Hyvän yleiskatsauksen suomalaisen äänielokuvan alkutaipaleesta tarjoaa Ari Honka-Hallilan essee "Äänielokuva tulee Suomeen".
Erityisesti esseen loppupuolella, kappaleessa "Kieliongelmia", sivutaan myös ääninäyttelemisen ja jälkiäänityksen ensivaiheita. Käytännössä tarve jälkiäänitykselle tuli esille vieraskielisten elokuvien kohdalla. Suomessa kuitenkin elokuvien omakielinen tekstitys vakiintui varsin nopeasti, siinä missä isommilla kielialueilla siirryttiin omakieliseen dubbaukseen. Sittemmin ääninäyttelijöitä on käytetty ensisijaisesti alkuperältään vieraskielisissä lasten ja nuorten elokuvissa.
Aihetta sivuavaa kirjallisuutta esimerkiksi:
Olennaisen äärellä: johdatus audiovisuaaliseen kääntämiseen.
Elävä kuva - elävä ääni. Kolmas...
Euroopassa 70-luvun lopulta näihin päiviin saakka käytössä olleen kesäajan taustalla on vuosikymmenen alun öljykriisi ja sen myötä huomattavasti kohonnut energian hinta. Kellonajan siirtäminen tunnilla eteenpäin vuoden lämpimämmän puoliskon ajaksi nähtiin hyväksi keinoksi pienentää energiankulutusta. Tästä oli saatu lupaava ennakkotapaus Yhdysvalloista, missä vuonna 1973 oli otettu käyttöön ympärivuotinen kesäaika; öljykriisin mentyä siirryttiin "normaalimpaan" puolen vuoden mittaiseen jaksoon.
Richard Nixonin ja Yhdysvaltain kongressin jäljessä eurooppalainen edelläkävijä kesäajan uuden tulemisen takana oli Giscard d'Estaingin Ranska. Keväällä 1975 d'Estaing julisti, että seuraavasta vuodesta alkaen...
Ei liene kovin yllättävää, että sukunimen ”Savolainen” on voinut saada Savosta kotoisin ollut tai siellä liikkunut, joten alkuperä on se. Nimellä on voitu viitata myös ”Savo”-nimisen kylän asukkaaseen. Sukunimi on ollut sen verran laajalle levinnyt, että jo 1600-luvun lopulla sukunimeä on merkitty muistiin lähes kaikkialta Suomesta, joskin eniten sitä esiintyi Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanlahden perukassa, jossa se on saattanut olla myös nimen ”Sauvolainen” toinen kirjoitusasu.
Osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että sukunimi ”Savolainen” on ollut 24 111 väestötietojärjestelmään kirjatulla. Nykyisenä nimenä se on 11 580 henkilöllä.
Pusenius-nimeä ei löydy sukunimikirjoista. Tämän keskustelun http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16528 perusteella sukunimet Pusa/Pusenius/Posenius sekä Påsa-Posa-Possenius-Posse/Pusa liittyisivät toisiinsa.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet (2000) Pusa-nimen oletetaan olevan germaanista alkuperää ja se on voinut kulkeutua meille hansakaupan tai aiempien yhteyksien kautta, saksalaisia henkilönimiä ovat olleet esim. Boz, Boss, Bosse, Buss, Busse, Posse. Jonkin verran tietoa löytyy myös Pusan Sukuseuran sivuilta http://www.pusansukuseura.fi/node/1
Neljässä ensimmäisessä osasssa tapahtumapaikkana on Tampereen lähiseutu ja siellä Leppäkertunkuja. Viimeisessä viidennessä osassa käydään myös ulkomailla Santiago de Chilessä.
Lisätietoa Rauha S. Virtasesta ja Selja-sarjasta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonId=827&PageConten…
http://db3.oph.fi/netlibris/tiedot.asp?PA=322
Tässä muutamia uudempia ja vanhempia tyttöjen ja nuorten naisten kasvukertomuksia. Lisätietoa kaikkien näiden kirjojen sisällöstä ja kirjailijoista kannattaa katsoa kaunokirjallisuuden Kirjasampo -palvelusta http://www.kirjasampo.fi
Fagerholm, Monika: Diiva , Otava, 1998 – erään aikuistumisen ikiomat aakkoset
Hännikäinen, Liisa: Maisa ja Maisan rakkaus : romaani, Otava, 1983 - aikuistuvan naisen muotokuva hevosurheilun piirissä
Kaipainen, Anu: Vilulinnut : romaani WSOY, 1987 - suhde vanhempiin sekä tytön heräävä seksuaalisuus, kotoa irtautuminen
Kilpi, Eeva: Kukkivan maan rannat 4. p., WSOY, 1996 – aikuistuminen, muutto kotoa 1950 -luvulla
Koivisto, Sesse: Viivy vielä leppälintu, Otava, 1990 – pappilan tytön aikuistuminen 1940 –luvulla...
