vähän arvoituksellisempi merkitys.
Marjakuusi on tosiaan myrkyllinen lähes kaikilta osiltaan. Kuitenkaan juuri se osa, jota oravat syövät, ei ole myrkyllinen: "Vaikka marjakuusi on myrkyllinen juuristosta ylimpään oksankärkeen asti, sen käpyjen punamaltoinen siemenvaippa ei kuitenkaan ole myrkyllinen. Oravat voivat syödä marjamaisia käpyjä huoletta, kunhan eivät riko sen sisällä olevaa siementä. Siemen kulkeutuu oravan ruoansulatuskanavan läpi ehyenä, sillä hapotkaan eivät pysty rikkomaan sen kovaa pintaa." Syytä huoleen ei siis ole.Lähde: Myrkyllinen marjakuusi – Oma puutarhuri
Gummeruksen julkaisemassa vuosittain ilmestyneessä Parhaat koululaisvitsit kirjassa on julistettu Suomen parhaat koululaisvitsit-kilpailu. Vuoden 2009 vitsit piti lähettää 31.1.2009 mennessä joko postitse tai sähköpostitse. (Tämä selviää kirjasta Parhaat koululaisvitsit 2008, Talenteimmat töräykset.) Kilpailussa on kaksi sarjaa: 1. Suomen hauskin koululaisvitsi ja 2. Suomen hauskin luokka. Sarjan uusin vuoden 2009 kirja ilmestyy piakkoin nimellä Parhaat koululaisvitsit 2009 - Salatut eläimet. Ilmeisesti kirjassa julistetaan uusi vuoden 2010 kilpailu.
http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=280&component=/PublishDB/Kirjat_…
Tikkurilan kirjastoon on hankittu esimerkiksi nämä teokset:
Kiinteistöyhtiön kirjanpito ja tilinpäätös / Kari Manner, Antti Suulamo, 9. p. 2010
Kehittyvä kirjanpitotaito / Soile Tomperi 12. p. 2009
Kehittyvä kirjanpitotaito. Harjoituskirja / Soile Tomperi, 13. p. 2009
Asunto-osakeyhtiön kirjanpito- ja verokirja / Marjo Salin 9. p. 2008
HelMetistä voi hakea aiheesta lisää teoksia hakusanoilla asunto-osakeyhtiöt ja kirjanpito.
VHS digitointi näyttää olevan mahdollista useammassakin lastu kirjastossa:
http://www.lastukirjastot.fi/digitointi
Ainakin Asikkalan, Nastolan kirjastoissa sekä Lahden pääkirjastossa.
Kyllä hän matkusteli Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Tosin vasta vuonna 1954, ehdittyään jo sitä aiemmin kirjoittaa lukuisia Meksikoon ja ainakin pari Arizonaan sijoittuvaa seikkailukirjaa. Hän pyrki kuitenkin pitämään huolta siitä, että tapahtumapaikat kuvattiin kutakuinkin oikein. Hän luki Meksikoa käsittelevää kirjallisuutta ja tutki karttoja. Tarinoissa viitataan oikeisiin paikkoihin.
Penttilän matkakertomus Yhdysvalloista ja Meksikosta ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1954 nimellä Nauravan kuoleman maa. Haastatteluissa hän kertoi olleensa Meksikossa kuin kotonaan ja osuneensa tarinoissaan mielikuvituksensa avulla hyvinkin oikeaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uuno_Hirvonen
Wild West Finland : suomalaisen...