Mistä mahtaa olla peräisin tieto, että tällainen kirja löytyisi Kirkkonummen kirjaston kokoelmasta? Ainakaan kirjaston oma tietokanta ei tunne mitään Birgitta Hagelbergin kirjoittamaa teosta. Kirjan tiedot tulevat näkyviin normaalisti vasta sitten, kun kirja on kokoelmaan saatu (nykyään tosin voi olla myös ennakkotietoa tulevista uutuuksista). Myöskään Suomen tai Ruotsin kansallisbibliografioista ei löydy tämännimistä tekijää eikä kirjaa. Kirjastojen tietokannat kattavat myös vanhemmat ajat, joten voi melko vahvasti väittää, ettei tällaista julkaisua ole todennäköisesti olemassa. Sellainen mahdollisuus on, että kyseessä on ns. omakustanne, jota ei ole koskaan levitetty julkisesti. Jotkut tällaiset julkaisut eivät välttämättä näy...
Tupac Shakurista on pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa mm. seuraavat kirjat: Tupak Shakur, Crown Publishers 1997 sekä Armond White: Rebel for the hell of it, Quartet Books 1997. Lehtiartikkeleita on esim. lehdissä Soundi 1997:9 ja Rolling Stone 1996:21. On myös video Poetic Justice, jossa Tupac Shakurilla on rooli. Tarkemmat saatavuustiedot voit tarkistaa Plussa-tietokannasta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/plussa. Tupac Shakurista löytyy myös runsaasti nettisivuja, kokeile vaikka pikahakua miehen nimellä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/syke/tiedonhaku.
Teos on taitelija Andreas Alarieston. Andreas Alariesto (1900–1989) syntyi Sodankylän Rieston kylässä, kylä jäi sittemmin Lokan tekojärven alle. Hän on ikuistanut vanhan Lapin elämää teoksiinsa. Alariestosta löytyy tietoa verkossa Korundin sivulla, https://www.korundi.fi/eventscalendar/ANDREAS-ALARIESTO-%E2%80%93-Heinakengat-heittelevat/zjb1pmha/a30fa3bf-8029-4e02-8a8a-c89a2e67ffd1 sekä Museo-Galleria Alarieston sivulla https://www.visitsodankyla.fi/naejakoe-artikkeli/museo-galleria-alariesto/.
Tuo kuva löytyy kirjasta Andreas Alarieston lapinkuvat WSOY 1976 s. 15. Kirjassa on kuvia Alarieston maalauksista ja niihin liittyviä taiteilijan muistoja Lapin elämästä. Tähän maalaukseen liittyivät "vanhojen ukko ja akkojen...
Voit lukea Helsingin Sanomien ennen vuotta 1997 julkaistuja numeroita digitoituina Aikakone-palvelusta. Voit käyttää palvelus kirjastojen asiakastietokoneilta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/HS_Aikakone…
Vanhoja Helsingin Sanomia voi lukea myös mikrofilmattuina Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Iso Iita esiintyy Sotapolussa, sotilaiden muistoissa, tarinassa, jossa sotilas kuvaa perääntymiskäskyä asemista taistelussa näin: Kello 0.50 sain ilmoituksen: Iso Iita tulee klo 2.20. S.o irtautukaa klo 2.20.
Facebookin keskusteluryhmässä kerrottiin Ison Iitan olleen nimitys tykille, ilmeisesti K75 pak-40. Luotettavampaa tiedonlähdettä en valitettavasti löytänyt. Kysyin asiasta Panssarimuseosta ja Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta.
Panssarimuseosta vastattiin näin:
Iso-Iita ei ole todellinen hahmo, vaikka esiintyy hieman rehevästä naisesta kertovassa sota-ajan laulussa. Iso-Iita ei myöskään viittaa mihinkään aseeseen. Näitä naishahmoista tehtyjä lauluja on käsitellyt mm. Anne Lampinen kirjassaan Kaunis...
Sansibarin suosituinta omasta kulttuuriperinnöstä kumpuavaa musiikkia on taarab. Se syntyi jo 1800-luvulla kun saarelle päätyneet turkkilaiset muusikot alkoivat imeä vaikutteita paikkallisista rytmeistä. Myöhemmin siihen antoivat vaikutteita myös intialainen musiikki ja elokuvamusiikki.
