Aila on lappalaisperäinen nimi, joka lienee syntynyt Aili-nimen pohjalta. Aili on alun perin suomalais.saamelainen nimi, ja Aila on sen inarinsaamelainen johdos. Sen alkuperäksi on ehdotettu myös Helgaa, joka on lähtöisin muinaisskandinaavisesta, "pyhää ja varottavaa" merkitsevästä sanasta helagher.
Ensimmäiset Ailat kastettiin 1800-luvun lopussa, ja nimi yleistyi 1900-luvun alussa. Almanakkaan se otettiin vuonna 1929, jonka jälkeen siitä tuli suosittu. Aili-nimen suosion huippu oli 1910-20-luvuilla, ja Aila yleistyi hieman myöhemmin. Suurin osa maamme Ailoista on syntynyt 1930-50-luvuilla, jolloin nimen sai yli 10 000 tyttöä ja se sijoittui 35 suosituimman ensimmäisen etunimen joukkoon. 2000-luvun alussa nimi valittiin...
Laulun nimi on Aattoiltana ja sanat on kirjoittanut Hilja Haahti vuonna 1903, sävellys on Wilho Siukosen. Laulua ei ole nykyisin käytössä olevassa virsikirjassa.
Nimi Venja näyttäisi pohjautuvan raamatulliseen Benjamin-nimeen sekä latinan Benedictukseen, joka merkitsee siunattua. Teresa Normanin A World of Baby Names -teoksen (1996) mukaan Venäjällä nimi Veniamin on muunnelma Benjaminista, ja nimi saatetaan lyhentää muotoon Venja tai Venya. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirja puolestaan kertoo Venjan olevan venäläinen lyhentymä Benedictuksesta, joka Suomessa tunnetaan parhaiten Penttinä.
Alkuperänsä puolesta Venja olisi siis miehennimi, mutta suomalaisen korvaan se kuulostanee ennemmin naisennimeltä. Eero Kiviniemen Suomalaisten etunimet -teos mainitsee, että venäläinen Ivan- tai Ivana-nimen puhuttelumuoto Vanja on monissa maissa tavallisempi naisennimenä, koska se muistuttaa muita slaavilaisia naisten...
Vaaqsan kaupunginkirjaston kokoelmista ei löytynyt mutta pääkaukunkiseudun HelMet kirjastoista taas löytyi. Ehdotan että käyt kirjastossa ja teet kaukopalvelupyynnön.
Oheisena tiedot merikortista,
CD merikartta. J : Vesijärvi - Päijänne = CD sjökort = CD nautical chart, Helsinki : Merenkulkulaitos ; Vantaa : Genimap, 2004.
Yksiselitteitä vastausta keitä tsuudit (pohjoissaameksi yks. èuhti, mon. èuðit) olivat on vaikea antaa. Tsuudeista kertovat lähteet ovat melko ristiriitaisia ja osin historialliseen materiaaliin on sekoittunut kertomusperinnettä.
Saamelaisessa kertomusperinteessä tsuudit ovat väkivaltaisia vainolaisia, jotka eivät puhuneet ymmärrettävää kieltä ja jotka kiertelivät Saamemaata ryöstellen ja tappaen ihmisiä. Lähes kaikki saamelaisryhmillä on tsuudi-hahmo kertomaperinteessään, mutta hahmojen rooli vaihtelee hieman alueiden välillä. Varsinkin lapsille kerrotussa perinteessä vahva aspekti on tsuudien yksinkertaisuus ja ahneus, heitä nokkela saamelainen pystyi huijaamaan tai he saattoivat sortua itsestään omaan tyhmyyteensä. Muillakin kansoilla...
Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että molemmat muodot ovat oikeita eli sanaa ”lepakko” voi taivuttaa monikon partitiivissa muotoon ”lepakkoja” tai ”lepakoita”.
Kysymyksessä ei ole täsmennetty, minkä kirjaston varauksista ja kuljetuksista on kysymys, joten seuraava vastaus antaa vain suuntaviivoja ja perustuu HelMet-kirjastojen käytäntöihin.
"Kuljetuksessa" tarkoittaa, että varaus on otettu kiinni eli haluttu on löydetty ja se on lähetetty omistajakirjastosta eteenpäin noutokirjastoon. Kuinka kauan sitten menee lähetyshetkestä siihen, että varaus on noutopaikassa, riippuu sekä ajankohdasta että noutokirjaston koosta.
Mitä isompi yksikkö noutokirjasto on, sitä useammin sinne viedään varauksia. Isoimpiin kirjastoihin tulee tavaraa kahdesti päivässä, pienempiin vain kerran päivässä, joihinkin vielä harvemmin.
Toinen kuljetuksen nopeuteen vaikuttava tekijä on se, milloin varaus saatiin lähtemään...
HelMet-kirjastoissa lainan voi uusia kolme kertaa, jos siitä ei ole varauksia. Sen jälkeen voit tuoda lainaamasi aineiston kirjastoon ja lainata sen saman tien uudelleen, ellei varauksia ole. Viikoksi lainattavia bestsellerkirjoja ei voi uusia yhtään kertaa. Tietoja lainaamisesta ja uusimisesta löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/6c6735a2-d667-447d-9d04-dc7b2aa8bdb4.aspx.
