Linnunlauluntien varrella on useita puihin kiinnitettyjä teräslevystä leikattuja linnun ääntelyä kuvaavia sanoja. Kyseessä on taiteilija Jussi Valtakarin julkinen ympäristötaideteos. Idean Linnun laulu -nimiseen teokseensa Valtakari sai lukiessaan lintukirjoja, joissa kuvaillaan lintujen lauluääniä.
Teoksen viisi lintulajia ovat käpytikka, lapinsirkku, satakieli, rautiainen ja viiksitimali. Kysyjän mainitsema kjyk-ääni kuvaa käpytikan ääntelyä.
https://www.hamhelsinki.fi/sculpture/linnun-laulu-jussi-valtakari/
http://ots.artoulu.fi/taiteilija/valtakari-jussi
Valmista luetteloa suomalais-ugrilaisten kansojen suomennetusta kirjallisuudesta ei ole. Kansallisbibliografia Fennican mukaan Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen kirjallisuudesta on suomeksi luettavissa kansanrunoja ja -satuja. Muutama romaani ja runokokolemakin löytyi.
Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat teokset:
Heimokannel. Mordvalaisia, tšeremissiläisiä, syrjääniläisiä ja votjakkilaisia kansanrunoja 3, Volgan ja Perman kannel (suom. O. Manninen, 1932. - Kalevalaseuran julkaisuja ; 5)
Velisurmaaja (vogulilaisesta kansanrunokokoelmastaan suomentanut Artturi Kannisto, 1938)
Vepsän satuja (kerännyt ja selittänyt Elias Lönnrot ; nykysuomeksi muokannut Markku Nieminen, 2006...
Gallen-Kallela asui kesällä 1904 perheineen Konginkankaan Lintulahdella, Lintulan talossa, josta näkyi Keiteleen järvelle ja hiekkarannalle. Kirsti Gallen-Kallela kirjoittaa kirjassaan Isäni Akseli Gallen-Kallela: "Asuimme rakennuksesta, josta näkyi Keiteleen järvelle ja hiekkarannalle juuri yli niiden ruisvainioiden, jotka isä maalasi Saunatytön taustaksi." Saunatytön taustalla näkyvä maisema on kutakuinkin sama kuin Keitele-taulun esittämä näkymä. Suurin piirtein sillä paikalla, missä Gallen-Kallela lienee maalaustelineineen ollut, on nykyään Nesteen Lintulahden huoltoasema. Vuonna 2018 huoltoasemalle luovutettiin juhlallisin menoin kopio Gallen-Kallelan taulusta, sillä huoltoaseman ovelta näkyy sama maisema, joka taulussa on.
https://...
Todennäköisesti kysymyksessä mainituilla unkarin ja suomen sanoilla ei ole etymologista yhteyttä.
Unkarin asztalos on muodostettu sanasta asztal 'pöytä', joka on slaavilainen laina, esimerkiksi venäjän samaa merkitsevä стол/stol.
Suomen astalon alkuperä on hieman epäselvä, lähisukukielissämme on paljon vastineita. Todennäköisesti astalokin on lainautunut slaavilaiselta taholta, taustalla voisi esimerkiksi olla muinaisvenäjän остен,остьнъ/ostén,ostinu 'sauvan tai kepin terävä kärki'.
Házaspár-sanan alkuosassa on sana ház 'talo, tupa, huone'. Sanalla on lukuisia vastineita erilaisissa suomensukuisissa kielissä, suomessa 'kota' on samaa alkuperää. Mahdollisesti tämä sana on lainautunut kieliryhmäämme indoeurooppalaisista kielistä, esimerkiksi...
Mistä mahtaa olla peräisin tieto, että tällainen kirja löytyisi Kirkkonummen kirjaston kokoelmasta? Ainakaan kirjaston oma tietokanta ei tunne mitään Birgitta Hagelbergin kirjoittamaa teosta. Kirjan tiedot tulevat näkyviin normaalisti vasta sitten, kun kirja on kokoelmaan saatu (nykyään tosin voi olla myös ennakkotietoa tulevista uutuuksista). Myöskään Suomen tai Ruotsin kansallisbibliografioista ei löydy tämännimistä tekijää eikä kirjaa. Kirjastojen tietokannat kattavat myös vanhemmat ajat, joten voi melko vahvasti väittää, ettei tällaista julkaisua ole todennäköisesti olemassa. Sellainen mahdollisuus on, että kyseessä on ns. omakustanne, jota ei ole koskaan levitetty julkisesti. Jotkut tällaiset julkaisut eivät välttämättä näy...
Anne Saarikallen kirjassa: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön kerrotaan Birgitistä näin:
Birgit on lyhentymä Birgitasta, joka taas on ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigida (iirin kielen Brigit ja Brigid). Kantanimen merkitys on 'korkea, korotettu'. Brigit-nimen teki tunnetuksi irlantilainen nunna ja Kildaren luostarin perustaja Pyhä Brigit (kuoli n. v. 525). Ilmeisesti hänen mukaansa nimettiin ruotsalainen uskonnollinen ja poliittinen vaikuttaja Pyhä Birgitta (1303-73), joka perusti Vadstenan luostarin ja joka julistettiin pyhimykseksi 1391.