Larry Huldén käsittelee kysymystä soopelin levinneisyydestä artikkelissa "Oliko soopeli karjalainen turkiseläin?" (Viipurin läänin historia II: Viipurin linnaläänin synty, 2004, s. 176 - 178). Hänen mukaansa soopelia ei mitä ilmeisimmin ole esiintynyt Suomen alueella: "Luotettavia tietoja soopelikannoista, jotka perustuvat sekä kielitieteellisiin, kansatieteellisiin, historiallisiin että luonnontieteellisiin aineistoihin, on lähinnä Suomea ainoastaan Uralin ja Timanin vuoristoissa Komin alueella." Nois-nimitys on hänen mukaansa tarkoittanut majavaa.
Sana "nois" esiintyy monissa paikannimissä, kuten todetaan teoksessa Suomalainen paikannimikirja (2007, s. 291 - 292): "Nokia-, Nois, Nokeus-, Nokisen- ym. paikannimiä on pääasiassa hämäläis-...
Englantilainen munuaispiiras eli kidney pie on piirakka, jossa munuaista sisältävä muhennos on piirakkakuoren sisällä. Tässä linkki reseptiin:
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/reseptit/resepti/englantilainen-munuai…
Paikannimien taivutuksessa pyritään aina suosimaan paikallista käytäntöä. Pirkkalan seudulla on perinteisesti matkustettu Pereelle (vuonna 1914 höyryalus Viikinsaari kulki sunnuntaisin ja juhlapäivinä "klo 3 ja 8 ip. Tampereelta Pereelle ja takaisin"), asuttu ja eletty Pereellä (12. helmikuuta 1919 Etelä-Pirkkalan suojeluskunnan jäseniä muistutettiin siitä, että "suojeluskunnan kokous ja harjoitustilaisuus on Pereellä ensi sunnuntaina") sekä tultu Pereeltä (Etelä-Pirkkalan ja Anian Maalaisseuran syysjuhlan kyntökilpailussa vuonna 1915 "kolmas palkinto annettiin Eino Kiwirannalle Pereeltä"). - Sitaatit Pirkkalan Uutiset -lehdestä)
Toisinajattelijoitakin toki löytyy. Alahärmästä syntyisin oleva dekkarikirjailija Heleena...
Samasta kirjasta voi ilmestyä useita eri painoksia, ja ne viedään kirjaston tietokantaan erillisina nimekkeinä. Kirjasta on voinut esimerkiksi ensin ilmestyä kovakantinen versio ja sittemmin pehmeäkantinen pokkaripainos. Vanhoista kirjoista otetaan uusintapainoksia, jotka voivat ilmestyä joko samalla tai uudella kansikuvalla.
Eri painoksissa saattaa olla ulkoisia eroja. Esimerkiksi kirjan sivumäärä voi vaihdella, vaikka teoksen tekstiä ei olisi mitenkään muokattu, sillä uusi painos voi olla ulkomitoiltaan erilainen tai teksti on voitu latoa erilaisella fontilla. Toki kirjan sisältöön on voitu tehdä myös muutoksia: vanhasta käännösromaanista on voitu julkaista uusi tai korjattu suomennos tai vanhojen tietokirjojen tietoja päivittää....
Etsimäsi kirja on varmaankin Jostein Gaarderin Sofian maailma : romaani filosofian historiasta, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1994. Teoksen on suomentanut Katriina Savolainen ja kustantanut Gummerus.
Teos on lainattavissa esimerkiksi HelMet-kirjastoissa.
https://finna.fi
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11645#.VYfwT_PyVwU
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjan Suomalainen sotilas. [2], Hakkapeliitasta tarkk'ampujaan (Weilin+Göös, 2010) sivulta 89 löytyy akvarelli Uudenmaan jalkaväkirykmentin sotilaasta vuoden 1779 mallin univormussa.
Hannu Niemen toimittaman Rikollisuustilanne 2017, katsauksia 29/2018 (Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti) mukaan
"Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on 1990-luvun alusta lähtien vähentynyt. Eri rikoslajeissa kehitys on ollut kuitenkin eritahtista ja osittain erisuuntaista. Varkausrikoksissa väheneminen on ollut miltei yhtäjaksoista. Petosrikosten ja varsinkin maksukorttipetosten määrä on viime vuosia lukuun ottamatta puolestaan lisääntynyt.