Sense and Sensibility ilmestyi vuonna 1811, suomeksi Järki ja tunteet 1952. Pride and Prejudice ilmestyi 1813, suomeksi Ylpeys ja ennakkoluulo, vuonna 1922. Mansfield Park ilmestyi 1814, suomeksi Kasvattitytön tarina 1954. Emma julkaistiin vuonna 1815, suomeksi vuonna 1950. Persuasion ilmestyi 1817, suomeksi Viisasteleva sydän 1951. Northanger Abbey ilmestyi 1818, suomeksi Neito vanhassa linnassa 1951, uusi suomennos Northanger Abbey, 1998.
Lady Susan ilmestyi 1871, suomeksi Tahto ja toiveet 2006, toinen suomennos Lady Susan kokoelmassa Uskollinen ystävänne, 2007. The Sanditon ilmestyi suomeksi nimellä Leikkiä ja totta, 1977. Nuoruudentuotantoa lukuisia novelleja, mm. Love and Friendship, Lesley Castle sekä The Three Sisters (suom....
On vähän vaikea arvailla kirjailijan motiiveja ja varmaankin vain J.K.Rowling itse tietää vastauksen. Mutta oma tulkintani on, että kirjailija on alusta alkaen suunnitellut tappavansa kaikki sellaiset miespuoliset henkilöt, jotka ovat olleet Harrylle isän korvikkeita ja joihin hän on läheisesti kiintynyt. Tähän hänellä on syynsä, jota voisi kutsua kehityspsykologiseksi.
On itse asiassa varsin tavallista, että lastenkirjojen päähenkilöt ovat orpoja. Vanhemmat ovat joko kuolleet, siepattu tai kadonneet jonnekin. Tällainen ratkaisu mahdollistaa sankarin esteettömän pääsyn seikkailemaan, koska vanhemmat eivät ole suojelemassa häntä.
Aikuiseksi kasvaminen on lasten- ja nuortenkirjallisuuden tärkein teema, ja päähenkilön orpous korostaa tätä...
Taikapähkinän latinankielinen nimi on Hamamelis virginiana. Toivo Rautavaaran "Miten luonto parantaa" -kirjan mukaan "hamamelis on kaunis myöhään syksyllä kukkiva pensas, joka on kotoisin Pohjois-Amerikan itäosista. Intiaanit osasivat valmistaa sen suurista lehdistä voidetta, jota on käytetty Euroopassakin mm. suonikohjujen ja peräpukamien lääkitykseen. Nykyisin hamamelista käytetään pääasiassa kosmeettisissa ja ihonhoitovalmisteissa. Yhdysvalloissa on kuorista ja lehdistä tehtyä uutetta käytetty monin tavoin, mm. nuhaan, silmätulehduksiin, suonikohjuihin ja ripuliin."
Google-haulla, käyttämällä "hamamelis" -hakusanaa, löytyy verkosta todella paljon tietoa. Sivut ovat valitettavasti vain englannin, ranskan tai saksankielisiä. Esim....
Nummelan ponitalli -sarja on Merja Jalon kirjoittama nuortenkirjasarja. Sarjan ensimmäinen osa, Yllätysori, ilmestyi vuonna 1977. Sarjaan ilmestyy edelleen jatko-osia.
Vuoden 2023 keväällä julkaistiin sarjan 96. kirja Hopearannan aave. Sitä edelsi syksyllä 2022 julkaistu Kätketty medaljonki ja keväällä 2022 julkaistu Vaarojen kesä. Kuluvan vuoden 2023 syksyllä ilmestyvä sarjan 97. kirja on nimeltään Ryöstäjien jäljillä. Nummelan ponitalli -sarjaa julkaisee nykyään kustantantamo Kvaliti https://www.kvaliti.com/
.
Rosa ja Roosa merkitsevät latinan kielessä ruusua. Kasvisymboliikassa ruusu on "kukkien kuningatar", joka on kristikunnassa ja kirkkotaiteessa erityisesti yhdistetty Neitsyt Mariaan. Ruusuun liittyy paljon symbolimerkityksiä: sillä on kuvattu mm. kevättä, elämän voittoa, marttyyriutta, Kristuksen kärsimystä, neitsyyttä, täydellisyyttä, hyveitä ja salaisuuksien varjelemista.
Rosa esiintyy alkuosana myös monissa kansainvälisissä yhdysnimissä kuten Rosabella (italiaksi 'kaunis ruusu') ja Rosalia, Rosalie ('kuin ruusu', 'ruusun kaltainen').
Bulgarian kielessä rosa merkitsee aamukastetta.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
http://www.behindthename.com/
Ravintolakoulu Perhon kirjasto (http://www.ravintolakouluperho.fi/opiskelupalvelut/kirjasto) selvitti asian. Kokkiprokkis-kirjasta (tekijät Arja Kaikkonen, Timo Mäkynen, Minna Tiusanen, Eija Viinikka, 2013) löytyivät vastaukset:
2x2x45mm, tulitikkua muistuttava suikale on nimeltään Julienne,
3x3x3 mm kuutio on Brunoise ja 12x12x12mm kuutio Paysanne.
Sana perustunee verbiin ”purista”, jonka merkitys on teoksen ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) mukaan ’sorista, porista, lörpötellä, jutella, nurista, jupista’. Sana on esiintynyt itämurteissa ja hämäläismurteissa. Substantiivi ”eripura” on esiintynyt jo 1500-luvulla Mikael Agricolan teoksissa merkityksessä ’erimielisyys, kiista’, joten sanan alkuperä on suomen kirjakieltä vanhempi. ”Eri” on myös hyvin vanha jo Agricolalla esiintyvä sana, joka on johdettu sanasta ”erä” (’erillinen osa, pala’), mikäli ”Suomen sanojen alkuperän” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) tietoihin on luottaminen.