Almanakassa Birgit on ollut vuodesta 1950. Nimeä on tavattu Suomessa jo 1800-luvun puolella, mutta yleisempi siitä tuli vasta 1900-luvun alussa.
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… löytyy useita Audeninrunoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista. On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
Kysyin kollegoilta ympäri Suomea, mutta valitettavasti kukaan ei tunnista tätä novellia. Wikipediasta löytyy englannin kielellä lista romaaneista ja novelleista, joissa kerrotaan teleporttauksesta (teleportation in fiction). Ehkä sieltä löytyy oikea tarina.
Tässä linkki: http://en.wikipedia.org/wiki/Teleportation_in_fiction
Listasta puuttuu Alfred Besterin romaani Määränpäänä tähdet, jossa myös kerrotaan teleporttauksesta.
Teos on taitelija Andreas Alarieston. Andreas Alariesto (1900–1989) syntyi Sodankylän Rieston kylässä, kylä jäi sittemmin Lokan tekojärven alle. Hän on ikuistanut vanhan Lapin elämää teoksiinsa. Alariestosta löytyy tietoa verkossa Korundin sivulla, https://www.korundi.fi/eventscalendar/ANDREAS-ALARIESTO-%E2%80%93-Heinakengat-heittelevat/zjb1pmha/a30fa3bf-8029-4e02-8a8a-c89a2e67ffd1 sekä Museo-Galleria Alarieston sivulla https://www.visitsodankyla.fi/naejakoe-artikkeli/museo-galleria-alariesto/.
Tuo kuva löytyy kirjasta Andreas Alarieston lapinkuvat WSOY 1976 s. 15. Kirjassa on kuvia Alarieston maalauksista ja niihin liittyviä taiteilijan muistoja Lapin elämästä. Tähän maalaukseen liittyivät "vanhojen ukko ja akkojen...
Voit lukea Helsingin Sanomien ennen vuotta 1997 julkaistuja numeroita digitoituina Aikakone-palvelusta. Voit käyttää palvelus kirjastojen asiakastietokoneilta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/HS_Aikakone…
Vanhoja Helsingin Sanomia voi lukea myös mikrofilmattuina Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Tutkimistani Tikkasen kirjojen suomenkielisistä käännöksistä en tätä sitaattia vastaavaa tekstikatkelmaa löytänyt.
Tikkasen kuvitettuja aforismeja – "henrikkejä" – julkaistiin useiden vuosien ajan Dagens nyheterissä Ruotsissa, Dagbladetissa Norjassa ja meillä Helsingin Sanomissa. Arvelisinkin, että kysymyksen sitaatti on yksi Tikkasen henrikeistä.
Alun perin Dagens nyheterin ja Dagbladetin sivuilla ilmestyneistä henrikeistä koottiin vuonna 1981 Henrikit-niminen valikoima. Suomeksi Tikkasen aforistiikkaa voi lukea myös hänen Ihmisen ääni -teossarjaan laatimastaan kirjasta. Näistä kummassakaan ei kysymyksen mietettä ikuisesta rakkaudesta kuitenkaan ole.
Lähimmäs kaivattua päästään 11.3.1981 Helsingin Sanomissa...
Isorokko hävitettiin koko maapallolta rokotuksin jo 1970-luvun loppuun mennessä, eikä rokotusta sitä vastaan enää yleisesti käytetä missään. Aikoinaan isorokkorokotteen kehitti englantilainen Edward Jenner elävistä lehmärokkoviruksista (vaccinia-viruksista) vuonna 1798.Suomessa viimeinen isorokkoepidemia koettiin Puolangalla, Oulussa ja Inarissa vuonna 1936. Epidemia sai mediahuomiota, sillä Suomesta isorokko oli saatu hävitettyä jo 1920-luvulla. Kaikkien aikojen viimeisin isorokkotapaus Suomessa oli vuonna 1941.Bioterrorismin uhan vuoksi isorokkorokote kuuluu vielä nykyäänkin monien valtioiden kriisiajan varautumiseen. 2000-luvun alusta lähtien Yhdysvaltojen asevoimat on rokottanut rutiininomaisesti pienen osan henkilöstöstään....
Sansibarin suosituinta omasta kulttuuriperinnöstä kumpuavaa musiikkia on taarab. Se syntyi jo 1800-luvulla kun saarelle päätyneet turkkilaiset muusikot alkoivat imeä vaikutteita paikkallisista rytmeistä. Myöhemmin siihen antoivat vaikutteita myös intialainen musiikki ja elokuvamusiikki.