Taarabin legendaarisin esiintyjä oli laulaja Siti binti Saad, joka eli ja vaikutti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Tyylin moderneja edustajia ovat mm. Culture Musical Club, Ikhwani Safaa Musical Club, East African Melody ja Zanzibar Stars Modern Taarab, Musiikkinäytteitä löytyy runsaasti verkosta.
Sansibarin musiikista on julkaistu laadukas moniosainen sarja Zanzibara, jonka osia löytyy mm. Helmet-kirjastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/...
Voit ottaa yhteyttä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään. Linkki sivulle.Tarvitset täytetyn sukututkimuslomakkeen. Linkki PDF lomakkeeseen. Kun kyseessä on luultavasti elossa oleva henkilö, tarvitaan myös Selvitys sukututkimusrekisteristä. Linkki PDF lomakkeeseen.Jos seurakunnasta ei löydy tietoa, voisi vinkkejä jatkosta kysyä Suomen sukututkimusseurasta. Linkki sivustolle.Kenties myös Kansalaisneuvonta voisi ohjata oikeaan suuntaan. Linkki Kansalaisneuvontaan.
Lukukoirien koulutuksesta ja soveltuvuudesta löytyy määrittely Kennelliiton sivuilta, https://www.kennelliitto.fi/koirat/lukukoirat Kennelliitto on myös yhteistyössä Mikkelin Kaupunginkirjaston kanssa laatinut laatusuosituksen yleisten kirjastojen lukukoiratoiminnalle. Se löytyy samalta sivulta. Laatusuosituksissa luetellaan yksityiskohtaisesti edellytykset lukukoiraksi. Niitä ovat muiden muassa terveys, hyvä kunto, yli 2 vuoden ikä, hyvä ja luottavainen suhde ohjaajaansa. Ohjaajan tulee myös tuntea koiran tausta. Selvää on, että koiran täytyy olla rauhallinen ja nauttia uusien ihmisten kohtaamisesta. Tietoa Kennelliiton lukukoirakursseista löytyy myös samaiselta sivulta.
Ilomantsin vesakkomyrkytyksistä ja niitä vastustaneesta kansalaisliikkeestä löytyy useita lehtiartikkeleita. Koivikko-aluetietokannasta hakemalla asiasanoilla 'Ilomantsi' ja 'vesakot' saat viitelistan: http://kakonen.jns.fi/aineistohaku.html .
Kirjassa Metsä huutaa. 1984, otetaan kantaan tehometsätalouteen 1970-80-luvulla ja myös metsien vesakkomyrkytyksiin. Ilomantsin myrkytykset ja kansalaisliikkeen toiminta on yhtenä esimerkkinä.
Hei!
Plotti-sana tulee ruotsin murresanasta plått. Etymologisen sanakirjan mukaan stadin slangin sanan ensiesiintyminen on ajoitettu 1910-luvulle. Alla on linkki verkkosanakirjaan:
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_i…
Muisteltu teksti on alun perin kustantajan "pakinakokoelmaksi" luonnehtimasta Robert Fulghumin kirjasta Sänky oli jo tulessa kun asetuin makuulle (Art House, 1990), suomennos on Eeva-Kaarina Arosen. Yksittäisiä pakinoita ei ole otsikoitu, mutta etsitty juttu löytyy kirjasta heti tekijän alkusanojen jälkeen sivuilta 11–12.
Vuonna 1913 ilmestyi itävaltalaisen Arthur Gundaccar von Suttnerin teos, joka on saanut suomenkielisen nimen Kaksi naista. Voisikohan kyse olla tästä teoksesta?
John Galsworthy on kirjoittanut teoksen Tumma kukka (The Dark Flower, suom. Ilma Pahlama, 1932).
Teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavaraston kokoelmiin, josta voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei!En onnistunut löytämään painetuista lähteistä ruukinjohtajien nimiä. Ruukinjohtajat olivat yleensä kirjanpitäjiä, jotka toimivat ruukissa omistajan edustajana. Tietoja voisi yrittää löytää arkistoista ja henkikirjoista. Tietojen löytämiseen voi vaikuttaa se, milloin hän työskenteli ruukissa ja miten pitkään. Kansallisarkiston Jyväskylän toimipisteessä säilytetään Paul Wahl & Co:n arkiston osana Petäjäkosken ruukin (Sotkamo) arkistoa https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_toimija.html?id=EAC_1321274299 josta löytyy mm. palkkakirjat. Jos Liljeroth työskenteli ruukissa tuohon aikaan, hänet voisi löytää tuosta aineistosta. Toisaalta, ruukki oli tuossa vaiheessa Jyrkän ruukin alainen ja Jyrkän johtajista löytyy tietoa Helena...