Ilmi tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä kasvoi 2010-luvulle saakka. Vuodesta 2012 alkaen poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä on kuitenkin vähentynyt melko selvästi."
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/...
Kysymys on ns. taitetusta indeksistä. Esitys perustuu työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 12 marraskuuta 2001 ja sitä täydentävään 5 päivänä syyskuuta 2002 tehtyyn sopimukseen yksityisalojen työeläkkeiden kehittämisestä.
Eduskunnassa asiasta on päätetty hallituksen esityksen HE 242/2002 pohjalta. Muutos tulee voimaan 1.1.2005
Nykyinen TEL:n 9 kuuluu seuraavasti:
9 § (18.12.1995/1482)
Eläketurva sidotaan maan palkka- ja hintatason muutokseen siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Tätä varten sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa joka kalenterivuodeksi indeksiluvut. Niitä määrättäessä palkkatason muutoksesta vähennetään määrä, joka vastaa 12 b §:ssä tarkoitetun työntekijäin eläkemaksuprosentin muutosta edeltävän kalenterivuoden alussa...
Yrjä Kallisesta ilmestyi viime vuonna Matti Salmisen tekemä elämänkerta Yrjö Kallisen elämä ja totuus (Like, 2011). Kirjasta ilmenee , että Kallinen siunattiin Taivallahden kirkossa ja haudattiin Espoon vanhalle hautausmaalle.
Vuosina 2011-12 uutisoitiin kirjoituskoneiden valmistuksen lopettamisesta viimeisimmissä tehtaissa. Digitalisaatio ei silti edennyt samaan tahtiin maailmanlaajuisesti eikä se kokonaan hävittänyt valmistusta: uusia mekaanisia kirjoituskoneita valmistetaan yhä sopimusperusteisesti ainakin Vietnamissa. Mutta pienen kielialueen (suomi ja ruotsi) mukaista uutta laitetta en onnistunut löytämään.
Ääkköset sisältäviä käytettyjä kirjoituskoneita myydään kyllä verkossa. Niitä voi hakea esim. sivustolta Kauppapaikat.net. Joissakin huoltoliikkeissä korjataan vanhoja koneita toimintakuntoon. Pandemian aikana kierrätyksen arvostus on noussut entisestään.
Lähteitä:
Typewriters make comeback (2021)
Sähkökirjoituskoneet katoavat (...
Taitava tamperelainen kollegani tiesi kertoa seuraavat tiedot: Tipu ja mato kohtaavat kirjassa Tipu Topakka / Richard Scarry ; suomentanut Marsa Luukkonen. - [Helsinki] : Lasten parhaat kirjat, 1988. - 31 s. : kuv. ; 27 cm. Alkuteos: The early bird. - ISBN 951-567-008-X. Sivulla 19 on repliikki: "Tarkoitat varmaankin, että haloo, hiirenhäntä!"
Irvine Welshin teosta Skagboys vuodelta 2012 ei ole suomennettu. Kustannusosakeyhtiö Otavasta, joka on kustantanut Welshin teosten tähänastiset suomennokset, kerrottiin, että näillä näkymin Otava ei ole julkaisemassa Skagboys-romaanin suomennosta.
https://finna.fi
Kustannusosakeyhtiö Otava
http://www.irvinewelsh.net/books/info/?t=Skagboys
En löytänyt viitteitä siitä, että vaihtelu piano-sanan lausumisessa noudattelisi murrealueiden rajoja. Arvelisin, että syytä voisi hakea pikemminkin fonetiikan puolelta. Yksi selitys "pienolle" voisi olla siinä, että i ja e ovat molemmat etuvokaaleja, eli niitä äännettäessä kielen korkein kohta on edessä; a taas on takavokaali, joita äännettäessä kielen korkein kohta on takana. Pianon e:llinen ääntämys edustaisi siis eräänlaista fonologista "laiskuutta", jossa diftongin ia edellyttämä kielen liuku i:n asemasta vokaalidiagrammin etuyläkulmasta sen taka-alakulmaan a:han jätetään tekemättä ja tyydytään liu'uttamaan kieltä vain ylä-alasuunnassa suppeasta i:stä puolisuppeaan e:hen eikä lainkaan etu-taka-akselilla.Lisätietoa vokaalidiagrammista...