Taarabin legendaarisin esiintyjä oli laulaja Siti binti Saad, joka eli ja vaikutti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Tyylin moderneja edustajia ovat mm. Culture Musical Club, Ikhwani Safaa Musical Club, East African Melody ja Zanzibar Stars Modern Taarab, Musiikkinäytteitä löytyy runsaasti verkosta.
Sansibarin musiikista on julkaistu laadukas moniosainen sarja Zanzibara, jonka osia löytyy mm. Helmet-kirjastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/...
Yleisesti tieteellisiä kirjastoja koskevia asioita voit kysyä Helsingin yliopiston kirjastosta - Suomen kansalliskirjastosta (HYK-palvelu@helsinki.fi).
Tällä hetkellä Geobase on käytössä Helsingissä Kumpulan tiedekirjastossa, joka on kaikille avoin kirjasto ( http://www.kumpula.helsinki.fi/kirjasto ).
Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib
( http://www.lib.helsinki.fi/finelib ) hankkii elektronisia aineistoja yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen käyttöön, ja vuodeksi 2003 Geobasea on ehdotettu laajempaan käyttöön.
Lukukoirien koulutuksesta ja soveltuvuudesta löytyy määrittely Kennelliiton sivuilta, https://www.kennelliitto.fi/koirat/lukukoirat Kennelliitto on myös yhteistyössä Mikkelin Kaupunginkirjaston kanssa laatinut laatusuosituksen yleisten kirjastojen lukukoiratoiminnalle. Se löytyy samalta sivulta. Laatusuosituksissa luetellaan yksityiskohtaisesti edellytykset lukukoiraksi. Niitä ovat muiden muassa terveys, hyvä kunto, yli 2 vuoden ikä, hyvä ja luottavainen suhde ohjaajaansa. Ohjaajan tulee myös tuntea koiran tausta. Selvää on, että koiran täytyy olla rauhallinen ja nauttia uusien ihmisten kohtaamisesta. Tietoa Kennelliiton lukukoirakursseista löytyy myös samaiselta sivulta.
Etsitty kirja on Veikko Huovisen Lemmikkieläin : fantasia ihmisistäni (WSOY, 1966).
"A. Johnson on suunnattoman rikas. Hän asuu kukkulalle rakennetussa loistohuvilassa ja antaa työtä kahdellesadalle tuhannelle ihmiselle. Käytännöllisesti katsoen hän omistaa koko kaupungin, johon avautuu vaikuttava näkymä olohuoneen kymmenen metrin levyisestä ikkunasta. Mutta jotakin häneltä vielä puuttuu. Johnson haluaa ilmielävän ihmisen lemmikkieläimekseen katsellakseen häntä - ei pilkkahinnasta, sillä hän arvostaa ihmistä. Valinta osuu rutiköyhään Fr. Jacobiin, tarjous on ainutlaatuinen: 50 000 killinkiä vuoden palveluksesta, mukava lasiasunto ylellisen huoneiston keskellä, hyvä ruoka, viinaakin kolme desilitraa keskiviikkoisin. Jacob tienaisi enemmän...
Suomalaisissa kirjastoissa on totuttu siihen, että ihmiset tulevat tekemään hyvinkin hankalia kysymyksiä. Perinteisesti on lähdetty siitä, että jokaiseen kysymykseen yritetään vastata parhaan kyvyn mukaan. Jos ei osata itse, yritetään löytää tietävämpi taho tai ohjataan kysyjä sellaisen luo, joka ehkä kirjastoa paremmin tuntee kysytyn aiheen. Tätä samaa periaatetta pyritään myös täällä verkkokyselypalvelussa noudattamaan.
Se on totta, että osa kysymyksistä on niin vaikeita tai erityisosaamista vaativia, etteivät niistä selviä edes kirjastojen tiedonhaun ammattilaiset. Mutta sitten etsitään apua.
Joihinkin kysymyksiin ei ole olemassa vastausta (kuten "Mikä on elämän tarkoitus"), mutta jos tällainen askarruttaa kysyjää, kyllä siihenkin...
Yksi tällainen lastenkirja löytyi. Sen nimi on Pepi, Popi ja Pupi. Kirja on Paletin julkaisema, ja se on ilmestynyt vuonna 1959. Kirjan luettelointitiedoista ei näy, sisältääkö se loruja. Kirja on ilmeisesti vain Kansalliskirjaston kokoelmissa, ja sen saa lukusaliin luettavaksi.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Monissa Helsingin kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, johon voi tuoda vanhoja kirjoja. Löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta "Kirjastot ja palvelut" listan kirjastoista, joissa on kirjakierrätyspiste.
On kuitenkin toivottavaa, että kierrätypisteeseen ei tuoda kerralla kovin paljon kirjoja. Myös hyväkuntoiset kierrätyslehdet tuntuvat kiinnostavan asiakkaita ja näyttävät aina löytävän nopeasti uuden omistajan ja lukijan.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