Aikaisemmissa koraanisuomennoksissa (Z. I. Ahsen Böre 1942 ja Jussi Aro & Armas Salonen & Knut Tallqvist 1957) on myös käytetty sanaa Jumala Allahin asemesta.
Allah ei ole erisnimi, joten sen kääntäminen on perusteltua. Tiettävästi myös monet kristityt arabit käyttävät sitä.
Turun kaupunginkirjaston AINO-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/kirjasto
löytyy asiasanoilla huonekasvit paljon viitteitä. Huonekasvit yhdistettynä asiasanaan historia löytyvät mm. seuraavat kaksi viitettä suomeksi:
ARKIO, Leena: Rakkaat vanhat huonekasvit : ikkunapuutarhan historiaa Suomessa, Hki 1. p. 1985, 2. p. 1993.
ALANKO, Pentti: Ukonhattu ja ahkeraliisa : perinteiset koriste- ja hyötykasvit, Helsinki, 1994
Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa AINO-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/kirjasto
Oulujoen käräjillä mainitaan Sotkajärveltä Lars ja Oluff Wimbar, Wimbaren 1643 ja Bengt Wimbar 1649. Sotkajärvellä asui jo 1548 Olli Vilpunpoika Pelkonen eli Vimpari. Vimpari voi olla talonnimi. Satakunnassa ja Hämeessä vimpa, vimma tunnetaan mm. kalan nimenä. Peräpohjolassa vimpapää tarkoittaa ’raisua, villiä, itsepäistä’ ja vimma ’kiukkua, kiihkoa’. Heikki Klemetti on yhdistänyt Vimparin muinaisnorjalaiseen miehennimeen Vimpar. Lisää nimen alkuperästä ja esiintymisestä kirjoissa Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000) ja Uusi suomalainen nimikirja (1988).
Dollarin kurssi oli vuosina 1940-1945 49,35 (1 dollari = 49,35 mk). Ruplaa ei noteerattu Suomessa sodan aikana eikä se siis ollut vaihdettava valuutta. Neuvostoliitossa 5,3 ruplaa oli 1 dollari.
Vanhoja Suomen Pankin valuuttakursseja löytyy mm. täältä:
http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/tutkimukset/keskustelualoitteet…
Pekka Ruohoranta ohjasi Radioteatterille vuosina 1990–91 ainakin kolme Maigret-kuunnelmaa, joissa pääosaa esitti Lasse Pöysti: Maigret ei hätäile, Maigret ja hänen vainajansa, Maigret epäröi. Näistä Maigret ei hätäile näyttäisi olevan ainoa, josta on olemassa Yleisradion julkaisema tallenne. C-kasettina se ilmestyi vuonna 1991 ja CD-levynä 2006. PIKI-kirjastoista Maigret ei hätäile on yhä saatavissa CD:nä.
Polle on suora sanalaina ruotsin kielestä, jossa pålle on yksi hevosen kutsumanimistä. Sitä on arveltu alkuperältään onomatopoeettiseksi. Poni sen sijaan pohjautuu englannin sanaan pony.
Mitä Pollen mahdolliseen yleisyyteen hevosen nimenä tulee, voisi ehkä ajatella, että se eräänlaisena yleis- ja erisnimen välimuotona on sangen helppo ja käytännöllinen ratkaisu, samaan tapaan kuin vaikkapa kissan nimeäminen Kisuksi tai Mirriksi: se nimeää kohteensa, mutta kuitenkin muistuttaa, että kyseessä on eläin ja siten säilyttää siihen tietynlaisen etäisyyden.
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja
Svenska akademiens ordbok
Laulaja, jonka polvet rakkaus sai 1970-luvun alkupuolella notkumaan, ei ollut kukaan sen aikaisista naislaulajistamme, vaan Johnny (Liebkind). Ihanaa elämää julkaistiin vuonna 1973 hänen Ai-jai-jai-singlensä B-puolena ja se oli mukana myös samana vuonna ilmestyneellä Jonglööri-albumilla.
Ihanaa elämää - Coconuts from Congoville - YouTube
